Tekoäly ei korvaa lääkäriä – On huolestuttavaa, että tekoäly voi luoda väärän tunteen varmuudesta
Uutta itselääkäröinnin aaltoa edustavat tekoälyohjelmat, jotka vaikuttavat tarjoavan yksilöllisiä vastauksia nopeasti, kirjoittaa Maryan Abrulkarim.
Olen joskus erehtynyt etsimään internetin hakukoneilla oireiden mahdollisia syitä ja jakanut lääkärin vastaanotolla huoleni potentiaalisesta sairaudesta, joka minulla saattaa olla. Lääkärin turhautuminen on ymmärrettävää, koska ”Google-lääketiedettä” käyttänyt potilas pitää vastaanotolla vakuuttaa omasta asiantuntemuksesta ja siitä, ettei hakukoneen antamat taudit välttämättä vaivaa tätä.
Google-haku voi johtaa väärinymmärryksiin ja pelottaviin itsearvioihin – flunssan oireet tulkitaan syöväksi tai päänsärky tappavaksi sairaudeksi.
”Erityisesti kun terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja lääkärin vastaanotolle pääsy on vaikeaa, tekoäly voi toimia apuvälineenä.”
Uutta itselääkäröinnin aaltoa edustavat tekoälyohjelmat, kuten ChatGPT, jotka vaikuttavat tarjoavan yksilöllisiä vastauksia terveyskysymyksiin nopeasti. Tekoälyohjelmat, joiden kanssa voi ”keskustella” kirjoittamalla, voivat tarjota helpotusta, kun lääkärinaikaa joutuu odottamaan pitkään. Tekoälyohjelmat voivat parhaimmillaan ohjata myös ihmisiä hakeutumaan oikeanlaiseen hoitoon, mikä voi vähentää turhia päivystyskäyntejä.
Erityisesti kun terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja lääkärin vastaanotolle pääsy on vaikeaa, tekoäly voi toimia apuvälineenä. Se voi rauhoittaa epävarmoja potilaita ja antaa heidän ymmärtää, että heidän oireensa eivät ole välttämättä vakavia.
Mitä tekoäly voi sitten saada aikaan pahimmillaan, jos ihmiset alkavat luottaa sen antamiin neuvoihin yhtä paljon kuin lääkärin arvioon?
”Jos potilas saa tekoälyltä vastauksia, jotka vaikuttavat loogisilta ja helpoilta, hän saattaa ohittaa lääkärin antamat ohjeet tai lykätä lääkärikäyntiä.”
Tekoälyohjelmat voivat houkutella luottamaan niihin liikaa. Vaikka tekoäly pystyy tarjoamaan nopeita vastauksia, ja jopa auttaa selventämään oireiden merkitystä, se ei mitenkään kykene korvaamaan lääkärin asiantuntemusta.
Tekoäly ei tee fyysistä tutkimusta, eikä sillä ole kokonaisvaltaista käsitystä potilaan terveydentilasta. Jos potilas alkaa verrata tekoälyn neuvoja lääkärin arvioon, tämä voi johtaa vakaviin virheellisiin käsityksiin – ja pahimmillaan jopa väärin hoidettuihin sairauksiin.
On myös huolestuttavaa, että tekoäly voi luoda väärän tunteen varmuudesta. Jos potilas saa tekoälyltä vastauksia, jotka vaikuttavat loogisilta ja helpoilta, hän saattaa ohittaa lääkärin antamat ohjeet tai lykätä lääkärikäyntiä. Tämä voi viivästyttää oikean hoidon aloitusta, mikä voi johtaa siihen, että vakavat sairaudet jäävät hoitamatta tai tunnistamatta ajoissa.
Tekoälyn tarjoamaan neuvoon nojaava ihminen saattaa olla haluttomampi hakeutumaan terveydenhuollon ammattilaisen arvioon, jolloin riski siitä, että vakavat sairaudet jäisivät tunnistamatta ajoissa tai jäädä hoitamatta, kasvaa.
Tekoälyn kaltaiset työkalut voivat olla hyödyllisiä apulaisia, mutta ne eivät voi korvata terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemusta. Itse asiassa tilanne on päinvastainen, tekoälyä hyödyntääkseen ihmisen tulisi tietää sen verran, että voi suodattaa oleellisen epäoleellisesta.
Tekoäly on todellakin apuväline, ei auktoriteetti. Varsinkaan lääketieteessä.
