Eroa, Hanna Nohynek!

Siinä vain yksi esimerkki viesteistä, joita THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on saanut osakseen sosiaalisessa mediassa. Häntä on uhkailtu ja hänen asiantuntemuksensa on haukuttu maan rakoon.

Hanna ei välitä huuteluista. Hänen mielestään jokainen saa purkaa turhaumaansa sosiaalisessa mediassa niin kauan kuin ei ylitä hyvän käytöksen rajaa, joka sekin on kuin veteen piirretty viiva.

– Vihapuhetta kohdatessani laitan henkisesti valkoisen lääkärintakin päälleni. Turhautuminen ei kohdistu minuun henkilönä vaan THL:n linjaan. En tee tätä työtä yksin, vaan mukana on iso ryhmä tutkijoita, ja päätökset ja ydinviestit muodostuvat yhteisten prosessien kautta.

Tammikuussa THL lopetti Twitterissä viestimisen toistaiseksi kokonaan, koska 90 prosenttia kommenteista oli erittäin asiattomia.

Viisi kertaa Hanna on tehnyt rikosilmoituksen, kun häirintä on täyttänyt kunnianloukkauksen piirteet. THL:sta hän on saanut juridista ja institutionaalista tukea. Koronavuosina THL:sta on tehty useita rikosilmoituksia. Hanna ei tiedä, että yksikään niistä olisi vielä johtanut mihinkään.

Fyysistä uhkaa Hanna on kokenut kerran. THL:n portilla oli vajaa vuosi sitten mielenosoitus, josta hän ei tiennyt. Hän ajoi sen läpi pyörällä, mielenosoittajat huomasivat hänet ja yrittivät tarttua häneen kiinni.

Tapaamme päivälleen kolmen vuoden kuluttua siitä, kun SARS-Cov-2-viruksen geneettinen koodi julkaistiin tammikuussa 2020. Se oli samalla lähtölaukaus rokotteen kehittämiseen.

Epidemioiden torjuntaan tarkoitettujen rokotteiden kehitystä edistävä kansainvälinen järjestö CEPI asetti tavoitteeksi kehittää rokote sadassa vuorokaudessa. Ensimmäinen hätäkäyttömyyntiluvan saanut rokote oli laajassa käytössä 326 päivän kuluttua.

Koronakeskustelun myrskyn silmässä kolme vuotta olleelle ylilääkäri Hanna Nohynekille vuodet ovat tuoneet huolta, mutta myös iloisia, tunteikkaita hetkiä.

– Suurin asia on ollut, että rokote saatiin niin nopeasti kehitetyksi ja että se toimi ja toimii edelleen, vaikkei suojausteho tartuntoja vastaan ollutkaan niin hyvä kuin alussa näytti. Suojateho vakavaa tautia vastaan on kuitenkin pysynyt hyvänä ja pitkäkestoisena, Hanna Nohynek sanoo.

Samaan aikaan rokotuksista on kiistelty koko ajan. Pyritäänkö niillä ehkäisemään kaikki tartunnat vai vakava tauti, kenet rokotetaan ja kuinka monta kertaa?

Monelle meistä miekkailu oikeista toimenpiteistä ja tutkitusta tiedosta on näyttäytynyt sellaisena, että joku asia on oikein tai väärin.

Hanna Nohynek toteaa, että on löydös, joka haastetaan, kun uutta tietoa tulee. Olemme tekemisissä jatkuvasti muuttuvan ja kehittyvän tiedon kanssa.

– Moniäänisyys kuuluu demokratiaan, Nohynek muistuttaa.

Rokotekeskusteluun asioiden haastaminen on tuonut kärjekkyyttä. Keskustelu on ollut usein hyvin polarisoitunutta ja politisoitunutta. Myös pelko heijastuu puheissa.

– Ymmärrän sen, sillä puhutaan isoista asioista, jotka vaikuttavat ihmisen elämään. Ei rokotussuositusta voi siitä eristää.

Pöydän päässä on työläppäri ja Istanbulin lentokentältä ostettu itämainen hiirimatto – kuin symboleina tämän hetken maailmasta. Nohynek lainaa Winston Churchillia, joka sanoi, ettei hyvän kriisin pitäisi koskaan antaa mennä hukkaan. Kriisi pakottaa tekemään isoja hyppyjä. Etätyö on yksi korona-ajan mukanaan tuomista suurista muutoksista.

Ennen koronapandemiaa THL:n ylilääkäri, suomalaisen rokotusalan kärkinimi Hanna Nohynek matkusti työssään tiiviisti. Nyt etenkin kansainvälinen työ on muuttunut tehokkaammaksi. Nyt kokouksia voidaan pitää entistä useammin ja ympäristöystävällisemmin, kokoustetaan Teamsissa eikä lennetä pitkiä matkoja ja kärsitä aikaerosta.

Korona-ajan arkistamasta etätyöstä kertoo se, että Hanna työskentelee Helsingissä päivän tai kaksi viikossa, muulloin vuonna 1969 rakennetun iittiläisen atriumtalon ruokasalissa. Täällä on Hannan ja hänen miehensä Mikan toinen koti.

Hanna Nohynek on 64-vuotiaana Suomessa ja maailmalla arvostettu alansa asiantuntija, joka on saanut sosiaalisessa mediassa osakseen paljon kiitosta, onpa hänelle maalattu fanigraffitikin.

Kun häntä pyydettiin lokakuussa 2022 WHO:n strategisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtajaksi, hän ei epäröinyt.

– Olen tehnyt paljon työtä kehitysmaissa. Tiedän, että jos olisin köyhä nainen köyhässä maassa ja sairastuisin pahasti, olisin todella heikossa asemassa.

Mediassa hän on esiintynyt auliisti aikaisemminkin, koska ajattelee, että se tavoittaa myös ne ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneita tieteestä eivätkä mene lääkäriin.

– Äijät, jotka röökaavat ja tapaavat huoltoaseman baarissa, ovat juuri niitä, jotka tarvitsevat influenssarokotteen. Jos tavoitan heidät, siitä voi olla paljon apua.

Koronavuodet ovat lisänneet työmäärää, sen Hanna myöntää. Hän arvioi työskentelevänsä arkisin keskimäärin yksitoista tuntia, useita tunteja myös viikonloppuisin.

– Välillä kysyn itseltäni miksi. Takana on raskas syksy. Nopeasti edennyt sairaus ja kuolema lähipiirissä pysäyttivät, hän kertoo.

Hanna lisää, että hänellä on tahtoa vähentää työtä, mutta vielä se ei onnistu. Asiantuntijan on pysyttävä ajan tasalla ja tunnettava oman alansa jatkuvasti lisääntyvä tieto.

Hanna kokee lääkäreiden tekevän samanlaista kansanvalistustyötä kuin opettajat.

– Olen kahden opettajan lapsi, jolle opettaminen ja tiedon jakaminen on tärkeää. Jokaisella on oikeus tietää, ja tieto pitää tuoda helpossa muodossa.

Mutta miten koronaan olisi syytä suhtautua? Käydään Hannan kanssa läpi muutamia tunnettuja koronakeskustelunaiheita.

Joulukuussa 2022 THL päivitti, että koronaan voi suhtautua kuten mihin tahansa hengitystieinfektioon. Hanna Nohynek muistuttaa, että infektio voi olla aina jollekulle vaarallinen.

Kevättalvella 2022 infektiolääkärit, Nohynek heidän mukanaan, halusivat poistaa koronan yleisvaarallisuusluokituksen, koska sen kriteerit eivät enää täyttyneet. Se vie resursseja eikä taudin leviämistä pystytä estämään rajoituksin. Sosiaali- ja terveysministeriö ei yleisvaarallisuusluokituksen poistoa halunnut, koska se ministeriön mukaan takaa työkalupakin, joka voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.

– Kyse on resursseista ja mihin niitä käytetään. Se on pois muusta, mitä voimme tehdä ja lasku kaikista toimista on aivan hirveä. Testeihin ja karanteeneihin liittyvä työmäärä on suuri eikä niillä kuitenkaan nyt pystytä estämään koronan leviämistä, Hanna Nohynek kommentoi.

Kun kyseessä on koko kansaa yhdistävä terveyskysymys, keskustelunaiheita on riittänyt. Yksi niistä on ollut koronan aiheuttama ylikuolleisuus, joka Suomessa lähti nousuun 2021. THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler on todennut, että 38 prosenttia ylikuolleisuudesta selittyy väestön ikääntymisellä, 62 prosenttia suoraan tai välillisesti koronasta tai muista syistä.

Hanna Nohynekin mukaan ylikuolleisuudessa maksetaan myös laskua siitä, että ihmiset eivät koronan aikana ole menneet tutkimuksiin tai hoito on lykkääntynyt. Asia on moniulotteinen, ja ymmärrys täydentyy, kun Tilastokeskuksen esitiedot viime vuoden kuolemista julkaistaan.

Lapin infektioylilääkäri Markku Broas taas on todennut, että tehosterokotteella terveille työikäisille estettäisiin vakavaa tautia ja vähennettäisiin tautikuormaa. Hanna kommentoi tähän, että THL:n lakisääteinen tehtävä on antaa väestötason suosituksia, jotka ovat riittävän vaikuttavia. Siinä yhteydessä myös arvioidaan, kuinka monta ihmistä pitää rokottaa, jotta estetään yksi vakava tauti.

Tähän perustui myös se, että THL ei suositellut kesällä 2022 neljättä rokotuskierrosta terveille työikäisille.

– Kansallista rokotusohjelmaa tehdään väestötasolla. Jos nykyresursseilla ryhdytään tehosterokottamaan kaikki alle 60-vuotiaat, se on pois jostain muusta, hän sanoo.

Koronatoimista ja rokotuksista on keskusteltu myös päättäjien ja asiantuntijoiden kesken. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on kautta linjan vaatinut voimakkaampia toimenpiteitä kuin THL, viimeksi neljänsiä rokotuksia kaikille yli 18-vuotiaille.

Hanna ei ole tavannut ministeriä usein, mutta muistaa hetken hänen seurassaan MTV:n lämpiössä ennen lähetystä. He keskustelivat rokotteiden turvallisuudesta.

– Krista oli sitä mieltä, että Suomessa annamme vain täysin turvallisia rokotteita. Sanoin, ettei sellaisia ole, vaan että aina voi tulla jotain haittoja. Konfrontaatiota hänen kanssaan ei ole ollut. Aina olemme keskustelleet sivistyneesti.

Hannan mukaan koronarokotteen kanssa toimitaan tällä hetkellä hyvin samoin periaattein kuin esimerkiksi influenssarokotteen. Se annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa ihmisille, joiden riski sairastua vakavaan tautiin on suuri, ja heidän lähipiirilleen. Muut voivat halutessaan ostaa sen lääkärin reseptillä apteekista tai yksityiseltä lääkäriasemalta.

– Siihen mennään myös koronan kanssa. Tilannetta hankaloittaa se, että rokotetta ei vielä saa vapailta markkinoilta, mutta se aika tullee.

WHO oli pandemian alkuvaiheessakin sitä mieltä, ettei matkustamista pitäisi rajoittaa. EU:n omien sääntöjen mukaan maasta toiseen liikkumista ei pitäisi rajoittaa, jolloin EU rikkoi omia sopimuksiaan asettaessaan matkustusrajoituksia. Matkustaminen loppuikin kuin seinään.

Nyt maailma on taas auki, ja ihmiset matkustavat työssä ja vapaa-ajalla. Edelleen käydään myös keskustelua siitä, missä menevät rajoitusten rajat ja miten globaalia uhkaa vastaan taistellaan järkevästi ja oikeilla keinoilla.

Ajankohtainen teema on Kiinasta tulevien matkustajien etukäteistestaaminen, josta on käyty keskustelua myös Suomessa. THL ei ole suositellut etukäteistestejä, mutta Euroopan tartuntatautivirasto ECBSC muutti tammikuussa linjansa kielteisestä myönteiseksi.

– Virukset tulevat meille joka tapauksessa, viimeisimpänä Yhdysvalloissa nopeasti yleistynyt XBB.1.5-variantti.

Hanna ei usko, että koronasta päästään koskaan eroon.

– Keskuudessamme on jo nyt neljä ihmisestä toiseen leviävää koronavirusta, jotka todennäköisesti ovat tulleet aikanaan samalla lailla pandemioina ja sitten lientyneet tavallisiksi hengitystieinfektioiksi.

Kuvateksti: Meikki Heidi Reponen. Tyyli Claudia Cifu. Mohairneule American Dreams / Stockmann. Housut Selected Femme / Stockmann.