Säiden haltija katseli suopeasti Suomen sadan vuoden juhlia. Talvitaivas oli sininen ja kirkas. Illan päätteeksi Linnan nykyinen isäntäpari ja entiset isännät ja emännät ihailivat ilotulitusta yhdessä kolmannen kerroksen ikkunoiden takaa.
– Kaunis ilma oli myös Mauno Koiviston hautajaispäivänä, Tellervo Koivisto toteaa.
Silloin oli helatorstai, ja saattoreitin varrelle Tuomiokirkolta Hietaniemen hautausmaalle kerääntyi kymmeniätuhansia ihmisiä.
– Ihmisten suunnaton myötätunto auttoi, heidän läsnäolonsa kannatteli. Ja koko se hieno hautajaistilaisuus, se että kaikki meni hyvin.
Tellervo Koivisto sanoo selvinneensä surusta aika vähällä, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ollut, ei toivoa toipumisista.
– Kuolema oli hänelle helpompi vaihtoehto. Jo helmikuusta lähtien hän taantui, joutui hoitokotiin ja sitten sairaalaan. Se oli alaspäin menoa, ei ollut kuin huoli siitä, miten kaikki päättyy.
– Se oli painostavaa aikaa, kuolemaankin oli jo tavallaan valmistautunut. Siksi hautajaisetkaan eivät olleet niin raskaat.
Presidentti Mauno Koiviston kuoleman jälkeiset viikot täyttyivät kansan yhteisillä kokemuksilla. Nousi muistamisen ja muistojen jakamisen yhteisöllisyys. Tuhannet halusivat kertoa kameroiden edessä kohtaamisistaan presidentin kanssa, muistella, kunnioittaa ja arvostaa.
– Se oli yllättävää, koska olimme kuitenkin eläneet hiljaisuudessa jo pitkään. Ajatteli, että on tavallaan jo kirjoista pyyhitty.
Tellervo Koivisto näkee monen muun lailla, että samalla hyvästeltiin kokonainen aikakausi, viimeinen sodassa ollut presidentti, tienraivaajien ja valtaisan sosiaalisen kierron eläneiden sukupolvi.
Tärkeäksi hän nostaa yhden näkökulman.
– Kun katselee ja kuuntelee, miten nykyiset ihmiset – lapsesta ja nuoresta lähtien – markkinoivat itseään. Meillä vielä vallitsi kainostelu ja vähättely, lapsesta asti opittu. Ei menty itseään mainostamaan, korkeintaan todistus näytettiin.
Hän on muutokseen tyytyväinen.
– On menty positiivisempaan suuntaan!
Lue lisää:
Tellervo Koiviston koko erikoishaastattelu tuoreessa Avussa 51-52/2017.
Teksti Raila Kinnunen, kuva Hannes Paananen
