Apu

Terveiset viidakosta – nyt kotona suositaan reheviä huonekasveja


Toinen toistaan rehevämmät huonekasvit ovat vallanneet kodit. Kilpipiilean ja peikonlehden vanavedessä ikkunalaudoille ovat ilmestyneet lyyraviikunat, maijat ja tillandsiat sekä yhä suositummat kirjavalehtiset kasvimuodot.
Kuvat Fotolia, A-lehdet kuva-arkisto

Pari vuotta sitten roihahtanut huonekasvivillitys ei näytä laantumisen merkkejä. Etenkin nuoret aikuiset täyttävät kotinsa jopa sadoilla kasvilajeilla. Kuten kaikkiin harrastuksiin, myös tähän kuuluu keräily ja pistokkaiden vaihtelu sekä erikoisuuksien metsästäminen ulkomaita myöten.

Pallerokaktuksen tunnistaa keväällä avautu­vista kukista.

Kasveilla on yhdistävä voima. Ne tuovat posliinikukista ja saniaisista kiinnostuneet ihmiset yhteen jakamaan kokemuksiaan suojattiensa hoidosta ja tunnistamaan lajeja. Yhteinen mielenkiinnon kohde madaltaa kynnystä yksinäisenkin ihmisen lähteä Huonekasviseuran kasvitreffeille ja solmia tuttavuuksia kasviyhteisöissä. Sukulaissieluja ja -lajeja voi etsiskellä niin sosiaalisen median huonekasviryhmistä kuin lihansyöjäkasvien petokasvit.fi-sivustolta.

Anopinkieli tarjoaa keräilijälle lukuisia eri muotoja, joiden ääripäitä edustavat keihäs­anopinkieli ja leveälehtinen Sansevieria masoniana.

Kasvit tekevät hyvää. Nykyihmiselle ne tarjoavat tilaisuuden terapeuttiseen käsillä tekemiseen näyttöpäätteellä vietetyn työpäivän jälkeen. Etätyöläinen voi järjestää itselleen viihtyisän työpisteen muutaman rehevän kasvin avulla.

Kasveilla on tutkitusti terveysvaikutuksia: jo pelkästään vihreiden lehtien katselulla on todettu olevan elvyttävää voimaa. Kasvit myös puhdistavat huoneilmaa sekä parantavat keskittymiskykyä ja poistavat lihasjännitystä. Ne tuovat kotiin tuttuuden tuntua ja turvallisuutta.

Isolehtinen kumi­viikuna on helppo­hoitoinen laji, josta voi kasvattaa pienen puun. Kasvi poistaa tehokkaasti huone­ilman epäpuhtauksia.

Viherkasvien hoito täyttää ihmisen tarpeen hoivata ja vaalia jotakin muuta kuin itseään. Huonekasveja keräillessä voi lievittää kaipuutaan luontoon, etenkin jos asunnon ikkunasta avautuva näkymä päättyy kerrostalon seinään.

Edellinen kultakausi 1970–80-luvuilla

Suurten huonekasvien kultakautta elettiin edellisen kerran 1970- ja 1980-luvulla, jolloin lähes parimetriset palmut sekä limo- ja lyyraviikunat toivat koteihin viidakon vehreyttä. Aikakauden rakennustyylin mukaisista isoista ikkunoista tulviva valo sai kasvit menestymään.

Suurilehtinen jättipeikonlehti ohjattiin kasvamaan kohti korkeuksia, ja kulta- ja herttaköynnöksiä kasvatettiin säleikköön, joita hyödynnettiin seinäkkeinä ja huoneiden tilanjakajina. Kasvit toimivat päivisin makuuhuoneen happea tuottavina ilmanraikastajina, mutta yöksi ne työnnettiin tarjoiluvaunulla olohuoneeseen.

Tämän hetken viherkasvivillityksessä on samoja aineksia kuin 1980-luvulla. Tällä kerralla harrastajajoukkoon ovat liittyneet nuoret miehet, mikä näkyy viljelyteknisten sovelluksien kehittymisenä. Heidän ansiostaan etenkin julkisiin tiloihin rakennetut laajat viherkasviseinät tuovat viihtyisyyttä sisustukseen.

Kaktukset, jukkapalmu, rahapuu ja perhosorkidea pitävät pintansa suomalaisten ikkunalaudoilla. Niiden hoito on helppoa, ja oikeastaan ainoa, millä ne voi pilata, on liiallinen kastelu talvisaikaan. 

Häntämaksaruoho ja mehiruusuke viihtyvät auringossa

Kestosuosikkien rinnalle ovat nousseet trooppiset lajit, kuten kohtalonköynnös, pilkkulehti, saniaiset, palmut, palmuvehka, pilkkubegonia sekä lihansyöjäkasvit ja tillandsiat. Eksoottiset kaunottaret herättävät huoneen eloon voimakkailla väreillään ja koristeellisilla lehtimuodoillaan.

Pirteä pilkkubegonia tuo terveiset Brasiliasta.

Perinteisten puutarhamyymälöiden ohella kasvilöytöjä voi tehdä jopa lähikaupasta ja kasveja voi tilata netistä kotiin kuljetettuina. Osa lajeista on uhanalaisia, minkä vuoksi on syytä tarkistaa, että muun muassa tillandsiat tai harvinaiset orkideat eivät ole luonnosta kerättyjä, vaan ne on kasvatettu esimerkiksi hollantilaisissa kasvihuoneissa.

Tillandsiat elävät ­puiden oksilla Etelä- ja Väli-Amerikassa. ­Kasteluksi riittää ­sumutus parin päivän välein ja upotus veteen 1–2 viikon välein.

Uuden lajin kasvuvaatimukset kannattaa selvittää jo ostohetkellä. Jotta kasvit kotiutuisivat asuinhuoneeseen, ne tulisi sijoittaa olosuhteisiin, jotka vastaavat ainakin osittain niiden luontaista elinympäristöä. Valo on ratkaiseva tekijä kasvin viihtymisen kannalta.

Useimmat huonekasvit ovat kotoisin toiselta puolelta maapalloa Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian trooppisilta ja sub­trooppisilta alueilta. Valtaosa niistä viihtyy hajavalossa mutta kaihtaa suoraa auringonpaistetta. Kotiseudullaan ne ovat tottuneet yhteyttämään sademetsän suurten puiden latvusten läpi siivilöityvässä hajavalossa. Talvella kasvit voi sijoittaa lähelle ikkunaa, mutta valon lisääntyessä ne siirretään suojaan paahteelta.

Kirjolehti on Amazonin kasvi, josta on olemassa lähes 200 eri lajiketta, kuvassa ’Sweetheart’

Lehtevät viidakkokasvit vaativat säännöllisempää hoitoa kuin mehikasvit tai luonnossa päällyskasveina elävät ilmakasvit. Suurin osa tarvitsee säännöllistä kastelua alkukeväästä loppukesään kestävän kasvukauden aikana. Syksyllä kastelua vähennetään talvisen lepokauden ajaksi. Parhaiten vedentarpeen saa arvioitua tunnustelemalla mullan kosteutta sormin.

Aaroninpartaa lisätään rönsyihin kasvavista ruusukkeista.

Korkeaa ilmankosteutta suosivia lajeja voi suihkutella haalealla vedellä muutaman päivän välein. Kuumana kesäpäivänä suihkutus viilentää lehtiä, talvella se ehkäisee niiden kuivumista.

Syksyllä valon vähentyessä osa kasveista vaipuu lepotilaan, jolloin niiden optimaalinen lämpötila on alempi kuin kesällä. Asuinhuoneen lämpötilan hipoessa talvella 23 astetta kasvit hengittävät itsensä läkähdyksiin.

Entäpä jos vetäisi itse villasukat jalkaan ja laskisi asuinhuoneen lämpötilan vajaaseen 20 asteeseen? Lepokauttaan viettävien palmujen hyvinvointi paranisi silmin nähden, ja ihminenkin nukkuisi yönsä paremmin. Lämmitysenergian säästö olisi oikeasuuntainen askel ilmastonmuutoksen torjunnassa ja näkyisi myös kukkarossa.

Kasveja koti­viidakkoon

  • Suuria kasveja ­sisustukseen: kumi­viikuna, jättipeikon­lehti, pikkukentia­palmu ja lyyraviikuna.
  • Runsautta amppeliin: aaroninparta, ­helmivillakko, häntämaksaruoho, tillandsiat ja rönsyliljat.
  • Kasveja kylpy­huoneeseen: neidonhiussaniainen, nukkumatti, ­isosädekaisla ja tuoksupelargoni.
  • Makuuhuoneeseen: anopinkieli, lehtikaktukset, rönsylilja, lääkeaaloe, kultapalmu ja kultaköynnös.
  • Viileälle kuistille: muratti, huonekuusi, myrtti, juorut ja kehtolehti.

Julkaistu: 7.2.2019