Tehopisteet eivät kerro koko totuutta Liigan nuoresta NHL-lupauksesta – onko kehitys taantunut?
Ässien Lenni Hämeenaho on aloittanut kauden tehokkaasti ja on Liigan maalipörssin kärkikahinoissa. Pintaa syvemmältä tarkasteltuna 19-vuotiaan hyökkääjän peli ei kuitenkaan ole kehittynyt toivotulla tavalla. NHL:ään tähtäävän nuorukaisen on parannettava erityisesti luisteluaan ja kiekollista pelinopeuttaan, pohtii Aition jääkiekkoasiantuntija Lassi Alanen.
Jos ennen tämän kauden alkua minulta olisi kysytty, kenellä suomalaisella Liiga-hyökkääjällä on parhaat mahdollisuudet tehdä ura NHL:ssä, vastausta ei olisi tarvinnut kauaa miettiä: Lenni Hämeenaho.
Osittain tämä johtuu kärkitason nuorten lupausten puutteesta, mutta tietysti isolta osin myös Hämeenahosta itsestään. Hän nousi Ässien Liiga-joukkueeseen kokopäiväisesti jo varausta edeltäneellä kaudella 2022–2023 ja kirjautti 51 runkosarjaottelun mitassa keskimäärin 0,41 tehopistettä ottelua kohden. Suurin pirtein samoihin lukemiin ylsivät varausvuosinaan muun muassa Sebastian Aho ja Roope Hintz. Tämän siivittämänä New Jersey Devils poimi Hämeenahon kesän 2023 varaustilaisuuden 58. vuorolla, siis toisen kierroksen loppupäässä.
Hämeenahon selkeä ykkösvaltti on aina ollut hänen pelikäsityksensä. Ennen varaustaan arvioin, että hän tulisi olemaan tällä osa-alueella erittäin hyvä NHL:nkin mittapuulla.
Jos tarkennetaan vielä, erityisen hyvä hän on aina ollut nimenomaan hyökkäysalueen kiekottomassa hyökkäyspelissä. Hän on poikkeuksellisen hyvä löytämään hyökkäysalueella tyhjiä, lukemaan ketjukavereidensa aikomuksia ja ajoittamaan liikkeensä ykkössektoriin tehdäkseen itsestään vapaan syöttökohteen. Nämä vahvuudet hyödyttävät Hämeenahoa erityisesti maalinedustalla; parhaimmillaan tuntuu, että hän on aina oikeassa paikassa viimeistelemään syöttöketjun takatolpalta tai lusikoimassa irtokiekon verkon perukoille.
Tämä kaikki oli nähtävillä pienemmässä mittakaavassa jo hänen ensimmäisellä Liiga-kaudellaan. Nimenomaan peliäly mahdollisti Hämeenahon nousun pääsarjatasolle 17-vuotiaana. Kun toisella kaudella hänet lyötiin ykkösketjun rooliin ja sentteriksi istutettiin yksi sarjan parhaista pelintekijöistä Jan-Mikael Järvisen muodossa, pääsivät Hämeenahon vahvuudet käyttöön aivan eri tavalla. Hokki-kasvatin alkukausi oli tulikuuma ja hän käväisi hetkellisesti koko sarjan maalipörssin kärjessä. Vaikka koko kauden mitassa matkalle osui myös hiljaisempia jaksoja, oli hän lopulta Ässien tehokkain maalintekijä 14 täysosumallaan ja keräsi 46 otteluun 31 tehopistettä. Nämä oikeuttivat joukkueen sisäisen pistepörssin toiseen sijaan.
”Pelkästään tehopisteitä katsottaessa olisi helppo väittää, että Hämeenaho on jälleen ottanut merkittävän kehitysloikan eteenpäin. Väitän kuitenkin, ettei hän ole tehopisteiden takana ollut yhtä hyvä kuin viime kaudella.”
Tänä syksynä Hämeenaho on jälleen aloittanut erittäin tehokkaasti. Liigan maalipörssissä 24 otteluun tehdyt 11 maalia riittävät kymmenen parhaan joukkoon, ja 22 tehopistettä Ässien sisäisen pörssin toiseen sijaan. Viime kauden 0,67 pisteen ottelukohtainen keskiarvo on noussut 0,92pisteeseen.
Pelkästään tehopisteitä katsottaessa olisi helppo väittää, että Hämeenaho on jälleen ottanut merkittävän kehitysloikan eteenpäin. Väitän kuitenkin, ettei hän ole tehopisteiden takana ollut yhtä hyvä kuin viime kaudella. Kehitys on monilta osin tuntunut jäämään junnaamaan paikoilleen, joillain osa-alueilla voidaan puhua jopa taantumisesta.
Hyökkäysalueen kiekottomassa hyökkäyspelaamisessa Hämeenaho on edelleen elementissään. Kauden 11 maalista valtaosa on syntynyt samankaltaisia kaavoja seuraten: Hämeenaho löytää tyhjää tilaa ykkössektorista tavalla tai toisella, vastaanottaa syötön ja viimeistelee kliinisesti. Välillä tilanne kutsuu vauhdin hidastamista, välillä taas kiihdyttämistä kohti takatolppaa.
Yhteispeli Järvisen kanssa on ollut näissä tilanteissa saumatonta. Mieleen muistuu muun muassa syyskuun lopun Jukurit-ottelun ensimmäinen maali, jossa Hämeenaho pelaa kiekon ensin puolustajan mailan alta keskelle Järviselle, joka hidastaa, kääntää rintamasuunnan ja pelaa kiekon takaisin b-pisteen yläkaarelle liukuneelle Hämeenaholle, joka viimeistelee napakasti yhdellä kosketuksella.
Ylivoimalla Hämeenaho on osunut kolmesti, joka kerta erilaisesta tilanteesta. Kertaalleen hän yllätti maalivahdin räväkällä rannelaukauksella vasemmalta siiveltä, kertaalleen hän löi sisään irtokiekon maalinedusrymäkän jälkeen. Viimeisimmän ylivoimamaalinsa hän viimeisteli viikko takaperin yhdellä kosketuksella Järvisen upeasta poikkisyötöstä. Hämeenaho on aina ollut parempi maalintekijä kuin puhdas laukoja, mutta laukausarsenaali ja kyky ampua erilaisista tilanteista on tässä vaiheessa todistetusti jo varsin laaja. Hän tekee maalinsa tavoilla, joiden pitäisi povata menestystä myös Pohjois-Amerikassa.
Vielä varauskaudellaan Hämeenaho ei juuri näyttänyt pelintekotaitojaan, mutta viime kaudella hän alusti tekopaikkoja muille selvästi useammin. Hän osaa ujuttaa syöttöjä puolustajan mailan ja luistinten muodostaman kolmion läpi. Vaikka hänen laukausmäärät ovat kohtuullisia, ei hänessä ole havaittavissa putkinäköisyyttä; jos ketjukaveri on paremmassa tekopaikassa, Hämeenaho ei jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä.
Toisaalta tällä kaudella Hämeenaho ei ole pystynyt viime kauteen verrattuna tuomaan enää uusia mausteita pelintekemiseensä. Keräämäni datan pohjalta hän on alustanut tasaviisikoin tekopaikkoja noin 20 prosenttia vähäisemmällä tahdilla edelliskauteen verrattuna.
Lisäksi Hämeenaho on tällä kaudella ollut selvästi tehottomampi ykkös- ja kakkossektoriin suuntautuvien syöttöyritystensä kanssa. Ensimmäisellä ja toisella Liiga-kaudellaan hän onnistui tällaisissa yrityksissä noin 42 prosenttia kerroista, kun tällä kaudella vastaava lukema on ollut vain noin 22 prosenttia. Monesti parhaat pelintekijät ovat myös yritteliäimpiä ja valmiita ottamaan riskejä, ja tätä kautta epäonnistumisia kertyy väistämättä. Hämeenahon tapauksessa monissa maalintekoalueille kohdistuneista syöttöyrityksissä ideat ovat kuitenkin olleet heikkoja tai vähintään hyvin optimistisia.
Transitiopelaamisessa Hämeenahon lukemat ovat myös ottaneet tällä kaudella osumaa viime kauteen verrattuna. Tällä osa-alueella hän ei toki varsinaisesti ole loistanut missään vaiheessa. Suurin selittävä tekijä on luistelu, joka on aina ollut Hämeenahon selkein heikko kohta. Luisteluasento on monilta osin epäoptimaalinen, lähtien nilkkojen alueen puutteellisesta liikkuvuudesta ja ulottuen etukenoiseen yläkroppaan. Tämä rajoittaa Hämeenahon liikkuvuutta ja nopeutta, ja tekee hänen luistelustaan ylipäätään tavallista kuluttavaa ja kömpelömpää. Epäedullinen peliasento myös vaikeuttaa Hämeenahon fyysistä pelaamista, erityisesti kontaktien vastaanottamista.
Ottaen huomioon, että hänen luistelunsa on kehittynyt varauskauteen verrattuna vain marginaalisesti, voidaan olla jo hyvin varmoja, että NHL-mittapuulla Hämeenaho tulee aina olemaan selvästi keskivertoa heikompi luistelija.
”En näe, että NHL-kärkiketjut ovat Hämeenaholle realistinen tavoite.”
Hitaampanakin pelaajana on mahdollista olla tuottoisa transitioissa oikeiden pelitilannevalintojen ja oivaltavien syöttöjen kautta, vaikka kiekon kuljettamista hitaus toki merkittävästi vaikeuttaa. Etenkin tällä kaudella Hämeenaho on kuitenkin esimerkiksi avauspelaamisessa ollut todella herkkä pelaamaan roikkukiekkoja keskialueen puolelle, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi avoinna ja joukkueena Ässät pyrkii pääsääntöisesti ylittämään oman siniviivansa kontrollilla.
Hieman yllättäen Hämeenahon kontrolloitujen oman siniviivan ylitysten osuus kaikista yrityksistä – eli siis kuinka usein hän pyrkii ylittämään siniviivan syöttämällä tai kuljettamalla verrattuna purkuihin – oli kaikista korkein hänen tulokaskaudellaan. Tällä kaudella purkujen osuus Hämeenahon puolustussiniviivan ylityksistä on ollut 50 prosentin tuntuvilla. Tämän lisäksi ainoastaan noin 24 prosenttia Hämeenahon tämän kauden avausyrityksistä on päättynyt Ässien kiekonhallintaan, kun sekä viime kaudella että tulokaskaudella vastaava lukema oli 46 prosentin luokkaa. Tätä kautta merkittävä osa Ässien ykkösketjun vastahyökkäysmahdollisuuksista on kuivunut kasaan.
Myös hyökkäyssinisen ylityksissä on havaittavissa samankaltaista trendiä, joskin hieman pienemmässä mittakaavassa. Parhaimmillaan Hämeenaho pystyy kompensoimaan yhdellä yhtä vastaan -tilanteissa luistelunopeuden puutetta oveluudellaan, onnistuen välillä omalla kehonkielellään kääntämään puolustavan pelaajan jalat laidan puolelle ja leikkaamaan sitten itse keskelle. NHL:ää ajatellen Hämeenahon olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeä pystyä jatkamaan transitioissa syöttöketjuja korkeammalla onnistumisprosentilla ja löytämään useammin oivaltavia ratkaisuja paineen alla.
Jotta hyökkääjä pystyy menestymään NHL:ssä keskivertoa heikompana luistelijana, pitää hänellä olla valmiuksia pelata nopeasti. Vahvalla luistelulla voi kompensoida hidasta prosessointia, mutta heikolla luistelulla ja hitaalla prosessoinnilla ei voi pärjätä. Kuten aiemmin todettiin, Hämeenaho pystyy kyllä kiekottomana paikkaamaan luisteluunsa liittyviä ongelmia ennakoimalla ja sijoittumalla oikein. Toisaalta hän ei ole erityisen hyvä tekemään kiekollisia ratkaisuita tai vaikkapa ottamaan syöttöjä haltuun tai omista huippunopeuksistaan.
Tässä kehittyminen tulee olemaan avainasemassa, mikäli Hämeenaho haluaa menestyä taalajäillä. Kontaktipelaamisesta on myös tärkeä kehittää, sillä se on toinen erityisen tärkeä osa-alue heikoille luistelijoille.
Hämeenahon nykyinen sopimus Ässien kanssa on katkolla tämän kauden jälkeen. Näillä tehoilla vaikuttaa hyvin todennäköisiltä, että tulokassopimus Devilsin kanssa syntyy Liiga-kauden päätteeksi, ja että ura jatkuu ensi kaudella Pohjois-Amerikassa. Onpa mahdollista sekin, että Hämeenahon AHL-debyytti nähdään jo tulevana keväänä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Hämeenaholla tulee olemaan vähintään yksi kokonainen kausi AHL:ää. Toki kuten tapaus Oliver Kapasesta opimme, nuorten lupausten kanssa yksi puolikas kausi voi muuttaa kurssia dramaattisestikin. En kuitenkaan näe, miksi Devilsillä pitäisi olla juuri 20 vuotta täyttäneen Hämeenahon kanssa kiire mihinkään.
En näe, että NHL-kärkiketjut ovat Hämeenaholle realistinen tavoite. Kolmosketjun monikäyttöiseksi laituriksi hänestä voisi olla, mutta mikäli luistelu pysyy jokseenkin nykyisellä tasoilla, kiekolliseen pelinopeuteen ja huolellisuuteen ja kontaktipelaamiseen on tultava selkeitä parannuksia.
Näitä näkisin mielelläni jo tämän kauden aikana.
