Apu

”En halunnut elää päivääkään yksirintaisena” – Tiina, 49, sai syöpäleikkauksessa heti hybridirinnan, mutta pahin oli vasta edessä

”En halunnut elää päivääkään yksirintaisena” – Tiina, 49, sai syöpäleikkauksessa heti hybridirinnan, mutta pahin oli vasta edessä
Kun Tiina Tammenkoski kuuli, että hän menettäisi rintasyövän vuoksi toisen rintansa, hän tiesi heti, ettei suostuisi elämään yksirintaisena ja arpisena. Leikkauksessa hän sai hybridirinnan. Vaikein aika oli silti vasta edessä.
Julkaistu: 21.10.2022

Nyt se tapahtuu, minulla on syöpä, Tiina Tammenkoski, 49, ajatteli, kun sormet osuivat rinnan pieneen kyhmyyn. Tiina oli juuri tullut suihkusta ja rasvaili ihoaan, kun hän huomasi, että oikeassa rinnassa on jotain sinne kuulumatonta.

– Äidilläni ja mummillani on ollut rintasyöpä. Tavallaan odotin omaa vuoroani. Olin jo pitkään käynyt mammografiassa joka toinen vuosi. Siinä ei ikinä löytynyt mitään. Kun tunsin kyhmyn rinnassani, tiesin kuitenkin heti, että tässä se nyt on.

Oli vuoden 2021 maaliskuu. Tiina pääsi yksityislääkärille jo seuraavana päivänä. Lääkäri oli toiveikas, josko kyseessä olisi kysta, mutta parin päivän päästä tehty mammografia, ultraäänitutkimus ja rinnasta otettu koepala osoittivat toisin.

Tiina työskentelee hevoshierojana ja harrastaa ratsastusta. Hän oli talleilla, kun lääkäri soitti ja kertoi, että kyhmy oli 11-millinen kasvain.

– Vaikka olin valmistautunut huonoihin uutisiin, hetki oli hirvittävä ja itku tuli vuolaana.

Puhelun jälkeen Tiinan mieleen jäi kaikumaan lääkärin mainitsema sana triplanegatiivinen. Hän avasi Googlen ja kirjoitti sanan hakukenttään.

– Voi järkytys, mitä sieltä tuli. Tripla­negatiivisella syöpätyypillä on huono ennuste, koska siihen ei ole täsmälääkettä. Ennustettu elinikä oli lukemani mukaan noin 19 kuukautta.

Tiinan mieli vajosi pohjamutiin. Vielä hetki sitten hän oli ollut elämänsä vedossa, ja nyt hän yhtäkkiä pohtikin kuolemaa: Tässäkö elämäni oli? Miten mies pärjäisi, jos kuolen? Entä perheen kissat ja hevoset, mitä niille tehtäisiin?

Lääkärikäynti oli huojennus

Seuraava lääkärikäynti oli suuri huojennus, sillä lääkäri ei ollut Googlen kanssa samaa mieltä. Lääkärin mukaan Tiinan kasvain oli sen verran pieni, että oli hyvä todennäköisyys saada se kokonaan pois. Syöpä ei myöskään ollut ehtinyt levitä. Lisäksi Tiina oli vielä nuori ja hyvässä kunnossa.

Tiina asuu Turussa, ja syöpähoidot oli tarkoitus tehdä julkisella puolella Tyksissä. Leikkaavan lääkärin luona selvisi, että koko rinta jouduttaisiin poistamaan, koska syöpä oli ärhäkkää laatua. Tiina tiesi heti, ettei haluaisi elää yksirintaisena.

– En kestänyt ajatusta, että näyttäisin siltä kuin krokotiili olisi puraissut rintani pois. Olin nähnyt kuvia, joissa leikkauksen lopputulos näytti siltä, kuin rinta olisi vain revitty irti ja haava niitattu kiinni. Mietin myös, miten tekisin fyysistä työtäni, jos rinnan paikalle jäisi kiristävä arpi, Tiina kertoo.

Uusi rinta voidaan tehdä silikonista tai omasta kudoksesta tai näiden yhdistelmästä. Korjausleikkaus voidaan tehdä samanaikaisesti rinnan poiston yhteydessä myös julkisella puolella, mutta Tiina ei olisi saanut sitä.

Tiina oli päättänyt, ettei menisi syöpäleikkaukseen, jos joutuisi kulkemaan päivänkin riivityn näköisenä. Ajatus silpomisesta ja paksusta ihopoimuisesta arvesta inhotti eikä hän ollut valmis luopumaan naiseudestaan.

Joitakin tämä on ihmetyttänyt. Sehän on vain yksi rinta, Tiinalle on sanottu. Tiinasta kyse on enemmästä, tärkeästä osasta häntä. Hän on pyytänyt ihmettelijöitä miettimään, miltä vastaavasti miehistä tuntuisi, jos vaikkapa heidän kiveksensä leikattaisiin pois.

Tiinan mies Marko löysi helsinkiläisestä syöpäsairaalasta plastiikkakirurgin, joka tekee kor­jausleikkauksen kasvaimen poiston yhteydessä. Tiina pääsi heti vastaanotolle. Yksityisellä puolella rintasyövänhoito voi maksaa jopa kymmeniätuhansia euroja, mutta Tiinalla oli sairauskulu­vakuutus, joka kattoi kulut.

– Seisoin vastaanottohuoneessa pikkuhoususillani, ja kirurgi piirteli minuun tussilla merkintöjä ja puristeli vartaloani etsien, mistä saisi tarpeeksi kudosta ja rasvaa uuteen rintaan.

Pienikokoisen Tiinan vatsasta ja jenkka­kahvoista ei löytynyt riittävästi ainesta, joten kirurgi ehdotti, että uusi rinta tehtäisiin sisäreisikielekkeestä.

– Se taas ei käynyt minulle, koska ratsastan ja halusin pitää sisäreiteni. Viimeinen vaihtoehto oli selkäkieleke eli leveästä selkälihaksesta veistettäisiin pala. Hevosten lihaksistoa tuntevana päättelin, että sitä ilman pystyn elämään.

Tiina Tammenkoski työskentelee hevos­hierojana, ja hevosten läsnäolo on antanut hänelle lohtua sairauden aikana. Hevoset ovat myös pakot­taneet nousemaan sängystä huo­noi­nakin päivinä.

Kirurgi ehdotti, että rintaan laitetaan myös pieni silikoni-implantti, jotta siihen saadaan riittävästi täytettä ja rinnasta tulee samankokoinen toisen kanssa.

– Olisin ollut valmis leikkuriin siltä istumalta. Olin niin kiitollinen, että kirurgi ymmärsi, miten tärkeäksi koin, että rinnasta tulee nätti.

Tiina sai rintasyöpädiagnoosin maaliskuussa 2021 ja rinta operoitiin huhtikuussa.

Tiina oli käynyt kirurgin kanssa läpi leikkauksen riskit. Keho voisi esimerkiksi hylkiä silikonia, leikkauksen jälkeen voisi ilmetä verenvuotoa eikä ole itsestään selvää, että haava paranee muitta mutkitta. Joskus tarvitaan toinen operaatio, jossa rintaa muotoillaan uudelleen.

Kun leikkauspäivä koitti, Tiina oli enemmän kuin valmis sanomaan kasvaimelle näkemiin. Kun hän seitsemän tuntia myöhemmin havahtui hereille heräämöstä, rinta oli vahvasti paketoituna, mutta kipua ei tuntunut.

– Syöpäkirurgi oli ensin poistanut kaiken rintamateriaalin rintalihasta myöten, sillä kasvain oli ollut osittain lihaksessa kiinni. Sen jälkeen plastiikkakirurgi oli muotoillut tilalle uuden rinnan.

Tiina jäi sairaalaan kolmeksi yöksi,­ jotta ehdittiin nähdä, miten keho reagoi silikoniin ja miten paraneminen lähti käyntiin. Tiinan olo oli hyvä, ainoastaan vahvat kipulääkkeet aiheuttivat kiusaa viemällä ruokahalun.

– Ymmärsin, että kehoni on kovilla ja tarvitsee toipumiseen ravintoa, joten jätin kipulääkkeet pois. Odotin jännityksellä, millainen kipu jymähtää, mutta edes haavakipua ei tullut.

Rinnan ympäristöön ja selkään kiinnitettiin kolme dreeniletkua, joiden kautta kudosneste saatiin tihkumaan kerääjään. Tämä estää leikkauskohdan turvotusta.

– Letkut ja limaisen nesteen näkeminen olivat operaation inhottavin ja ällöttävin osuus. Silloin ehdin jo ajatella, että jos syöpä on tämmöistä, eihän tässä mitään.

Kun Tiina näki ensi kerran uuden rintansa, se oli mustelmista sinivihreä, mutta silti kaunis. Silikoni tekee rinnasta kovan tuntuisen, mutta se on ollut ainoa asia, joka on vaatinut totuttelua.

Puolen vuoden jälkeen rinnan muotoa pyöristettiin vastaamaan vasenta rintaa. Jenkkakahvasta imettiin rasvaa, joka siirrettiin rinnan ympäristöön. Loppuviilaus hoitui paikallispuudutuksessa. Tiinan mukaan ulkopuolinen tuskin erottaa, onko rinta aito vai rakennettu. Arpikin on vaalea ja haalenee koko ajan lisää.

Sytostaattihoito toi allergisen reaktion

Tiinan olo oli leikkauksen jälkeen voimaantunut – tai kuten hän itse sanoo ”ihan kuin Tarzanilla”. Hän oli kolmessa viikossa takaisin hevosen selässä ja työn touhussa.

Sitten alkoivat sytostaatti- eli solunsalpaajahoidot. Sytostaatit ovat lääkkeitä, joita käytetään tuhoamaan syöpä­soluja. Niitä annettiin siltä varalta, että kehossa lymyäisi vielä yksittäisiä syöpäsoluja.

Tiinan keho sieti ensimmäisen tiputuksen, mutta hiukset lähtivät viikossa.

– En pystynyt katsomaan itseäni peilistä ja kuljin kotonakin huivi päässä. Inhosin sitä, kun päänahkani nitisi tyynyä vasten. Tuolloin minulla oli vielä ripset ja kulmakarvat. Meikkasin niitä ja yritin ajatella, että ehkä lookini on aika rock. Kun ne ja nenä- ja korvakarvatkin lähtivät, pillahtelin koko ajan itkuun.

Toisesta sytostaattiannoksesta Tiina sai allergisen reaktion. Tippakäsi turposi kuin ilmapallo ja muuttui siniseksi. Sen jälkeen alkoi hirvittävä kutina, sormia, varpaita ja jalkapohjia kihelmöi, suu oli kipeä ja kieli tuntui palaneelta – kaiken päälle koko kroppaa särki.

Kolmas kerta oli vielä vaikeampi. Edellisten oireiden lisäksi Tiinan hemoglobiini romahti ja tulehdusarvot nousivat korkeiksi. Hän joutui viikoksi sairaalaan, jossa hän sai antibiootteja ja verta.

Kuukauden kuluttua sytostaatti vaihdettiin toiseen. Nyt Tiina oksensi yhdeksän päivää.

– Tuntui, että kroppani suli altani. Laihduin hetkessä kymmenen kiloa. Ihoa pisteli ja keho oli niin kipeä, etten kestänyt edes mieheni kosketusta. Itkin sängyssä umpiväsyneenä, etten halua kuolla tähän hoitoon.

Tiina lopetti sytostaatit. Lääkäri yritti rohkaista jatkamaan, mutta ymmärsi myös Tiinan kannan. Yhteistuumin todettiin, että keho ehti saada aimo annoksen sytostaatteja, joiden pitäisi merkittävästi vähentää syövän uusiutumisriskiä.

”Itkin sängyssä ­umpi­väsyneenä, etten halua kuolla tähän hoitoon.”

Raskasta ja masentavaa, Tiina kuvaa syövän kanssa kuljettua matkaa. Leikkaus vaikutti elämään yhtä vähän kuin olisi kaatunut asvaltille ja saanut raapaisun, mutta sytostaatit tekivät elämästä helvettiä. Takaraivoon on jäänyt myös pieni pelko.

– Jos kehossani on uusi tuntemus tai kipu, mietin herkästi, onko syöpä palannut.

Hoitojen lopettaminen tuntuu silti oikealta päätökseltä. Lisäksi keväällä tehdyssä mammografiassa, ultraäänikuvauksessa ja verikokeissa kaikki oli hyvin.

– Päiväni ovat lasketut ja haluan tehdä niistä hyviä. En halua maata sängyssä kivuista täristen, vaan mieluummin elän oman aikani loppuun elinvoimaisena.

Lääkäri on esitellyt Tiinalle taulukoita, joiden mukaan hänen syövällään on 20 prosentin mahdollisuus uusiutua. Tiina puolestaan muistuttaa itseään, että on 80 prosentin mahdollisuus, ettei syöpä uusiudu – ja se on iso mahdollisuus.

Juttua on korjattu 24.10. kello 16.30. Toisin kuin tekstissä aiemmin kerrottiin, myös julkisella puolella rintasyöpäpotilaalle voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus rinnan poiston yhteydessä.

Joitakuita ihmetytti, että Tiina halusi uuden rinnan poistetun tilalle saman tien ja päätti, ettei menisi syöpäleikkaukseen, jos joutuisi kulkemaan päivänkin riivityn näköisenä. Tiinalle asia oli tärkeä. – Rinnat ovat minulle naiseuden merkki.

Tilalle uusi rinta

  • Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 naista. Tavallisin hoito on rinnan säästävä leikkaus. Jos kasvain on suuri tai niitä on useampia, koko rinnan poisto on yleensä tarpeen.

  • Tällöin voidaan harkita korjausleikkausta eli rinta­rekonstruktiota rinnan poiston yhteydessä tai myöhemmin.

  • Uusi rinta voidaan tehdä omasta kudoksesta, silikoni-implantilla tai näiden yhdistelmällä. Omakudossiirteeseen käytetään vatsa-, selkä- tai sisä­reisikielekettä. Joskus kudosta otetaan myös alaselästä tai pakarasta.

  • Rasvansiirrolla voidaan korjata kudoksen epä­tasaisuutta ja häivyttää implantin reunoja.

  • Kun kudokset ovat muotoutuneet, rintaan rakennetaan nänni paikallisesta kielekkeestä. Nännipiha kestopigmentoidaan.

4 kommenttia