Jonne Virtanen ja Jyrki Aho osaavat valmentaa – Tommi Niemelällä ja Sami Tervosella on vaikeuksia: "Ei olekaan huippukoutsi"

Liiga jäi lyhyelle maajoukkuetauolle menneenä lauantaina. Sarjakärjessä porskuttaa Porin Ässät, perää pitää Helsingin IFK.

Aition ja Kiukaan kaksikko Anssi Mertaranta ja Petteri Sihvonen nostavat esiin omat huomionsa menneestä viikosta.

Liigaviikon hitit

Petteri Sihvonen:

– Kiekko-Espoon suoritus Ilvestä vastaan Nokia Arenassa oli suorastaan jäätävän hyvä. Juuri paremmin ei voi enää Meidän pelin rytmejä pelata. Ynnä espoolaisten kiekkokontrollin pelaaminen oli huikeaa, sitä joukkue viljeli pelin ollessa tasan, Ilveksen johtaessa ja Kiekko-Espoon itse ollessa johtoasemassa. Tuollaisella pelaamisella espoolaiset tulivat tasoihin 2–0-, 3–2- ja 5–3-takaa-ajoasemista ja päästyään 6–5 johtoon sen oli helppo taistella ja kihauttaa loppunumeroiksi tyhjään Ilveksen verkkoon loppulukemat 7–5.

– Suurta tuossa kaikessa oli Jyrki Ahon pelikirja, pelaajien toteutus ja se kaava, jossa mikään olossuhde, pelitilanne ja tulostaulun lukema ei tehnyt Kiekko-Espoota neuvottamaksi. Tapahtui, mitä tapahtui, aina pelaajat tiesivät jatkaa omin ehdoin pelaamistaan mistään mitään riippumatta. Tätä ovat niin kutsutut pelikirjajääkiekko ja identiteettilätkä.

Anssi Mertaranta:

– Mikkelin Jukureiden piti olla sarjan hännillä, mutta vielä mitä. Tauolle mentäessä seura on sarjassa neljäntenä ja Jonne Virtasen suojatit eivät taivu, vaikka välillä sillassa ollaankin. Vahva alkukausi mahdollistaa tosissaan unelman pudotuspelipaikasta ja mikä tärkeintä: välttämään kahden viimeisen joukkoon sijoittumisen.

– Paljon on tullut parjattua HIFK:ta, mutta maalivahti Hugo Alnefelt on osoittanut olevansa vahvistus. Hän tulee kantamaan ykköstorjujan viittaa loppukauden ja ja tarjoaa joukkueelle mahdollisuuden joka pelissä voittoon. Alnefelt on parantanut peli peliltä ja lauantaina tuli nollapeli Ässiä vastaan taskuun.

Hudit:

Sihvonen:

– Ilves ja KalPa pelasivat Nokia Arenassa jonkinlaisen toisinnon muutama kauden takaisesta Tommi Nimelän Pelicans vs. Tommi Miettisen KalPa -pudotuspelisarjasta. Menivät nopeaa kiekkokontrollilätkää, jossa etenkin toisessa erässä vedeltiin pystyyn ja katsottiin kuin kolikkoa heittämällä, kummalle peli lopulta kääntyy. Noissa onnekkaampi sitten voittaa tai kotijoukkue saa hieman etua tustusta olouhteesta ja kotiyleisöstä. Sen enempää Ilves kuin KalPa ei ottanut kohtaloaan omiin käsiinsä. Tiiviit viisikot ikään kuin sulivat yhteen, olivat jopa yhtä, ja sitten sieltä viidakosta toinen selviytyy toisesta juuri eroa tekemättä voittajaksi.

– Sekä Niemelän Ilveksellä että Sami Tervosen KalPalla on ollut tällä sesongilla pelitapa yllättävän hakusesssa. Niemelästä olen alkanut ajatella, ettei hän olekaan huippukoutsi. Tervosen uran ensimmäinen päävalmentajapesti ei ole alkanut lupaavasti. Erehdyin odottamaan, että hän oilisi jotenkin erinomainen juuri pelin kanssa.

Mertaranta:

– Yleinen hälinä sarjan ympärillä. Se hälinä johtuu pitkälti sarjajärjestelmäuudistuksesta. Suhmurointi kulisseissa on käynnissä ja kukaan ei tunnu voivan hyvin. Samaan aikaan taistellaan niiden perinteisten haasteiden kanssa: mistä saada laatupelaajia, miten saada yleisöä halliin ja niin edelleen? Silti nämä jääkiekkojohtajat kinastelevat keskenään, kun pitäisi miettiä, että miten tästä noustaan.

– Päävalmentajien kiukuttelut pelien jälkeisessä lehdistötilaisuudessa yleisesti. Isot miehet. Käyttäytyvät ajoittain kuin pikkulapset. Toisaalta. Onhan siinä isolle yleisölle viihdettä, kun tulos ohjaa niin vahvasti käytöstä pressissä. Mutta tuppisuuksi ei voi eikä saa jäädä vaikka kuinka kiukuttaa!