Terapeutti Antti Pennanen haluaa auttaa pelaajia – mutta kuka auttaisi Pennasta?

Kättelykohu. Mystinen poissaolo 4 Nations -turnauksessa harjoituksista. Jopa MTV:n ensimmäisessä MM-turnauksen kiekkostudiossa puhuttiin Antti Pennasen olemuksesta. Miten tähän pisteeseen on tultu, että Suomi-kiekon kuumin valmentajanimi on ajautunut raiteille, jossa kaikki muu Pennasen ja joukkueen ympärillä puhuttaa kuin se, missä Pennasen pitäisi olla parhaimmillaan? Pelin valmentamisessa. Sillä hän nousi nykyiseen asemaansa.

Täytyy palata ajassa vuosia taaksepäin, jotta päästään kiinni kysymykseen miksi näin on käynyt. Aina kevääseen 2019.

Pennanen oli luotsannut HPK:n sen seurahistorian toiseen Suomen mestaruuteen. Vastoin kaikki ennakko-odotuksia. Samana vuonna tuli lisäksi MM-kultaa apuvalmentajana Jukka Jalosen rinnalla. Nimi Antti Pennanen oli huomioitu kiekkopiireissä ja valmentajamarkkinoilla viimeistään tänä keväänä.

Myöhemmin Pennanen vielä niitti menestystä Nuorten Leijonien päävalmentajana. Vuosina 2021 ja 2022 kotiin tuomisina oli pronssi ja hopea.

Pennanen tiesi olevansa jossain määrin jopa pelin edelläkävijä, mutta samaan hengenvetoon totesi, että kaipasi jääkiekon valmentamisen lisäksi lisähaastetta ja päätti kouluttautua terapeutiksi. Hän halusi kehittää itseään ja sitä kautta tuoda lisää työkaluja pelaajille.

Lokakuussa 2022 päävalmentajaterapeutti otti Tampereen Ilveksen komentoonsa, kun Jouko Myrrä sai potkut. Myrrän potkut aiheuttivat ihmetystä, mutta samalla Tampereella odotettiin kuin kuuta nousevaa, että Pennasen tietotaidolla Ilves palaisi Suomen mestariksi sitten vuoden 1985. Olihan Ilves kärsinyt useana vuonna nimenomaan niistä henkisistä lukoista ja paineista ja juuri sillä ratkaisevalla hetkellä homma oli pettänyt.

Puolitoista kautta Tampereella oli kuitenkin kaikkea muuta, kuin odotettiin. Ilveksen piti ottaa Pennasen johdolla askel seuraavalle tasolle, mutta lopulta otettiin ehkä askel jopa taaksepäin.

Terapeutin temppuja hän toi Ilvekseen päivästä yksi lähtien Aition tietojen mukaan muun muassa erilaisten hengitysharjoitusten muodossa. Ilmapiirin piti rentoutua ja parantua, mutta tiedot kertovat, että kävi kutakuinkin melkein päinvastoin. Avoimuus ja rentous mitä ajettiin takaa oli muuttunut päinvastaiseksi.

Vääjäämättä mieleen tulee ajatus, että kaiken sen psykologian keskellä se kaikkein olennaisin ja tärkein asia valmentajan tehtävässä jäi toissijaiseksi. Siis se valmentaminen. Jääkiekon harjoittaminen.

Leijonien pelaamista on leimannut epätasaisuus. Epävarmuus. Kun toisteisuus on loistanut poissaolollaan näyttäytyy se ajoittain melkoisena kaaoksena. Vähän kuin ensi kertaa terapiatuoliin istuisi ja mielessä pyörii miljoona asiaa ja sen seurauksena ei oikein pääkään toimi.

Pennasen ensimmäisellä Ilves-kaudella tuli välierätappio Pelicansille ja Ilves-ajanjakso päättyi seuraavana vuonna puolivälierätappioon KalPalle. Ja siinä yhteydessä tuli paljon puhuttu kättelykohu. Pennanen yritti parhain päin selittää mustaa valkoiseksi, mutta tuntui, että kuoppa vain syveni. Olihan hän aiemmin puhellut Ilveksen paineista ja verrannut niitä Toronto Maple Leafsin vastaaviin.

Tuntuu käsittämättömältä, että itsestä huolehtimisesta ja hyvinvoinnista ahkerasti puhunut Pennanen oli itse se, joka sortui jättämään itsensä heitteille. Ainakin mitä tulee pudotuspelisarjan jälkeiseen käyttäytymiseen.

46-vuotias Pennanen on ollut suurennuslasin alla keväästä 2024, kun tiedettiin, että hän astuu Jukka Jalosen valtaviin saappaisiin Leijonien päävalmentajaksi. Sopimus tuotiin julki syksyllä 2023 ja on mallia 2+1.

Oli nähtävissä, että terapeutti Pennanen oli ajoittain vaikeuksissa jo Ilveksessä, mitä tulee suhteeseen median kanssa. Leijonien jokainen päävalmentaja on ollut enemmän tai vähemmän helisemässä valtavien paineiden ja odotusten kanssa. Jopa kaiken voittanut Jukka Jalonen tuli tunnetuksi ajoittaisista ärähdyksistään. On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että päävalmentaja kokee paineita.

4 Nations -turnaus ei Leijonien osalta ollut menestys, päinvastoin. Ja olihan sellainenkin kummallisuus kisojen aikana tapahtunut, että päävalmentaja ei ollut pelipäivän aamuharjoituksissa paikalla. Epäselvyyttä aikatauluissa oli virallinen selitys. Pitäisikö uskoa?

Jääkiekon MM-kisat on koko kansan karnevaali eikä huomiota ja mediaa pääse karkuun. Kiistatta Pennasen esiintymiset vaikuttavat siltä, ettei hän julkisuudessa viihdy. Hän haluaisi vain pois haastatteluista. Näky on kiusallinen. Esiintyminen on kuitenkin Leijonien päävalmentajan tärkeimpiä tehtäviä. Sanoisin, että ensimmäisenä on peli, toisena tulee jo julkinen esiintyminen. Sen jälkeen kaikki muu.

Pelaajat ovat kertoneet avoimesti, että isoin muutos Jalosen ja Pennasen aikakausissa on nimenomaan siinä, että videoita katsotaan vähemmän ja kiinnitetään enemmän huomiota henkiseen hyvinvointiin. On tuotu työkaluja siihen, miten käsitellä tilanteita, kun menee huonommin. Hieno ja tärkeä ajatus, mutta jos joukkueen peli kulkee turnausmuodossa, niin maajoukkueessa varmasti kaikki voivat hyvin. Ilmapiiristä Leijonat tuskin koskaan on jäänyt kiinni.

Vaikeudet alkavat helposti, jos pelaajat eivät tiedä, mitä kentällä pitäisi tehdä ja tappioita seuraa tappio. Itseluottamus laskee, jos peli ei tule selkäytimestä ja siinä ei ole toisteisuutta. Itseluottamus vaatii onnistumisia, ja pelitavan pitäisi pyrkiä mahdollistamaan se. Mutta jos ei kulje, niin silloin toki voidaan mentaalisen työkalupakin välineitä käyttää. Mutta voisiko sitä välttää pelaamisen kautta?

Leijonien pelaaminen MM-turnauksessa on vaikuttanut sekavalta. Jopa aralta. Tuntuu, etteivät kaikki pelaajat ole pelikirjan suhteen samalla sivulla ja samalla on merkillistä, että osa pelaajista on jopa pelokkaita. Jos pelin valmentaminen on jäänyt vähemmälle, niin eikö Suomen vahvuus pitäisi olla nimenomaan sitten henkisellä puolella?

Edes aikoinaan 40-vuotiaan Lauri Marjamäen ympärillä keskustelu ei käynyt vastaavanlaisena, kun hän toimi Leijonien päävalmentajana 2016-18 kausilla. Kritiikki yltyi vasta, kun menestystä ei tullut. Eikä menestystä todella tullut, sillä Marjamäki sai valmentaa peräti neljä turnausta ilman mitaleita.

Antti Pennasella oli halu muuttaa itseänsä ensin oman terapian, ja sittemmin niiden opintojen kautta ihmisenä ja valmentajana. Sinänsä arvostettavaa, mutta samalla voi pohtia, että katosiko samalla jotain siitä nuoresta ja vimmaisesta valmentaja Antti Pennasesta, jota pidettiin Suomi-kiekon kultasormena ja pelin eksperttinä?

Ja aivan tähän loppuun haluan sanoa, että en ole terapeutti, mutta ehkä olisi syytä esittää kysymys.

Jos Antti Pennasen tehtävä on kantaa vastuu Leijonista, niin kenen tehtävä on kantaa vastuu Antti Pennasesta?

Tarjous: 12 kuukauden tilaus -50%. Tarjouksen voit lunastaa tästä linkistä käyttäen etukoodia AITIOMM25.