
Tatuointien mahdolliset terveysriskit ovat nousseet julkiseen keskusteluun, kun EU-jäsenmaita sitovan REACH-kemikaaliasetuksen nojalla annettu rajoitus astui voimaan tammikuun alussa. Monet käytössä olleet tatuointivärit kiellettiin. Ennen tammikuuta värejä ei säädelty Suomessa juuri mitenkään.
Husin iho- ja allergiasairaalassa työskentelevä erikoislääkäri Nicolas Kluger on perehtynyt tatuointien haittavaikutuksia käsitteleviin tutkimuksiin, ja hän hoitaa haittavaikutuksia saaneita potilaita kerran kuukaudessa Pariisissa. Hänen koontitutkimuksensa mukaan jopa kolmannes tatuoinnin ottaneista raportoi vähäisistä oireista kuten kutinasta ja turvotuksesta vielä useiden kuukausien päästä tatuoimisesta.
Haittavaikutukset painottuvat mustaan ja punaiseen väriin. Musta on ennen saattanut sisältää DNA:ta muuttavia hiilivetyjä. Yksi mahdollisista vierasainereaktioista on granulooma. Se aiheuttaa ihoon ohimeneviä, rakkulamaisia kyhmyjä.
– Punainen väri on siinä mielessä haitallinen, että mahdollinen reaktio voi helposti toistua seuraavalla tatuointikerralla. Mustan tatuoinnin kohdalla oireet eivät yleensä toistu, Kluger kertoo.
Haitallinen allerginen reaktio voi olla myös voimakasta kutinaa tai kovaakin kipua.
EU:ssa ei ole standardisoitua menetelmää, jolla voisi arvioida ihon alle pistetyn aineen terveydelle aiheuttamia riskejä.
Korona-aikana osa tatuoinnin ottaneista raportoi ihoreaktioista sairastetun koronan tai koronarokotteen jälkeen. Yhteyttä tatuointiaineisiin ei ole kyetty todistamaan.
– Haittavaikutukset voivat tulla ilmi vasta kuukausia tai jopa vuosia tatuoimisen jälkeen. Reaktio voi ilmetä myös esimerkiksi auringonoton vaikutuksesta.
Alaselän tatuointia on joskus pidetty esteenä raskaana olevan naisen epiduraalipuudutukselle.
– Se on vain hypoteesi. Tarvittaessa piikin voi yleensä pistää aina kohtaan, joka ei ole tatuoitu.