Apu

Tehtävä huipulla



Tehtävä huipulla

Naisista on tullut yrityksille pelkkiä ikkunaprinsessoja.
Teksti Merja Rehn

Kävin 13-vuotiaan tyttäreni kanssa mielenkiintoisen keskustelun naiskiintiöistä. Sen verran tiukkaa tekstiä hän lateli, että aloin jo huolestua niiden miesten puolesta, jotka reilun kymmenen vuoden päästä yrittävät pitää kiinni jakkaroistaan pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Voimakastahtoiset ja pätevät naiset täyttävät jo nyt eri alojen oppilaitokset, yliopistot ja yrityksien keskijohdon. On vain ajan kysymys, milloin lopullinen murtautuminen yritysmaailman huipulle tapahtuu.

Väittelyä sukupuolikiintiöistä on käyty vuosikymmenien ajan. Kuukausi sitten keskustelu taas aktivoitui, kun tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki (vas) esitti, että jos sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteudu pörssiyhtiöissä vuoteen 2013 mennessä, kiintiöt on säädettävä lakiin.

Arhinmäen mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa tulisi olla vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta. Samansuuntaista keskustelua käydään eri puolilla Eurooppaa. Ranskan parlamentti teki vuoden alussa esityksen, jonka mukaan suurten pörssiyhtiöiden – yli 500 työntekijää ja liikevaihto enemmän kuin 50 miljoonaa euroa – hallituksissa on kuuden vuoden sisällä oltava vähintään 40 prosenttia naisia.

Samanlainen lakiesitys tehtiin Norjassa vuonna 2003 ja Espanjassa 2007. Myös Hollannissa valmistellaan lakia kiintiöistä.

 Arhinmäen  edeltäjä Stefan Wallin (r) vastusti kiintiöajattelua, olivatpa sitten kyseessä pörssiyhtiöiden hallitukset tai muut johtotehtävät. Wallinin mukaan ulkopuolisten ei tule sekaantua yrityksien henkilövalintoihin. Pakottamisen sijaan olisi etsittävä muita vaihtoehtoja.

Vapaaehtoisuuteen perustuu myös oikeusasioista vastaavan komissaarin Viviane Redingin maaliskuussa eurooppalaisille yrityksille esittämä vetoomus. Reding antoi yrityksille vuoden aikaa sitoutua nostamaan naisten edustus hallituksissaan 30 prosenttiin vuoden 2015 loppuun mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Näin hän halusi antaa itsesäätelylle viimeisen mahdollisuuden.

”Jos tavoitetta ei saavuteta, minun on ryhdyttävä käyttämään omaa sääntelyllistä luovuuttani”, Reding uhkasi.

Toistaiseksi Redingin vetoomus ei ole saanut liikettä yritysjohtajiin. Tähän mennessä ainoastaan kahdeksan yritystä on allekirjoittanut sitoumuksen. Näidenkin joukossa on kaksi ranskalaista, kosmetiikka-alan yritys Guerlain ja luksustuotteisiin erikoistunut LVHM (Moët Hennessy-

Louis Vuitton), jotka joutuvat joka tapauksessa tarttumaan toimeen Ranskan oman lainsäädännön pakottamina.

Tyttäreni ei pidä ajatuksesta, että ihmisiä kiintiöidään sukupuolen mukaan.

”Jos henkilö on pätevä, niin hän kyllä etenee omilla avuillaan.”

 Näinhän se pitäisi olla. Naisten urakehityksessä kysymys ei kuitenkaan ole pätevyydestä, vaan vaatimattomuudesta. Naisilta puuttuu röyhkeys käyttää kyynärpäitään, vaatia palkankorotuksia ja vaativampia tehtäviä. Nainen tarvitseekin nyt push upia enemmän takapuolelleen kuin eteen.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan lähes kaikilla huipulle nousseilla miehillä oli takanaan voimakas tukija. Välttääkseen pyrkyrin leiman naiset mieluummin jättävät soittamatta suosittelijoilleen.

Lopullisesti naisten etenemisen katkaisee perheen ja työn yhteen sovittamisen ikuinen ristiriita. Oli kuinka tasa-arvoinen ja kehittynyt yhteiskunta hyvänsä, nainen lopulta kantaa sen viimeisen vastuun lapsista ja kodista.

Norja, joka otti ensimmäisenä kiintiöt käyttöön ja runnoi naiset nopealla aikataululla yrityksien hallituksiin, on varoittava esimerkki. Miesten vaihtaminen naisiin ei vaikuttanut positiivisesti yritysten kasvuun, eikä se ratkaissut yritysmaailman vääristynyttä sukupuolijakaumaa.

Hätiköidessä kävi juuri päinvastoin. Naisista on tullut yrityksille pelkkiä ikkunaprinsessoja, ja yrityksen arvo on joissakin tapauksissa laskenut.

Yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että päätöksiä ovat tekemässä parhaat voimat, sukupuolesta riippumatta. Naisilla ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia meritoitua laaja-alaisesti hallitustyöskentelyyn.

He ovat juuttuneet omille sijoilleen yrityksen reskontraan tai viestintään. Vain muutama suuri pörssiyhtiö on panostanut pitkäjänteisemmin naisten urakehitykseen.

Naisten etenemisen esteistä on nyt jauhettu niin pitkään, että olisiko yrityksissä aika siirtyä sanoista tekoihin ja samalla lopettaa myös poliittinen sanahelinä. Ei se lasikatto rikkoudu, jos sitä ei moukaroida molemmista suunnista.

Julkaistu: 21.10.2011