Terveys ja hyvinvointi
Apu

Terveyskylä on terveyden verkkopalvelu kotonasi

Terveyskylä on terveyden verkkopalvelu kotonasi

Terveydenhuollon nettisovellukset ovat löytämässä tiensä kansalaisten käyttöön. Julkisen puolen kehittämässä Terveyskylä.fi-verkkopalvelussa avautuu mahdollisuuksia ­ tiedon saantiin ja henkilökohtaiseen hoitoon. Palveluja kehitetään kovalla tohinalla.
Teksti Riitta Heimonen
Mainos

Digitaalisuus marssii terveydenhuoltoon. Omakanta.fi-palvelu, sähköinen resepti ja terveydenhuollon tekstiviestimuistutukset ovat solahtaneet muutamassa vuodessa osaksi arkeamme.

Uusin tulokas on Terveyskyla.fi-verkkopalvelu, jota rakennetaan osana yliopisto­sairaaloiden Virtuaalisairaala 2.0 -hanketta. Sen tavoitteena on kehittää erikoissairaanhoidon palveluja digiratkaisujen avulla.

Terveyskylässä on auki 27 ”taloa” eli verkkopalvelukokonaisuutta, jotka HUSin ja neljän muun yliopistosairaanhoitopiirin asiantuntijat ovat kehittäneet yhdessä potilaiden kanssa. Vuoden loppuun mennessä taloja on pystyssä 30.

Joka talossa on tarjolla yleistä tietoa kunkin sairauden erityispiirteistä, oireista, hoidon linjoista, itsehoidosta ja vertaistuesta. Lisäksi moniin taloihin on avautumassa digihoitopolkuja, jotka toimivat perinteisen sairaalahoidon rinnalla tai tarjoavat sille vaihtoehtoja. Kaikkiaan taloista löytyy kohdennettua tietoa 85:lle eri potilasryhmälle.

Talojen kirjo on laaja ja kattaa yleisimmät sairaudet reumasta diabetekseen ja sydänsairauksista allergioihin ja naistentauteihin. Ensimmäisenä nousi pystyyn Mielenterveystalo vuonna 2009, ja uusimpien joukossa on Palliatiivinentalo.fi, joka on luotu parantumattomasti sairaiden potilaiden ja heidän läheistensä tueksi.

Verkkopalveluille on kysyntää

Sähköisille terveyspalveluille on ollut kysyntää, ja ammattilaiset ovat halunneet vastata haasteeseen.

– Olemme yllättyneet innostuksesta, jolla asiantuntijat ovat kantaneet kortensa kekoon Terveyskylän rakentamisessa, hankejohtaja Sirpa Arvonen sanoo.

Innostunut työpanos näkyy tuloksissa: vuoden 2018 alussa tehdyssä kyselyssä 95 prosenttia käyttäjistä suosittelisi digipalvelua mielellään muille ja 75 prosenttia ammattilaisista on käyttänyt palvelua työssään. Terveyskylään tehdään yli 300 000 käyntiä kuukausittain.

Terveyskylän talojen tietosisältö on netissä tarjolla ilmaiseksi. Visuaalinen ympäristö on rauhallinen ja kieli helppolukuista.

Digitaalisiin hoitopolkuihin tarvitaan lääkärin lähete. Hoitopoluilla saa yksilöllistä ohjausta terveysongelman hoitoon. Esimerkiksi lähete Painonhallintatalon valmennukseen avaa oven virtuaalisesti tuettuun yksilölliseen laihduttamiseen.

Painonhallintatalon tulokset ovat olleet kannustavia, ja monet ovat toivoneet palvelulle jatkoa. Pitkäjänteinen 12 kuukauden henkilökohtainen ohjaus verkkoympäristössä on todettu tehokkaaksi: parhaimmillaan hoitoon sitoutuneen painonpudotus on ollut 40–50 kiloa.

Terveyskylä-verkkopalvelun visuaalinen ympäristö on rauhallinen ja kieli helppolukuista. Kuukausittaisia käyntejä tehdään yli 300 000.

Digihoitoa saatavilla

Digihoitopolkuja on saatavilla myös esimerkiksi Mielenterveystalossa, jossa annetaan henkilökohtaista nettiterapiaa mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Digihoitopolku voidaan avata potilaalle, kun hän saa lähetteen erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi tekonivelleikkaukseen tai hedelmöityshoitoihin.

Yhdellä potilaalla voi periaatteessa olla useampi digihoitopolku käytössä. Sairaala avaa digihoitopolun, kun lääkärin lähete on saapunut. Tämän jälkeen digihoitopolulle voi kirjautua pankkitunnuksilla Omapolun kautta.

Omapolku on sähköisen asioimisen kanava, kuin asiakastili verkkopankissa. Se antaa mahdollisuuden turvalliseen tietojen välittämiseen ja yhteydenpitoon suljetussa ympäristössä.

Tulevaisuudessa Omapolkua voi käyttää potilaan suostumuksella myös hänen läheisensä, esimerkiksi omaishoitaja tai kotihoidon työntekijä, joka välittää vaikkapa potilaan kotona tehdyn mittauksen tuloksen erikoissairaanhoidon lääkärille.

Tarvittaessa potilas voi olla yhteydessä lääkäriinsä etävastaanoton kautta, jos hänellä on tarvittavat välineet videoyhteyden luomiseksi ja halu palvelun käyttöön.

– Myös e-konsultaatiota on pilotoitu. Siinä terveyskeskuksen lääkäri konsultoi erikoissairaanhoidon lääkäriä vastaanotolla yhdessä potilaan kanssa. Ennen konsultaatio hoidettiin puhelimitse, mutta nyt on mahdollista tarkastella videoyhteyden kautta esimerkiksi potilaan ihottumaa ja näyttää valokuvia, Sirpa Arvonen kertoo.

Potilas hyötyy erikoissairaanhoidon etävastaanotosta. Hän säästää aikaa, matkakustannuksia ja vaivaa, kun hänen ei tarvitse matkustaa lääkärin luo. Tutkimusten mukaan asioiden hoitaminen virtuaalisessa ympäristössä on intensiivisempää ja nopeampaa. Asioista on jopa helpompi puhua kuin vastaanottohuoneessa.

Etävastaanotto säästää potilaan aikaa ja vaivaa

Terveyskylän talojen kivijalka on näyttöön perustuvassa lääketieteessä, joka nojaa uusimpiin tutkimustuloksiin. Palvelu auttaa myös terveydenhuollon ammattilaisia uusimman tiedon lähteille. Valtakunnallisesti yhteneväiset ohjeet sekä digitaalisten hoitopolkujen rakentaminen helpottavat ammattilaisten työtä ja tehostavat hoitotiimien toimintaa.

Järjestelmää kehitetään kaiken aikaa yhä käyttäjäystävällisemmäksi palautteen perusteella. Myös talojen sisältöä ja oirenavigaattoreita kehitetään edelleen.

Oirenavigaattori antaa esimerkiksi pikkulapsen kuumeesta huolestuneelle vanhemmalle kysymyksiä, joihin vastaamalla hän saa yhteyden neuvoja antavaan chat-hoitajaan. Mielenterveystalon oirenavigaattori puolestaan tekee oireiden perusteella yhteenvedon ja ohjaa apua hakevan kotipaikkakunnan hoitopaikkoihin.

Terveyskylän palvelu on potilaskeskeistä ja alueellisesti tasa-arvoista, sillä erikoissairaanhoidon osaaminen tulee digitaalisena palveluna niin espoolaiskotiin kuin Muonioonkin.

Uudentyyppiset digitaaliset työskentelytavat tuovat säästöä niiden potilaiden kautta, jotka haluavat ja pystyvät näitä palveluja käyttämään. Tämä tuo enemmän aikaa monisairaiden, paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hoitoon. Suoria säästöjä tulee Kelan matkakorvausten poisjäännistä. Myös etävastaanottoon voi saada Kela-korvauksen.

Terveyskylän oirenavigaattoreista löytyy omat osionsa myös lapsille ja mielenterveysasioille.

Perinteisiäkin palvelumuotoja tarvitaan

Digiasioiminen on mahdollisuus, eikä siihen ole pakkoa. Moni on menossa mukana, sillä vuonna 2016 jo 90 prosenttia kansalaisista hoiti asioitaan netin kautta.

Sähköinen terveysasioiden hoito on vaihtoehto. Sen rinnalla tarvitaan edelleen perinteisiä palvelumuotoja, jossa asiakas tai potilas tapaa kasvokkain häntä hoitavan ammattilaisen.

– Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu, oli kyseessä sitten ammattilaisen ja potilaan kohtaaminen kasvokkain tai virtuaalisesti. Digitaaliset ratkaisut ja koneäly eivät korvaa lääkäriä, vaan toimivat apureina, Sirpa Arvonen sanoo.

Terveyskylän konsepti ja digiratkaisut ovat herättäneet kiinnostusta myös maailmalla. Maaliskuussa Terveyskylä voitti kansainvälisen Microsoft Health Innovation Award -kilpailun. Palkinto myönnettiin ratkaisusta, joka muokkaa terveydenhuollon organisaatiota, sitouttaa potilaita, luo uusia toimintatapoja hoitohenkilökunnalle ja tehosta toimintaa. ●

Lähde: Digitaaliset terveyspalvelut yleistyvät verkkaisesti, mutta varmasti, Yle Areena 18.01.2018.

Laitteet eivät korvaa ihmistä

Teknologia. Erilaisten digitaalisten ratkaisujen tavoitteena on parantaa terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Olemme ison muutoksen kynnyksellä, kun erilaiset digilaitteet ja koneäly tuovat panoksensa diagnosointiin, etäseurantaan, erilaisten kehontoimintojen mittaamiseen ja terveydenhuollon toimintojen nopeuttamiseen.

Kehitys on huimaa, ja uusia terveys­teknologian sovelluksia syntyy kiivaaseen tahtiin. Niiden ansiosta sairauksien ennakointi ja varhainen puuttuminen helpottuvat, kun potilas esimerkiksi mittaa kotona älypuhelimen sovelluksella eteisvärinän vaaran ja osaa lähteä ajoissa hoitoon.

Potilaan vastuu omasta terveydestään kasvaa. Kun erilaiset mittauslaitteet yleistyvät, potilaasta tulee entistä enemmän terveytensä aktiivinen vastuunkantaja.

Terveystalon tuoreen kyselyn mukaan jo 40 prosenttia suomalaisista käyttää älylaitetta tai sovellusta terveytensä seuraamiseen. Puolet terveysteknologian käyttäjistä mittaa askelmääriään päivittäin, ja viidesosa käyttäjistä mittaa sykettä.

Sen sijaan vain yksi kymmenestä älylaitteen tai terveyssovelluksen käyttäjästä käyttää sitä sairauden hoitoon. Näiden laitteiden hyödyntäminen terveyden­huollon asiantuntijoiden ja potilaiden ­välisessä vuorovaikutuksessa on vielä l­apsenkengissä.

Mikä sitten on koneälyn merkitys hoidossa? Se on nopeudessa ja väsymättömyydessä ihmistä ketterämpi. Kun kone­äly kysyy potilaalta oikeat kysymykset, lääkäri saa esikäsitellyt tiedot käyttöönsä ja pääsee nopeammin antamaan oikeaa hoitoa. Kun koneäly lajittelee hoitajan puolesta lähetteet, häneltä säästyy aikaa potilaan ohjaamiseen ja neuvontaan.

Koneälyllä on paikkansa terveydenhuollon mittavien tietomäärien eli massadatan hallinnassa, mutta ihmisälyä tarvitaan päätöksenteon tulkinnassa ja luo­vien ratkaisujen löytämisessä.

Vaikka koneäly voi kerätä materiaalia esimerkiksi diabeetikon veren sokeriarvoista ja tuottaa hoitoehdotukset, hoitovastuussa olevaa lääkäriä tarvitaan edelleen arvioimaan hoidon muutostarpeet.

Koneäly on parhaimmillaan päätöksenteon tuki, näppärä toimija. Koneella ei ole tunteita. Niitä kuitenkin tarvitaan terveydenhuollon kohtaamisissa päivittäin.

Robotti voi viihdyttää vanhuksia palvelutalossa, mutta se ei korvaa ihmistä, jonka kanssa vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat vastavuoroisia. Robottien yleistyminen terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa tuo mukanaan monia eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka vaativat ­keskustelua ja yhteisiä linjauksia.

Lähteet: Pekka Neittaanmäki: Miten tekoäly muuttaa yhteiskuntaa ja palveluita? Jyväs­kylä yliopisto 24.1. 2018, Hertta Vierula: Teko­äly on matkalla lääkärin työkaluksi, Lääkärilehti

21/2017, Riitta Luoto: Digitalisaatio lääke­tieteessä: Massadatasta älypotilaisiin, Duodecim 2015;131(15):1333.

Julkaistu: 30.5.2018