Tässä on Liigan alkukauden suurin floppi – ”Juha Junnon on siivottava kaveriporukan jättämä kaatopaikka”

Kärpät 3, SaiPa 6. Tylyt ovat lukemat Raksilan valotaululla keskiviikkoiltana. Tulos on toki hieman yllättävä Kärppien kannalta, mutta lopulta ei enää viime vuosien keskimääräistä suoritustasoa seuranneena edes aivan niin yllättävä. Ja se, ettei yllätys ole kovinkaan suuri, kertoo Kärppien tilanteesta kaiken.

Oulun Kärpät on ajautunut syvään alisuorittamisen suohon, ja syyt ovat ilmeiset. Mutta ne eivät löydy pelkästään Kärppien nykyisestä suorittamasta, vaan takana on jo pitkäaikainen trendi, jossa seura on hukannut menestyksensä kulmakivet. Oli aika, jolloin Kärpät oli suunnannäyttäjä urheilutoiminnassaan. Nyt tekijät, jotka veivät Kärpistä aikoinaan suuruuteen, on hukattu.

Kun pitkäaikainen ja menestyksekäs johtohahmo jättää seuran, pääsee käymään kuten usein käy. Syntyy valtatyhjiö. Varsinkin, jos kyseessä on niin voimakas johtohahmo kuin Juha Junno aikoinaan oli.

Kärppien kannalta turmiollista on ollut, että valtatyhjiö täyttyi opportunistisella kaveriporukalla, jonka johdolla siirryttiin kauas Kärppien menestyksen reseptistä. Sen seurauksena seura on epäonnistunut viime vuosina surkeasti. Yksi syy on, että esimerkiksi toimitusjohtaja Tommi Virkkusesta ei ole ollut Junnon saappaiden täyttäjäksi.

Kun Kärpät antoi helmikuussa 2022 potkut epäonnistuneelle valmentajarekrytoinnilleen Lauri Mikkolalle, päävalmentajaksi nousi Lauri Marjamäki. Valintaa saattoi pitää loogisena, sillä olihan Marjamäki ollut 2010-luvun menestyksekkäimmän Kärpät-ajanjakson aikana päävalmentajana. Nopeasti kuitenkin selvisi, että kulta oli kaikonnut Marjamäen sormista. Marjamäki oli kireämpi versio itsestään, minkä Marjamäki itsekin myönsi Aition haastattelussa kesäkuussa itsetutkiskellessaan myöhemmin Kärpät-ajanjaksoa. Marjamäki myönsi, että hänelle tuli myös "väsy".

Marjamäki halusi kehitysjohtajaksi entisen luottopuolustajansa Lasse Kukkosen – ja sai haluamansa. Kukkonen auttoi Marjamäkeä lyöttäytymään läheisesti yhteen puheenjohtajana toimineen Heikki Kontsaksen kanssa, mikä ei varsinaisesti miellyttänyt entistä urheilujohtaja Harri Ahoa, joka irtisanoutui tehtävistään keväällä 2023.

Kukkosella oli pelaajana maine pedanttina, ahkerana ja kaiken likoon lyövänä puolustajana, mutta kehitysjohtajana hän oli muuttunut mies. Kohua julkisuudessa – aiheesta – herätti se, että hän hoiti aluksi tehtäviään Espanjasta. Kukkosen toiminnasta on puhuttu paljonkin julkisuudessa, mutta se kertoi enemmän kuin paljon siitä, miten kauas Kärpät oli aiemmin korkeista standardeistaan tunnetussa seurassa valunut.

Nyt Kukkosen titteli on tätä nykyä kehityspäällikkö ja hänen roolinsa on vähentynyt julkisuudessa dramaattisesti. Eniten Kukkosta on näkynyt, kun mies on koketeerannut jääkiekon tv-studioissa.

Kärppien urheilujohtajaksi nimettiin kokematon Mikko Myllykoski, joka aloitti tehtävissään lokakuussa 2023. Eräs Aition haastattelema taustalähde on kertonut, että yksi syy miksi urheilujohtajaa haettiin, oli se, että Virkkunen ja Kukkonen olivat havahtuneet kuinka paljon Harri Aholta jäi jälkeensä paperitöitä. Jo se on huolestuttavaa, jos Kärpissä urheilujohtajan arvo nähdään ensisijaisesti paperinpyörittämisessä kuin seuran tärkeimpien strategisten urheilupäätösten tekijänä.

Myllykoski teki ensimmäisen kovan ratkaisunsa päävalmentajakysymyksessä. Joulukuussa 2023 Marjamäestä tuli entinen päävalmentaja ja hänen tilalleen valittiin ensin väliaikaisesti Ville Mäntymaa. Marjamäen potkujen jälkeen Kärpillä oli hyvä vaihe Liigassa, mutta jo kuukaudessa Kärpät luotti häneen niin paljon, että tammikuussa hänelle sorvattiin kevääseen 2026 ulottuva sopimus.

Moni koki, että Mäntymaan ystävä Myllykoski kiirehti tekemään pitkän sopimuksen muutamien voittojen perusteella – oliko se virhe, joka nyt kostautuu? Ja oliko Kärppien voitoissakin kyse siitä, että joukkueen voimia vapautui ankeuttajanakin loppumetreillä pidetyn Marjamäen lähdön myötä kuin Mäntymaan suuresta osaamisesta? Niin tai näin, Kärpät uskottiin Mäntymaan käsiin.

Monen mielestä Mäntymaan sopimuksen mitta tuntui ylimitoitetulta ja hätiköinniltä. Mäntymaa sai loppukaudeksi rinnalleen yllättäen apuvalmentajaksi Mikko Mannerin. Kausi oli jo parempi kuin edellinen fiasko, mutta välierissä Kärpät sai kuitenkin kyytiä Pelicansilta ja hävisi 4–1. Tällä kaudella kyyti on ollut kuitenkin kylmää.

Myllykoski luonnehti Aitiossa Leadership-podcastissa Mäntymaan valintaa. Myllykoski kertoi, miten on tuntenut Mäntymaan jo pitkään. Myllykoski kertoi, että kun näki, miten Mäntymaa puhui joukkueelleen ensi kertaa, hän tuli ensimmäisen kerran miettineeksi miksi lähteä merta edemmäs kalaan valmentajavalinnan suhteen.

Joku voisi sanoa, että jos jokin yksittäinen palopuhe todella kellautti vaa’an ratkaisevasti Mäntymaan hyväksi – minkä kuvan Myllykosken puheesta saattoi saada – aika ohuella hetteiköllä on Kärppien tasoisessa organisaatiossa menty. On hurmaannuttu esiintymisestä.

Merkillistä Kärpissä on myös se, että valmennustiimissä Toni Sihvonen ja Ari Hilli ovat olleet syystä tai toisesta koskemattomia, vaikka Kärppien tulokset ovat olleet pahasti alavireisiä jo vuosia. Esimerkiksi maalivahtivalmentaja Hilli on tehnyt hyvää valmennustyötä, mutta jotain outoa siinäkin on, että likimain kaikkialla jääkiekkopiireissä on tiedetty, ettei nykyisillä maalivahdeilla voiteta riittävästi – mutta Kärpissä ei.

Nyt tulokset ovat romahtaneet ja Kärpät yhdellä Liigan kalleimmista joukkueista on sijalla 10. Edellä on sarjataulukossa muun muassa sarjanousija Kiekko-Espoo ja sarjan lilliputteihin luokitellut SaiPa ja KooKoo. Se on sietämättömän heikko tulos.

Toivoa kuitenkin on. Ja toivo kiteytyy Juha Junnon hahmoon, joka on palannut seuraan puheenjohtajaksi. Junno on joutunut palaamaan siivoamaan lähtönsä aiheuttamia jälkiä. Se herättää myös kysymyksen esimerkiksi kaikista muista: Onko Kärpät todella niin riippuvainen Junnosta, ettei Oulusta löydy muita päteviä johtajia siivoamaan sotkuja?

Junnon lähdön jälkeen nimittäin valta on siirtynyt hahmoille, jotka ovat olleet enemmänkin ottamassa Kärpiltä kuin antamassa sille. Junnon on osattava puhaltaa peli poikki ja olla valmis tekemään kipeitäkin päätöksiä. Jos tulokset jatkuvat nimittäin nykyisenkaltaisina, joutuu Kärpät kysymään itseltään onko Ville Mäntymaa se päävalmentaja, joka on riittävän korkeatasoinen tälle organisaatiolle – siis jos se oikeasti haluaa ilmoittautua sarjassa mestaruustaisteluun. Siis edes nykyisenkaltaisella vaisulla kaudella, jossa peli on täysin auki ja monella organisaatiolla on mahdollista voittaa mestaruus, kun selkeää ennakkosuosikkia ei Liigasta löydy.

Standardit, jotka tekivät siitä aikoinaan menestyksekkään, ovat luisuneet pikkuhiljaa pois. Samalla on kadonnut myös Kärppien punainen lanka. Peli-identiteetti on kadonnut – ja voi kysyä, että tietääkö kukaan tällä hetkellä mitä Kärppien peli on ja mihin sillä pyritään? Ja jos ei voi, eikö se ole aika vakava puute?

Selvää kuitenkin on, että radikaalia muutosta ja johtajuuden uudistamista tarvitaan, jotta seura voi palata entiseen loistoonsa.

On aika herätä ja katsoa totuutta silmiin: ainakaan kaveriporukan välinen puuhastelu ei ole menestyksen resepti. Mutta onko Junnosta vielä kerran tekemään Kärpistä suuri?

Iso kysymys, johon tiivistyy Kärppien tulevaisuudesta paljon.