Apu

1970-luvun Tenavatuokio-lastenohjelmasta tuttu Arja-täti ja tytär Vilmalotta: "Ihmettelimme, kun äiti ei enää ollut ahdistunut"

1970-luvun Tenavatuokio-lastenohjelmasta tuttu Arja-täti ja tytär Vilmalotta: "Ihmettelimme, kun äiti ei enää ollut ahdistunut"
Taiteilija Vilmalotta Olivia Schafhauser tunnettiin pienenä televisiotähti Arja-tädin tyttärenä. Neljä vuosikymmentä sitten tapahtunut onnettomuus sai Arja Virtasen ja koko perheen arvot järkkymään ja matkalle kohti uutta. Usko vei aikoinaan perheen lähetystehtäviin aina Havaijille ja Tonga-saarille asti.
Julkaistu: 8.11.2022

Kun Vilmalotta Olivia Schafhauser oli pieni, yksi asia oli varmaa: kaikki tunsivat hänen äitinsä, lastenohjelma Tenavatuokion Arja-ädin.

– Aina kun liikuimme yhdessä ja joku lähestyi, tiesin, että tulisi se vakiokysymys, sanoo taiteilija Vilmalotta, 50, ja katsoo hymyillen äitiään kahvipöydän yli.

– Kun kuljin raitiovaunulla kouluun, sain usein kuulla, olenko se Arja-tädin tytär, Vilmalotta muistelee.

Totta. 1970-luvulla kaikki todella tunsivat lastenohjelmista tutun Arja Virtasen, rakastetun Arja-tädin, sillä hän oli aikansa superjulkkis.

Vilmalotta muistuttaa, että tunnettu oli myös hänen isänsä, media-alalla työskennellyt Jorma K. Virtanen. Vanhempien romanssi oli ollut aikanaan seurapiiriuutinen. Arja muistelee, että kumpikin oli silloin eroamassa edellisestä suhteestaan ja Jorma sai tehdä aika lailla töitä, ennen kuin Arja halusi sitoutua häneen.

– Siihen aikaan ei onneksi ollut somejulkisuutta, Arja huokaa.

Perheen ystäväpiiriin kuului julkkiksia, mutta lapselle se oli osa tavallista elämää. Vilmalotta ja hänen neljä vuotta nuorempi Emppu-veljensä saivat myös osansa kuuluisuudesta. He olivat äitinsä mukana muun muassa television vellimainoksessa – eikä pikkuveli edes suostunut syömään sitä velliä.

Kumpikaan ei kuitenkaan ole kokenut äidin tunnettuutta rasitteena.

Arja puolestaan sanoo, että ihmiset ovat aina olleet mukavia, mutta lisää, että tervehtimiset kaupoissa ovat jo vähentyneet huomattavasti.

– Minulle ei ollut tärkeää, että olin kuuluisa. Olen elänyt normaalia pientä elämääni ja olen ihmisenä vaatimaton, Arja Virtanen, 77, muistelee.

Siitä on kulunut jo yli viisi vuosikymmentä, kun Arja rukoili saavansa tyttären ja pojan – ja sitä, että saisi ensin tytön. Niin kävikin.

– Tiedän, että äiti on ollut niin onnellinen lapsistaan, Vilmalotta sanoo.

Dramaattinen onnettomuus muutti Arjan ja koko perheen elämän suunnan

Kun Vilmalotta oli seitsenvuotias, lunta ja jäätä täynnä ollut kukkalaatikko putosi viidennen kerroksen parvekkeelta hänen äitinsä päälle. Arjan kaksi niskanikamaa murtui ja hän halvaantui hetkellisesti. Hän pohtii, että kaulassa ollut paksu kettupuuhka saattoi pelastaa hänet. Arja oli Kirurgisessa sairaalassa neljä kuukautta.

– Muistan, kun äidillä oli niskavetolaite päässä eikä hän päässyt liikkumaan, ja sen, että kävimme ulkona syömässä, kun äiti ei ollut kotona laittamassa ruokaa, Vilmalotta kertoo.

Onnettomuuden aikoihin Arja oli aika ahdistunut ja alkoi lukea iltaisin raamattua. Hän haki helpotusta jopa spiritualistien kokouksista, jotka aiheuttivat vain pelkoa, minkä myös Vilmalotta muistaa.

Arja asuu puolisonsa kanssa Iitissä ja viettää rauhallista elämää. Lohjan Virkkalassa sijaitseva lapsuudenkoti on hänen kesäpaikkansa. – Kuljen täällä tuttuja reittejä ja käyn rannalla, jolla opin uimaan.

Vuodesta 1981 tuli käännekohta Arja Virtasen elämässä. Hän kertoo, miten kysyi kylässä olleelta ystävältään Eija-Maaria Jussila-Saarelta, mitä uskoontulo tarkoittaa. Tämä kehotti häntä menemään polvilleen ja sanomaan Jumalalle, että haluaa antaa sydämensä hänelle.

– Ajattelin, että niinpä varmaan. Mutta kun vieraat lähtivät, menin polvilleni ja itkin. Olin niin tosissani kuin ihminen voi olla ja sanoin: ”Jumala, jos olet oikeasti olemassa, tule sydämeeni ja elämääni”.

Kaikkien elämä muuttui sen jälkeen, Arja sanoo.

– Sydämeni täytti rauha, eikä se ole lähtenyt sieltä sen koommin.

– Ihmettelimme, kun äiti ei enää ollut ahdistunut. Muutos oli radikaali ja ihana. Sinuun tuli ilo, Vilmalotta sanoo äidilleen.

Sitten myös perheen isä tuli uskoon, ja vuosia perheen elämän täytti lähetystyö Youth With A Mission -järjestössä. Perhe matkusti lähetystehtäviin muun muassa Havaijille ja Tonga-saarille. Elämästä tuli yksinkertaista.

– Elimme lähekkäin. Asuimme vaatimattomasti siellä sun täällä ja matkustimme, Vilmalotta kertoo.

Samalla uskosta tuli Vilmalotalle luonnollinen osa elämää. Myös äidin kanssa puhutaan usein uskonasioista.

Vilmalotta lumoutui taiteeseen ja viittomakieleen

Vilmalotta ilmoitti ryhtyvänsä taiteilijaksi jo nelivuotiaana. Perheen saaressa hän maalasi ruosteista tynnyriä. Viisivuotiaana hän teki ensimmäisen öljyvärityönsä.

Luovaa lastaan tukeneet vanhemmat päättivät laittaa Vilmalotan Steiner-kouluun, jossa oli paljon taideaineita. Heillä tosin oli käsitys, että se olisi kristillinen koulu, mitä se ei ollut. Vilmalotta kävi Steiner-koulua kuusi vuotta.

– Olin päättäväinen lapsi. Yhtenä päivänä eurytmiasalissa pyysin saada avata ikkunan, koska huoneessa ei ollut happea. Opettaja kieltäytyi, koska silloin henget lähtisivät pakoon. Marssin opettajainhuoneeseen ja sanoin, että haluan soittaa puhelun. Pyysin vanhempiani hakemaan minut pois koulusta, Vilmalotta kertoo.

Vaikka taide poltteli, Vilmalotta lähti Kuopioon opiskelemaan viittomakielen tulkiksi. Hän oli lumoutunut viittomakielestä, kun perhe asui Havaijilla ja hän oli mukana tanssi- ja lauluryhmässä, jossa joitakin kappaleita viitottiin.

Se oli myös tapa saada järkevä ammatti. Hän ei ottanut edes maalausvälineitä mukaansa Kuopioon.

– Maalasin sitten huulipunalla ja kahvinporoilla. Minä en valinnut taidetta, vaan se valitsi minut.

Vilmalotta Olivia Schafhauserin töiden voima on ihmishahmojen ja luonnon yhdistämisessä. Hän maalaa myös muotokuvia niin ihmisistä kuin eläimistä.

Saksasta löytyi puoliso ja liitosta syntyi lapsi

Viittomakielen ansiosta Vilmalotta tapasi myös saksalaisen valokuvaajapuolisonsa Robert Schafhauserin Wienissä kuurojen konferenssissa. Mies hämmästyi kovasti, kun Vilmalotta olikin kuuleva. Hän oli ehtinyt jo ajatella, että hänen pitäisi opetella viittomakieltä tutustuakseen Vilmalottaan.

He olivat yhdessä yksitoista vuotta ja erosivat, kun heidän yhteinen lapsensa Indigo oli viisivuotias.

Lapsensa Vilmalotta sai samanikäisenä kuin äiti hänet, 27-vuotiaana. Indigolla ja Arjalla on lisäksi sama syntymäpäivä. Hän on Arjan ainoa lapsenlapsi.

– Indigo on paras syntymäpäivälahjani, Arja sanoo liikuttuneena.

Etenkin yksinhuoltajavuosina vanhemmat olivat tyttärelleen suuri tuki.

– Äiti ja isä ovat olleet aina valmiita auttamaan. Äidillä on rakkaus ja ymmärrys lapsiin ja lasten maailmaan, Vilmalotta sanoo.

– Vilmalotta on huolehtinut Indigosta hienosti. Rakastanut häntä niin paljon ja rakkaudella kasvattanut ihanan pojan, Arja toteaa.

Avustustyössä Filippiinien slummeissa ja vankiloissa

Vilmalotta valmistui Kuvataideakatemiasta 2002. Ura lähti liikkeelle vauhdilla: hänet valittiin heti Salmelan Taidekeskuksen kesän nuoreksi taiteilijaksi, ja Galleria Uusitalo otti hänet talliinsa. Vuonna 2006 hänet kutsuttiin ensimmäisenä suomalaisena pitämään näyttely Moskovan nykytaiteen museoon.

Kun Vilmalotta oli nuori taiteilija, sovittiin, etteivät äiti ja isä tule hänen näyttelyidensä avajaisiin. He ajattelivat, että Arja veisi kaiken huomion.

– Vanhemmat ovat kyllä jo vuosia saaneet tulla avajaisiini, Vilmalotta kertoo hymyillen.

Arja näki vapaan taiteilijan ammatin riskialttiina, mutta hän on aina luottanut tyttäreensä.

– Vilmalotta on luonteeltaan niin sinnikäs ja päättäväinen, että jos taideura ei toimisi, hänellä olisi muita vaihtoehtoja, Arja sanoo.

Niitä onkin, sillä paitsi viittomakielen tulkki ja opettaja, Vilmalotta on myös ylemmän erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, joka vetää kuvataideterapiaryhmiä.

– Pienestä asti olen tykännyt kuunnella ja auttaa ihmisiä. Ex-mieheni sanoo, että otsassani lukee: ”Tule ja puhu minulle”. Ajattelin, että voisin tehdä siitä ammatin, Vilmalotta kertoo.

Vanhempiensa tavoin Vilmalotta on viettänyt liikkuvaista elämää, ja Indigo on matkustanut mukana. Vilmalotta on ollut avustustyössä muun muassa Filippiineillä slummeissa ja vankiloissa.

– Olen nähnyt aika hurjia paikkoja ja ihmiskohtaloita ja olen siitä kiitollinen.

Äitiä Vilmalotan matkat ovat välillä huolestuttaneet, etenkin Filippiinit.

– Mutta luotin siihen, että Taivaan isä huolehtii heistä. En voi sille mitään.

Arja Virtanen on kotoisin Lohjalta ja hänen isoisänsä oli pappilan pehtoori. Vilmalotta ja Indigo muuttivat Lohjalle vuosi sitten. – Miellyimme Lohjaan, mutta en tiennyt äitini tarinan yksityiskohtia silloin, Vilmalotta kertoo.

"Äitini on antanut lapsille elämänsä"

Vilmalotta ja Arja kertovat olevansa sekä samanlaisia ja erilaisia.

– Puolisoni sanoo minua kukkaniittyjen tytöksi. En pidä veneilystä enkä merestä, vaan niityistä, pikkulinnuista ja metsästä, Arja kertoo.

Vilmalotta ja hänen isänsä puolestaan ovat meri-ihmisiä. Vilmalotta nauttii myös suurkaupungeista.

Lapsena Vilmalotta oli isän tyttö: hän rakasti isän tarinoita ja he myös matkustivat yhdessä. Hän luonnehtii, että niin vanhemmat kuin hän itse ovat pioneerityyppejä, jotka eivät pelkää hypätä uusiin asioihin eivätkä kadehdi toisia ihmisiä. Aikuisina äiti ja tytär ovat aina olleet hyviä ystäviä keskenään.

– Olen tyttärestäni ylpeä kaikin puolin. Arvostan hänen sinnikkyyttään, että hän on yksinhuoltajana pärjännyt hienosti ja kasvattanut ihanan pojan, Arja sanoo.

– Äidille lapset ovat sydämen asia. Hän on tehnyt koko ikänsä lasten kanssa töitä ja antanut lasten maailmalle kaiken. Kunnioitan tätä suuresti, Vilmalotta vastaa.

Arja pitää tyttärensä töiden voimasta ja kauneudesta. Taustalla on Vilmalotan työ Tänään on eilen ja huomenna. Sitä on monesti haluttu ostaa, mutta se ei ole kaupan, sillä se on Vilmalotan Indigo-pojan taulu. Vilmalotan rakkaimmat värinsä ovat indigonsininen ja violetti, viime vuosina töihin on tullut myös keltaista.

Arja Virtanen, 77

  • Vuosina 1968–69 TV 2:n huippusuositun Tenavatuokio-lastenohjelman Arja-täti ja vuosina 1971–72 Satupostin juontaja. Työskennellyt opettajana.
  • Kotoisin Lohjalta.
  • Asuu Iitissä.
  • Perhe: Puoliso Jorma K. Virtanen, Vilmalotta ja Emppu, sekä Marko ja Rami Jorman edellisestä liitosta sekä Vilmalotan Indigo-poika, 22.

Vilmalotta Olivia Schafhauser, 50

  • Taiteilija. Valmistui Kuvataideakatemiasta 2002.
  • Kotoisin Helsingistä.
  • Asuu: Lohjalla.
  • Perhe: poika Indigo, 22.

Kommentoi »