Suunnitteletko joululahjojen tilaamista Temusta? Asiantuntija varoittaa erityisesti kahdesta tuoteryhmästä – ”Ne syttyvät räjähtäen”

”Musta on niin kamalaa et tilataan Temusta tavaraa lapsille.” ”Hulluutta se vaan on mennä maksamaan enemmän jos sen saa halvemmalla.” ”Jos mun lapsille tilais Temusta synttärilahjat ni hyi. Tekisin selväks et mun kotiin ei temukamaa tuoda.” ”Mitä väliä luonnosta ja jälkipolvista, kunhan saa tilattua krääsää halvalla maapallon toiselta puolelta?” ”Ei kuulu sinulle mistä toinen aikuinen tavaransa ostaa.”

Näin kommentoitiin Temua syyskuussa Turun Seudun Mameissa. 16 000 äidin Facebook-ryhmä on Suomen vilkkain MLL:n someryhmistä. Mamien keskustelusävy on lämmin – jos kiinalaista halpakauppa-alustaa ei oteta lukuun.

– Temu on yksi provosoivimmista aiheista. Ihmisten on silloin todella vaikea sietää sitä, että joku on eri mieltä, miettii mamiryhmän perustaja ja ylläpitäjä Tina Hilck.

Myös muualla somessa Temu kuohuttaa. Lisäksi se tuo kommenttien perusteella paljon jännitteitä oikean elämän ihmissuhteisiin.

Temu vaikuttaa olevan repimässä suomalaisia kahteen leiriin samaan tapaan kuin koronarajoitukset pandemian aikana. Toinen ääripää nauraa varoituksille ja pitää niitä liioitteluna. Toinen ääripää kokee välinpitämättömien uhkaavan kaikkien turvallisuutta.

Tämän jutun sitaatit poimittiin mamien keskustelusta, jonka aloittaja kertoi kaverinsa ostelevan Temusta tavaraa. ”Pöyristyttävää”, hän kirjoitti. ”Oletteko saaneet jonkun muuttamaan kulutustottumuksia vastuullisempaan suuntaan. Miten?”

Vastauksena hänen kuvailtiin jeesustelevan ja esittäytyvän parempana kuin muut. ”Manipulointi ja kontrollointi mitä aloituksessasi näkyy on no go”, kommentoi eräs äiti. Toisaalta ketjusta löytyi äitejä, jotka kokivat samaa tuskaa aloittajan kanssa. Varsinkin kemikaalivaarat ahdistivat.

Apu-lehdelle aloittaja kertoo hämmästyneensä siitä, miten moni otti postauksen henkilökohtaisena hyökkäyksenä.

– Onko osalle hankala myöntää, että temuttavat ja tietävät tekevänsä väärin mutta tilaavat silti? Eiväthän ne yksittäiset tilaukset ole ongelma, vaan yleistynyt ilmiö pistää miettimään, mitä jää jälkipolville.

Temuttamisella kiistatta on haittoja. Toisaalta mikään elämässä ei ole täydellisen puhdasta ja vaaratonta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko tutkii työkseen suomalaisten altistumista kemikaaleille. Hän painottaa, että tiedot Temun tavaroista eivät perustu järjestelmälliseen kartoitukseen vaan pistemäisiin otoksiin. Joka tapauksessa Temu edustaa tutkimusten perusteella venäläistä rulettia: sieltä voi saada hyviä tuotteita, mutta myös vaarallisia ja kaikkea tältä väliltä.

Temu ei ole ainoa laatuaan. Ongelmia on löytynyt kaikkien maiden halpatavaroista, joissa viranomaisilla on löysä ote.

– On aika sama, ostaako tuotteen nigerialaisesta basaarista vai tilaako Temusta, Rantakokko luonnehtii.

Hän varoittaa varsinkin halpakoruista. Lähes kaikista on löytynyt runsaasti raskasmetalleja, kuten elohopeaa, kadmiumia ja lyijyä. Pitoisuudet ovat niin suuria, että Suomessa korut kuuluisi lajitella ongelmajätteeksi.

Toinen selvästi ongelmallinen tuoteryhmä on sähkölaitteet ja elektroniikka. Parin euron älykello voi maksaa lopulta satojentuhansia euroja, jos koti palaa maan tasalle.

– Varsinkin heikkolaatuisten akkujen riskit ovat hurjat. Ne syttyvät räjähtäen.

Moni tilaa silti Temusta elektroniikkaa, sillä Suomessakin myytävät laitteet valmistetaan usein Kiinassa. Valmistusmaa ei kuitenkaan kerro mitään tuotteen turvallisuudesta.

Eurooppalainen maahantuoja takaa, että Made in China -tuote täyttää EU-standardit. Jos jotain sattuu, maahantuoja voi joutua maksumieheksi ja maine saa kovan kolauksen. Siksi tehtaita tarkastetaan ja laatua valvotaan. Viranomaiset täydentävät tätä pistokokeilla.

Toisaalta suomalainen yrittäjä saa tilata Temusta tavaraa ja myydä eteenpäin. Suomesta ostettu tuote ei siis ole automaattisesti laadukas.

Mamikeskustelussa kannettiin huolta leluista ja lastenvaatteista. Väristyksiä aiheuttivat varsinkin lelujen ftalaatit eli muovinpehmentimet. Ne ovat hormonihäirikköjä, jotka kiusaavat esimerkiksi lisääntymistä.

Rantakokolla on huojentavaa sanottavaa muovileluista. Haitallisten ftalaattien määrä on vähentynyt myös halpatavaroissa. Enemmän ongelmia aiheuttanee äidin lapsuudennukke, sillä ftalaatit kiellettiin EU:ssa vasta vuosituhannen taitteessa.

Toki krääsäleluissa voi olla muita ongelmia, kuten irtoavia osia.

Halpatekstiilien kemikaalitilannetta Rantakokko ei tunne kunnolla, mutta Kiinassa todella sallitaan EU:ssa kiellettyjä käsittelyaineita. Niidenkään vuoksi Rantakokko ei menettäisi yöunia, ellei vaate vaikuta aistinvaraisesti oudolta.

Esimerkiksi pahamaineisimmat PFAS-kemikaalit, joilla on yhteyksiä ainakin immuunijärjestelmän häiriöihin, tuskin imeytyvät vaatetta käyttävän lapsen ihon läpi. Ihminen altistuu näille aineille enimmäkseen syömällä: fluoriyhdisteitä on kulkeutunut tavaroista, teollisuusprosesseista ja jätteenkäsittelystä vesistöihin ja sieltä ruokaan, varsinkin kaloihin, hedelmiin, lihaan ja kananmuniin. Siksi näiden kemikaalien pääsy luontoon halutaan EU:ssa torpata.

Suomen isoimpana Temu-uhkana voikin pitää halparoinasta syntyvää jätevuorta ja sen päästöjä luontoon.

– Esimerkiksi koruja ei mielletä ongelmajätteeksi, jolloin niitä ei käsitellä jätehuollossa asianmukaisesti.

Kaikkia mameja eivät kemikaalivaarat huolettaneet. Keskustelusta löytyi Rantakokon klassisena pitämä kysymys: kiinalaiset ovat yhä hengissä, joten miksi samat tavarat eivät kelpaisi meille?

Halpatavaroiden haitalliset aineet eivät tosiaan ole sellaisia, jotka kaataisivat ihmisen heti kuolleena maahan. Vaikutukset näkyvät myöhemmin tai seuraavissa sukupolvissa. Riskit eivät jokaisen elämässä toteudu, mutta EU koettaa pitää yhteiskunnan turvallisena paikkana elää.

– Ja yksi asia on päivänselvä: korun valmistaneen ihmisen terveysriskit ovat tuhatkertaisia sen käyttäjään verrattuna.

Krääsää valmistetaan säännönmukaisesti oloissa, joissa ei piitata työntekijöiden eikä ympäristön altistumisesta vaarallisille kemikaaleille. Lisäksi on raportoitu orjamaisista olosuhteista ja lapsityövoimasta. Tuntuu pahalta ostaa lapselle tavara, jota toisen lapsen on ollut pakko tehdä epämääräisissä oloissa.

– Ja onhan Temu melkoinen markkinahäirikkö. Ei meidän yhteiskunnassamme voi millään kilpailla tällaisen kanssa, Rantakokko miettii.

Jos suomalaiset yritykset eivät pärjää, veroeuroja ei riitä vaikkapa hyvään terveydenhuoltoon. Toisaalta kuvio ei ole mustavalkoinen. Tuotantoketjut ovat pitkiä. Monista tuotteista valuu merkittävä summa Suomen ulkopuolelle silloinkin, kun ne ostaa suomalaiselta valmistajalta.

Toisinaan Temu vaikuttaa välttämättömyydeltä. Moni somekeskustelijoista pitää sitä köyhän ainoana keinona hankkia käyttötarvikkeita. Tätä Rantakokko kummastelee.

– Kirpputoreja on Suomi pullollaan. Sieltä saa laadukkaita housuja viidelläkymmenellä sentillä, ei tosin yhtä helposti kuin temuttamalla.

Hilck tuo esiin, että kaikilla ei ole voimavaroja eikä tietotaitoa kierrätystavaroihin. Moni uskoo Temun ainoaksi vaihtoehdoksi, sillä muuta sopivaa ei tule googlatessa vastaan. Käytettyjen tavaroiden shoppailu vaatii ihan toisella tavalla perehtymistä ja mallioppimista.

Hyvä tapa olisi esimerkiksi sopia vanhempien kesken, että synttärilahjat annetaan käytettyinä tai itse tehtyinä. Nykyään kierrätyslahjoja ei paheksuta yhtä paljon kuin ennen.

Palataan vielä alkuperäiseen kysymykseen. Miten ystävän huolestuttaviin kulutustottumuksiin voisi vaikuttaa?

– En tiedä ainakaan monta ihmistä, jotka olisi ensin haukuttu lyttyyn ja jotka olisivat sitten sanoneet että tuopa oli hyvä pointti! Hilck nauraa.

– Eikä kukaan halua, että omia valintoja tulee joku kyttäämään, täydentää Rantakokko.

Hän muistuttaa, että temuttaja ei riko lakia. Lisäksi Temu edustaa yhä vain pientä osaa Suomen kokonaiskulutuksesta.

Hän itse lähtisi asia-argumentein liikkeelle.

– Puhuisin ongelmista yleisesti ja jättäisin ihmisen omat päätökset hänelle itselleen.

Päivitetty 7.11.2025: Muutettu artikkelin otsikkoa