Apu

Toini Laitinen, 92, on vetänyt eläkeläisten kerhoa jo vuodesta 1958 – kertoo terveytensä salaisuuden


Toini Laitinen, 92, on ohjannut Heinolan kansalaisopiston eläkeläisten kultakerhon toimintaa vuodesta 1958 lähtien, eikä loppua ole näköpiirissä. Toinin kultakerhon jäseninä on jo ensimmäisten kerholaisten lastenlastenlapsia.
Teksti Jari Niemi
Kuvat Timo Pyykkö

Kaikkea se aito rakkaus teettää. Elettiin 1950-lukua, ja nuori vaimo Toini Laitinen innostui kerhotoiminnasta miehensä Tuuren kannustamana. Kansalaisopiston rehtorin ja Jyränkölän Setlementin toiminnanjohtajan tehtäviä hoitanut Tuure Laitinen oli täystyöllistetty, ja Toini halusi auttaa miestään mahdollisimman paljon.

– Ideoin mieheni rinnalla kaikenlaista toimintaa, Toini toteaa.

Eläkeläisten kultakerhotoiminnan käynnistäminen 1950-luvun lopulla vaati Toinilta ja hänen edeltäjältään Maire Salomaalta kansalaisrohkeutta ja hyviä ideoita. Ajat olivat kovin toisenlaiset kuin nyt.

Toini Laitinen aloitti kerhotyön käytännössä tyhjästä. Markkinoilta ei löytynyt minkäänlaisia opaskirjoja.

– Aluksi olin kultakerhon kanssa hiukan hukassa, mutta sitten tajusin, että nämähän tekevät mitä vain. Ryhdyin suunnit­telemaan monenlaista ohjelmaa.

Toini jopa ajautui pian pienoiseen sanaharkkaan kirkonmiesten kanssa, kun ohjelmaan ilmestyi kansantanhujen opetusta.

– Myös osa omaisista oli kauhistuneita. Luultiin, että aktiiviset eläkeläiset saavat sydänkohtauksen ja taittavat jäsenensä.

– Eniten päiviteltiin tanhukerhon syntisyyttä, että ne vanhat ihmiset nyt tuollaiseen sortuivat… Silloin ei vielä osattu puhua voimaantumisesta.

Ei aikaakaan, kun Toini rakensi kultakerhopuun, jonka oksille alkoi kerääntyä kaikenlaisesta toiminnasta kertovia lehtiä.

Nykyään kultakerhopuun oksilta löytyvät askartelukerho, kultakuoro, ukkokerho, tanhupiiri, kuvataitokerho, retkeily- ja matkailupiiri, perinne- ja kotiseutupiiri, luonnontuntemuspiiri, ohjelma- ja näytelmäpiiri sekä liikunta- ja terveysvalistus-, vanhene viisaasti- ja maat ja kansat -kerho.

– Kerhojen ja piirien ohjelmiin on liittynyt myös piirakoiden paistamista, luutien valmistamista, kuntokursseja, kesäleirejä, Kultajyrä-lehti, juhlat, myyjäiset, näyttelyt ja matineat, Toini luettelee.

Kerhotoiminnan alkuvuosina Toini Laitinen perusti miehensä kanssa muun muassa lapsikerhoja, joiden ohjaajien palkat paikalliset teollisuuslaitokset maksoivat. Myös nuorisotyö oli tuolloin keskeisessä asemassa.

Kunnallista päivähoitoa vasta suunniteltiin 1960-luvulla. Kun kunnallinen päivähoito käynnistyi, loppui myös yritysten tuki ja kansalaisopiston piti paikata syntynyttä aukkoa lisäämällä muuta kerhotoimintaa. Sekä aikuisten että tyttö- ja poikakerhojen tarjonta laajeni.

Eläkeläisten kuntokurssit

Vuonna 1970 Tuure ja Toini Laitinen saivat Heinolan Vierumäellä sijaitsevan Suomen Urheiluopiston rehtorin Tauno Juurtolan innostumaan eläkeläisten kuntokursseista.

Kerhotoiminnan ohella Toini Laitinen toimitti miehensä apuna Kaarisilta-nimistä lehteä, ja 1960-luvun alussa pariskunta käynnisti myös monipuolisen matkailutoiminnan. Retkiä suunnattiin niin kotimaan kuin ulkomaan historiallisiin kohteisiin.

– Ulkomaanmatkat aloitimme Tukholman kulttuurikohteisiin tutustumalla. Matkailun käynnistäminen onnistui, kun linja-autoyhtiöt innostuivat asiasta.

– Joissakin piireissä ei voitu kuvitellakaan tällaista toimintaa, ja etenkin kun veimme matkoille myös sotasokeita. Yksi mieleenpainuvimmista matkoista suuntautui Leningradiin, jossa sotasokeamme tapasivat paikallisia sotasokeita.

Matkoja tehtiin kerhotoiminnan ensimmäisten vuosikymmenten aikana niin ahkerasti, että Euroopan maista vain Albania jäi kokematta.

Kultakerholaiset ovat matkanneet lähes kaikkiin Euroopan valtioihin. Vain Albania on vielä kokematta.

Ohjattu matkailu kannusti joitakin sotasokeita myös omatoimiseen reissaamiseen. Aika monta alkuvuosien kerholaista vieraili muun muassa Floridassa ja Saksassa.

– Noista porukoista on retkiä muistelemassa enää minä, sanoo Toini rikkaasta elämästään kiitollisena.

Kun Tuure Laitinen menehtyi vuonna 1980, Toini päätti jatkaa kerhojen ohjaajana. Tähän velvoitti myös taakse jäänyt historia. Hän oli innostunut kerhoista jo omassa nuoruudessaan Kotkan Toukolan Setlementissä, jossa oli mukana sekä kerholaisena että nuorempien ohjaajana.

Toini Laitisen mies Tuure Laitinen toimi sekä kansalaisopiston rehtorina että Jyränkölän Setlementin toimitusjohtajana. Hän muotokuva on Syrjälä -salissa, josta löytyy myös kiinteistön lahjoittajan Helena Syrjälän lahjoituskirja ja muotokuva.

Kultakerhoon Toini keskittyi enemmän, kun oma 63 vuoden eläkeikä napsahti mittariin. Yksinomaan kultakerhoa hän on vetänyt runsaat kymmenen viime vuotta.

Asiantuntemusta kultakerhoon ovat tuoneet lukuisat eri toimialojen osaajat, joista osa on pitänyt kerhoesitelmän useamman kerran. Kaiku kultakerhosta on ollut sen verran hyvää, että vain harva luennoitsija on kieltäytynyt Toinin kutsusta.

Reilun kymmenen viime vuoden aikana Toini on kieltäytynyt kerho-ohjaajalle kuuluvasta palkasta.

– Mitä minä niillä rahoilla tekisin. Eläkkeeni on pieni, mutta sillä pärjään kuitenkin ihan hyvin.

Toini arvioi, että kerholaiset ja kerhojen sisältö ovat muuttuneet vuosikymmenten vieriessä.

– Ensimmäiset kerholaiset olivat evakoita. Kaiken aikaa selvä enemmistö on kuitenkin ollut naisia. Miehet ovat kapea-alaisempia, naiset rohkeampia, Toini arvioi.

Vuosikymmenet saman kerhon vetäjänä ovat tehneet Toini Laitisesta epäilemättä Suomen pitkäaikaisimpiin kuuluneen kerho-ohjaajan.

Toinin kultakerhon jäsenenä on jo ensimmäisen kultakerholaisten lastenlastenlapsia!

– Tunnen aika monen suvun vaiheita ja arvostan suuresti sitä, että kerhoperinne on jatkunut sukupolvesta toiseen niin monessa taloudessa.

– Jatko riippuu siitä, haluaako rehtori Sirkka Suomi minun jatkavan. Lukuvuosi kerrallaan mennään eteenpäin, sanoo Toini.

Toini Laitisen nykyisessä kultakerhossa käy viikoittain 30-40 henkilöä. Kuvassa Toini jakaa kevätlukukauden uudistettua ohjelmaa.

Viime viikkoina Toinia on huolestuttanut terveys, sillä hän joutui ottamaan elämänsä ensimmäisen antibioottikuurin. Ajatus kuitenkin leikkaa yhä terävästi ja jalka nousee sellaisella tahdilla, että suositulle kerho-ohjaajalle voi ennustaa edelleen monta hyvää lukuvuotta.

Hyvän terveytensä yhdeksi salaisuudeksi Toini nimeää kasvipainotteisen ruokavalion.

– Olen pysynyt hyvässä kunnossa, koska syön suomalaista puhdasta, kasvispainotteista ja käsittelemätöntä ruokaa. Terveellinen ravinto ja liikunta kannattaa ottaa elämäntavaksi.

Toini Laitinen jatkaa kultakerhon pyörittämistä nyt lukuvuosi kerrallaan.

Toini Laitinen

  • Syntyi Kotkassa 22.1.1927.
  • Valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista.
  • On toiminut Heinolan työväenopiston ja myöhemmin kansalaisopiston kerho-ohjaajana vuodesta 1958 lähtien.
  • Ennen Heinolaa toimi opettajana Porvoossa ja Lahdessa.
  • Harrastaa lukemista ja liikuntaa.

Toini Laitinen on arkistoinut vuosikymmenten varrella runsaasti valokuvia ja lehtileikkeitä.

12 elämänohjetta vuodelta 1961

1. Kävele ainakin kilometri joka päivä, mieluummin aamulla, kun olet voimissasi.

2. Kesäisin harrasta jotakin ulkosalla, kuten kukkien hoitoa tai kalastusta.

3. Opettele laulamaan, lukemaan ääneen tai lausumaan runoja.

4. Kerran kuukaudessa mene läpi tuttaviesi ja sukulaisiesi nimi- ja osoitelista ja kirjoita jollekin henkilölle, jota et ole muistanut pitkiin aikoihin.

5. Koeta hankkia joka vuosi pari uutta ystävää, nuorempi ja vanhempi. Hänen elämänsä tuo rikkautta sinunkin elämääsi.

6. Pukeudu ainakin kerran viikossa – paitsi tietysti kirkkoon – johonkin mieluisaan asuusi ja pane huolta hiustesi kampaukseen. Se piristää aivan ihmeellisesti!

7. Kutsu tuttaviasi, joita tapaat joka päivä, heidän etunimellään. Ihmiset aina ilahtuvat, kun kuulevat nimensä mainittavan. Sano ystävällinen sana kaupassa myyjättärelle, mutta älä valita hänelle liian usein vaivojasi!

8. Opiskele jatkuvasti jotakin uutta. Valmista itse nimi- ja syntymäpäivätervehdyksesi, istuta uudenlainen kasvi ikkunalaudallesi tai kokoa vaikkapa hauskoja kaskuja lehdistä. Se antaa puuhaa ja näet, että se on hauskaa!

9. Muista aina, että sinun apusi ja palvelusi heikompiosaiselle tuottaa eniten tyydytystä ja iloa omaan elämääsi.

10. Koeta lukea jokin hyvä kirja kerran kuukaudessa; elämäkerta, historiallinen teos tai romaani. Se avartaa.

11. Pidä huoli terveydestäsi, mutta älä huolehdi liikaa. Anna lääkärin tarkistaa oireesi ja noudata hänen neuvojaan.

12. Sitten: Rakasta jotakuta ja tee hänelle palveluksia, osoita rakkautesi! Rakasta myös Jumalaa ja Hänen sanaansa ja pian huomaat, että Kaikkivaltias antaa Sinulle ystäviä, jotka puolestaan rakastavat Sinua!

  • Ohjeet antoivat Heinolan kansalaisopiston kultakerhon vetäjät Toini Laitinen ja Maire Salomaa vuonna 1961.

Julkaistu: 22.5.2019