Toni Wirtanen sopi vaimonsa kanssa jättävänsä lentoharrastuksensa tauolle pikkulapsiajaksi: "Harrastelentämisen kuolleisuusaste on kuitenkin melko korkea"

Toni Wirtanen tunnetaan Apulannan keulakuvana sekä vastikään pitkän pestinsä päättäneenä The Voice of Finlandin tähtivalmentajana.

Apulannan 13. studioalbumi Sielun kaltainen tuote ilmestyi viime lokakuussa.

Viimeisimmän levyn nimi on Sielun kaltainen tuote. Miten käsität sielun?

Mun on vaikea nähdä, että olisi olemassa mitään ikuisuudessa vaeltavaa kuolematonta sielua. Näen sielun ennemminkin kombinaationa omastatunnosta ja etiikasta, kaikesta siitä ihmisyydestä, mikä meissä on.

Saattaa kuulostaa naiivilta, mutta uskon kosmiseen oikeaan ja väärään.

Varsinaisesti mihinkään uskonnolliseen nimi ei tässä yhteydessä viittaa. Vaikka voihan se olla sitäkin, se on ihan up yours. Uskontoon liittyvistä asioistahan en ole puhunut koskaan julkisuudessa.

Enkä lähtisi avaamaan aihetta tässäkään sen enempää.

Mikset?

Koen, että asiat ovat mielenkiintoisempia, kun niitä ei eksplisiittisesti ääneen ­lausuta. En varsinaisesti arastele aihetta, vaikka ajattelenkin, että henkilökohtaisesta uskosta puhuminen alkaa herkästi värittää kuvaa julkisuudenhenkilöstä. Siitä tulee helposti leima.

Eikä tämä siis todellakaan ole kannanotto mihinkään suutaan. Ainoastaan huomio.

Olet menestyvä rockmuusikko ja onnellinen perheenisä, mutta tuoreimmalla albumilla laulat lähes yksinomaan tuskasta ja elämän lohduttomuudesta. Miksi?

Puolet levyn kappaleista syntyi keskellä syvintä koronakriisiä ja loput sen jälkeen, kun Venäjä aloitti käsittämättömän hyökkäyssotansa Ukrainaan.

Maailman tapahtumat vetivät mut aika syvään alhoon, ja kaikki tämä heijastui omaan kirjoittamiseeni.

Ei se mitenkään tietoista ollut, mutta ei sille myöskään mitään mahtanut. Ja onhan se niinkin, että negatiivisista asioista on törkeän paljon helpompi ­kirjoittaa.

Mutta kuten todettua, eihän mulla oikeasti elämässä mitään hätää tai valittamisen aihetta ole. Kaikki on äärimmäisen hienosti. Ongelmat ovat sitä luokkaa, että tyttö herää yöllä ja saa nukuttua vähän huonosti.

Sait vuonna 2021 ”merkittävälle suomalaiselle sanoittajalle” myönnettävän Juha Vainio -palkinnon. Keitä kotimaisia sanoittajia itse arvostat?

Kyllä mä esimerkiksi Eino Leinon lätinöistä tykkään. Juicella on kanssa hyvä kynä, ja kyllä Heikki Salokin onnistuu hetkittäin loistavasti.

Tuoreemmista tekijöistä voisi mainita vaikkapa Juha Tapion ja Vesalan Paulan.

Myös vaimoni (Jannika B) on kirjoittanut muutaman tosi hienon kappaleen, vaikka voi tietysti kysyä, olenko puolueeton. En osaa sanoa, ovatko kaikki edellä mainitut minua parempia sanoittajia, mutta ammattimaisempia he ainakin ovat.

Olet yksi parhaiten ansaitsevista suomalaisista rockmuusikoista. Mitä raha merkitsee sinulle?

Raha tuo hirveästi huolta, vaikka se tietysti myös vie sitä. Uskon, että jos ihminen saa kuusi tonnia palkkaa kuussa, niin hän on onnellisimmillaan. Sillä pystyy elelemään suhteellisen huolettomasti.

Mutta jos rahaa alkaa tulla enemmän, menee helposti paniikkiin ja alkaa pelätä: Kauanko tätä kestää? Voinko menettää kaiken tämän?

Ajattelen, että raha on tullut mulle vähän niin kuin kepulikonsteilla. Kun en osaa oikeastaan mitään muuta kuin tätä rokkihommaa. Jos suosio laskisi ja menettäisin varallisuuteni, ei mulla olisi mitään rahaksi muutettavaa osaamista. Ja sehän olisi ihan hirveätä.

Menestys ahdistaa?

Se on ihan totta.

Menestys on sellainen malja, että kun siitä pääsee kerran maistamaan, ei paluuta ole. Kun on jumalan kupista juonut, ei tavallinen hanavesi enää oikein kelpaa. Tämän takiahan Cheek lopetti. Hän tajusi, ettei valta-asema voi kestää ikuisesti.

Eikä sellaista tilannetta kukaan kestä. Paitsi Apulanta-yhtye kestää. Me pystymme astumaan alas taivaan porteista.

Olet suorittanut lentolupakirjan. Mitä lentoharrastus on opettanut itsestäsi?

Tosi paljon. Lentäessä huomasin, että minussa on äärimmäisen paljon sellaisia voimavaroja, joista en ollut aiemmin ­tietoinen, ja että keskittymiskykyni on tarvittaessa todella kovalla tasolla.

Viime vuosina lentäminen on tosin ­jäänyt. Sovittiin vaimon kanssa, että jos ottaisin harrastukseen sen verran breikkiä, kun lapset ovat pieniä. Harrastelentämisen kuolleisuusaste on kuitenkin melko korkea.

Milloin rocktähden nuoruus loppuu?

Ei se multa ainakaan ole loppunut. Se johtuu siitä, etten ole muuttunut oikeastaan yhtään sen jälkeen kuin täytin kuusitoista.

Tietysti fyysinen puoli on rapistunut, mutta psyykkisesti olen sama ihminen. Skidinä katselin, että tuollaisia ne ­aikuiset ovat; on harmaa rotsi ja slipoveri, viikset naamassa ja kuunnellaan humppaa ja iskelmää. Ajattelin, että mustakin tulee aikanaan sellainen, että se on väistämätöntä. Se kyllä vitutti.

Voihan olla, että näytän nykynuorison silmissä yhtä lailla vanhalta sedältä – ja niin sen kuuluukin mennä – mutta ei musta itsestä tunnu siltä.

Kerro jokin salaisuutesi.

Olen kolminkertainen Euroopan-mestari ja kansainvälisesti tunnustettu huippuosaaja. En kuitenkaan paljasta lajia, mutta voimakkaaseen nörtteilyyn se liittyy.