Tämä saa loppua, Tinja Siltavuori päätti, kun tuntematon mies kosketteli häntä tapahtumassa – Nyt hänen kouluttamansa häirintäyhdyshenkilöt viedään käsistä

Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.

Keväällä 2023 Tinja Siltavuori osallistui musiikkitapahtumaan ystäviensä kanssa. Joukkoon lyöttäytyi mies, joka kosketteli vuorotellen Siltavuorea ja hänen ystäviään, vaikka Siltavuori käski tätä lopettamaan.

Tilanne tuntui ahdistavalta, alentavalta ja vaikutti koko kehoon negatiivisesti.

Siltavuori päätti, että nyt saa loppua. Hän valitti miehestä järjestyksenvalvojalle ja mies poistettiin tapahtumasta.

Tapahtuma järjestettiin yöaikaan ja se oli kertaluontoinen. Siltavuori ei halua nimetä tapahtumaa.

Tilanne jäi kuitenkin mieleen. Se vaikutti ikävästi koko kaveriporukan iltaan ja muutti tapahtuman ilmapiiriä. Se loi kielteisiä ajatuksia tapahtuman järjestäjiä kohtaan.

– Yhden ihmisen toiminnalla saattaa olla laaja-alaiset seuraukset yksilöille ja koko yhteisölle. Häirinnällä on psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, Siltavuori sanoo.

Siltavuori halusi suojella omaa yhteisöään. Hän otti selvää, miten häirintään tapahtumissa voisi puuttua ja löysi järjestökentältä tietoa häirintäyhdyshenkilöistä. Hän sai tärkeitä vinkkejä Setalta, mutta suurin osa hänen löytämistään materiaaleista oli englanniksi.

Siltavuori tunsi konemusiikkifestivaali Kosmoksen järjestäjät ja kysyi, voisiko hän projektina luoda ja kouluttaa safer space hostit häirintäyhdyshenkilöiksi tapahtumalle. Järjestäjät ottivat idean vastaan. Kesän 2023 festivaalille Siltavuori oli kouluttanut kymmenen vapaaehtoista.

– Me ei voida yhteiskuntana odottaa, että kaikki puolustavat itseään ja ovat hirveän vahvoja. Haluan, että ihmisillä on tilaa olla herkkä.

Kun Siltavuori edisti Kosmoksen projektia, hän perusti samalla kolmen muun kanssa Suomen Häirintäyhdyshenkilöt -nimisen yhdistyksen. Nyt yhdistys on kouluttanut häirintäyhdyshenkilöitä jo kymmeniin tapahtumiin, ja yhteistyökumppaneita on 50.

Käytännössä häirintäyhdyshenkilö toimii kuin järjestyksenvalvoja, mutta hänellä on työssään eri tehtävä. Häirintäyhdyshenkilöt pukevat ylleen pinkin liivin, ja heitä sai lähestyä, jos kokee tai näkee turvattomuutta tai häirintää. Liivissä on myös QR-koodi häirinnästä ilmoittamiseen.

– Kysyntää toiminnalle on enemmän kuin mihin pystymme vastaamaan.

Eikä ihme.

Suomessa yhdeksän naista kymmenestä on kokenut seksuaaliväkivaltaa. Nuorten kokema häirintä on THL:n kouluterveyskyselyn mukaan yleistynyt.

Häirintä voi olla sanallista tai fyysistä, ja se saa olon epämukavaksi, ahdistuneeksi ja turvattomaksi.

Usein häirinnän kohteina ovat nuoret naiset tai vähemmistöihin kuuluvat henkilöt.

– Häiritsevä, seksuaalissävytteinen tai rasistinen kommentointi saatetaan perustella sillä, että se on vain vitsiä.

Nuoret kokevat häirintää erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös tapahtumissa.

– Nuoret järjestävät tapahtumia itse ja levittävät tapahtumapaikkoja somen kautta. Tieto tapahtumasta saattaa levitä yllättäen isollekin ihmisjoukolle, jonka käyttäytymistä ei voi enää hallita, 38-vuotias Siltavuori sanoo.

Asenne- ja tapahtumakasvatus on myös kotien tehtävä, ajattelee Siltavuori. Hän toivoo, että huoltajat veisivät lapsiaan kaikenlaisiin tapahtumiin. Sillä tavalla lapsi oppii tapahtumaetiketin ja kasvaa hyvin käyttäytyväksi tapahtumakävijäksi.

Hän toivoo myös, että huoltajat kävisivät nuorten kanssa läpi, miten toimia, jos joku häiritsee tai aiheuttaa turvattoman olon.

– Ei kannata pelotella nuoria sillä tavalla, etteivät he uskalla lähteä mihinkään, mutta asioista kannattaa keskustella ennakoivasti.

Tapahtumakasvatukseen liittyy myös se, että neuvotaan, kenelle voi tai kannattaa jutella ja voiko ihmisten mukaan lähteä. Siltavuoren mielestä myös päihteiden käytöstä tapahtumissa kannattaa kodeissa puhua. Hän toivoo puhetta siitä, missä omat ja toisten rajat menevät.

Siltavuori ajattelee, ettei nuorten kannata itse ryhtyä järkkäreiksi tai häirintäyhdyshenkilöiksi tapahtumiinsa. Se on aikuisen tehtävä.

Shyh:n kouluttamat häirintäyhdyshenkilöt toimivat sekä vapaaehtoisina että maksullisina tapahtuman työntekijöinä. Jotta työ olisi turvallista myös heille, häirintäyhdyshenkilöt työskentelevät pareittain.

Yhdistyksen taustalla pääpaino on sosiaalialan ammattilaisissa. He tuntevat esimerkiksi palveluohjauksen eli häirintää kohdanneen ihmisen ohjaamisen eteenpäin tukea saamaan. Myös Siltavuorella on pitkä kokemus sosiaali- ja terveysalalta sekä kasvatuksen ja koulutuksen parista.

– Kun ihmiselle tapahtuu jotain ikävää, eikä hän saa siihen apua, se on kaikista traumatisoivin kohta. Sen takia meidän työssämme on tärkeää ihmisen kohtaaminen ja oikeisiin palveluihin ohjaaminen.

Miten pitää huolta, että tapahtuma on turvallinen kaikille? Jo se auttaa, että tapahtuman kerrotaan noudattavan turvallisen tilan periaatteita, Siltavuori ajattelee. Mutta puheen tai ohjeistusten pitää näkyä hänen mielestään myös käytännössä.

Tänä kesänä häirintäyhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuutta mitattiin Kosmoksessa kysymällä ihmisiltä, miten pinkkiliivisten läsnäolo tapahtumassa vaikutti heihin.

– Yli 90 prosenttia koki, että turvallisuuden tunne lisääntyi.

Siltavuori on tehnyt häirinnän ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta itselleen kokopäivätyön. Yhdistyksestä hän ei ole nostanut palkkaa, mutta on juuri perustanut yhdistyksen rinnalle yrityksen, joka tarjoaa laajemmin sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviä koulutuksia ja kehittämispalveluja yrityksille.

Toiminnan tavoitteena on viedä turvallisemman tilan periaatteet ja häirinnän vastainen työ tapahtumien lisäksi kaikkialle yhteiskuntaan: yöelämään, kouluihin, urheiluun, työpaikoille, ravintoloihin ja muihin palvelualoihin – sekä myös turvallisuusalan ammattilaisten keskuuteen.