Terveys ja hyvinvointi
Apu

Täsmälääkkeitä keuhkosyöpään

Täsmälääkkeitä keuhkosyöpään

Vain kymmenisen prosenttia keuhkosyöpäpotilaista parantuu, mutta uusilla lääkkeillä voidaan saada lisää elinaikaa ja elämänlaatua. Paras ehkäisykeino on pysytellä mahdollisimman kaukana tupakasta.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Petri Mulari
Mainos

Joka vuosi noin 2 300 ihmistä saa Suomessa diagnoosin keuhkosyövästä. Se on meillä miesten toiseksi yleisin ja naisten neljänneksi yleisin syöpäsairaus.

– Diagnoosi on musertava ja herättää potilaissa paljon pelkoja tukehtumisesta, kivuista ja hengitysvaikeuksista. Oireita pystyään kuitenkin lievittämään ja tukea antamaan, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Eeva-Maija Nieminen.

Vaikka nykyisin vain 10–13 prosenttia potilaista parantuu, hoidot kehittyvät koko ajan.

– Keuhkosyövässä ei ole mitään mediaseksikästä, sillä sairaus on vaikea ja ennuste yleensä huono. Jotain on silti yleensä aina tehtävissä.  Elämään voidaan saada lisää kuukausia tai ainakin oireita voidaan lievittää.

Toivoa on tullut lisää täsmälääkkeiden ja paremmin suunnatun solunsalpaajahoidon ansiosta, mutta hoitotulokset eivät ole parantuneet niin hyvin, kuin Nieminen oli uransa alussa toivonut.

– Erityisesti lyhyen ajan ennuste – se, kuinka monta potilasta on elossa esimerkiksi vuoden kuluttua – on hieman parempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Keuhkosyöpä liitetään usein mielikuvissa tupakoivaan vanhaan mieheen.

– Olen pyrkinyt välttämään potilaskontakteissa itse aiheutetun taudin leimaa. Syyllisyys on joka tapauksessa läsnä, enkä halua lietsoa sitä lisää.

Tupakka on tuttu riski

Kaikki tietävät, että tupakka on taudin kiistaton ja suurin riskitekijä. Se on sairastumisen syynä noin 90 prosentilla potilaista. Tauti on kulkenut tasa-arvoista tietä ja löytänyt myös naiset.

– Naisten keuhkosyöpä lisääntyy pelottavaa vauhtia. Vuonna 2005 todettiin noin 600 uutta tapausta naisilla, mutta 2020-luvun ennuste on jo yli 900 tapausta vuodessa.

Sairauden lisääntyminen voidaan ennustaa, sillä tupakan aiheuttamaan syöpään liittyy pitkä, noin 30 vuoden altistus. Tauti yleistyy yli 55-vuotiailla tupakoitsijoilla.

Tuoreen, lääketieteellisessä Chest-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan naisilla saattaa olla suurempi riski sairastua keuhkosyöpään kuin miehillä, vaikka he polttaisivat yhtä paljon.

– Syövän kehittymiseen saattaa riittää, että polttaa yhden ainoan tupakan päivässä. Yhtään turvallista tupakka-annosta ei ole.

Vanhin Niemisen hoitama potilas on ollut 92-vuotias nainen ja nuorin 25-vuotias mies.

Sivusavujen ja radonin vaarat

Myös passiivinen tupakointi on vaarallista. Jos viettää viikossa tunnin tilassa, jossa tupakoidaan, sairastumisen riski on 1,24 kertaa suurempi kuin jos ei koskaan tupakoi ja altistu tupakalle. Tupakoimaton voi sairastua keuhkosyöpään ilman passiivista altistustakin, mutta tämä on edelleen harvinaista.

– Riski ei ole iso, mutta tupakoivan vieressä savuja hengittelevä altistuu myös tupakan kärylle, joka on vaarallisempaa kuin itse tupakointi. Pelkkä savu ei siis ole syntipukki. Monet vanhemmat menevät pihalle tai parvekkeelle polttamaan, jotteivät lapset altistuisi savulle ja kärylle.

Jos oikein tarkkoja ollaan, heidän pitäisi palata suihkun kautta ja vaihtaa vaatteet. Tupakan karsinogeenit tulevat vaatteiden mukana sisätiloihin, laskeutuvat pinnoille ja muodostavat hapen kanssa keuhkoille haitallisia kemiallisia yhdisteitä.

Myös runsaasti tupakoivien perheenjäsenillä on riski sairastua keuhkosyöpään. Erityisesti lapset ovat herkkiä tupakan vaikutuksille. Passiivinen tupakointi lisää korvainfektioita, alempia hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia.  

On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa ja pahentaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia. Tupakoimattomien mutta tupakalle altistuvien virtsasta löytyy usein tupakkaspesifejä karsinogeenejä.

Suomessa todetaan vuosittain myös noin 300 radonin aiheuttamaa keuhkosyöpätapausta. Radon on maaperän huokosista nouseva kaasu, joka tunkeutuu asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta.

Riski sairastua kasvaa, jos radonille altistunut on myös polttanut. Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskelee, sitä suurempi riski on.

Myös rakennusmateriaaleissa käytetty mineraalikuitu asbesti on syöpää aiheuttava aine. Sen käyttö kiellettiin uudisrakentamisessa 1990-luvun alussa, mutta vanhoissa rakennuksissa sitä tavataan yhä. Korjausrakentamisessa asbesti täytyy paikallistaa etukäteen. Asbestipurua käsiteltäessä tarvitaan aina tehokkaat hengityssuojaimet.

Asbestille altistuminen voi johtaa syövän syntyyn vuosikymmentenkin kuluttua. Jos asbestille altistunut tupakoi, keuhkosyövän riski kasvaa 50-kertaiseksi.

Täsmälääkkeillä toivoa

Keuhkosyövän hoitolinjat ratkaistaan kasvaimen levinneisyyden, solutyypin sekä potilaan perussairauksien ja yleiskunnon perusteella.

Pienisoluinen keuhkosyöpä, jota on vajaat 20 prosenttia kaikista keuhkosyövistä, kasvaa nopeasti ja lähettää jo varhaisessa vaiheessa etäispesäkkeitä. Sitä hoidetaan solunsalpaajahoidolla, johon voidaan liittää sädehoito, mikäli kasvain on paikallinen.

Levinneen keuhkosyövän hoidossa käytetään solunsalpaajahoitoa. Sillä voidaan lisätä elinaikaa muutamilla kuukausilla, lievittää oireita ja kohentaa elämänlaatua.

Valtaosa, noin 85 prosenttia keuhkosyövistä, on ei-pienisoluista muotoa. Sen tavallisimmat tyypit ovat adenokarsinooma, levyepiteelikarsinooma ja suurisoluinen karsinooma.

Tämän keuhkosyövän ainoa parantava hoito on leikkaus. Se voidaan tehdä vain potilaille, joilla on paikallinen kasvain, johon ei liity imusolmukkeiden etäpesäkkeitä, tai niitä on korkeintaan keuhkoportin tai lohkovälin imusolmukkeissa.   

Vain 20 prosenttia potilaista voidaan hoitaa leikkauksella, sillä syöpä todetaan usein vasta levinneessä vaiheessa.

Ei-pienisoluisen syövän hoitoon kehitetyt täsmälääkkeet, erlotinibi, gefitinibi ja uusimpana kritsotinibi, ovat vieneet eniten hoitoa eteenpäin. Osalle potilaista näitä täsmälääkkeitä voidaan antaa jo hoidon alkumetreillä, osalle taudin edetessä solunsalpaajahoidon jälkeen.

Täsmälääkehoito ei vaadi sairaalassaoloa, vaan potilas ottaa lääkkeen tabletteina kotona. Osa potilaista voi saada pitkän, jopa vuoden kestävän hoitovasteen. Näillä potilailla on yleensä adenokarsinooma, eivätkä he tupakoi.

Uusimmalle täsmälääkkeelle, kritsotinibille, myönnettiin myyntilupa nopeasti, sillä valmisteen todettiin jo alkuvaiheen kliinisissä tutkimuksissa tuovan merkittävää hyötyä potilaille, joiden hoitotulokset ovat olleet vaatimattomia.

Keuhkosairauksien ylilääkäri, professori Henrik Ristan mukaan kritsotinibihoito on johtanut kasvaimen merkittävään pienenemiseen noin 60 prosentilla aiemmin muuta hoitoa saaneista potilaista. Lääke on tuonut 8–9 kuukautta lisäaikaa aikaisemman kolmen kuukauden sijaan. Täsmälääkkeistä hyötyvät ne potilaat, joiden syöpä on ei-pienisoluista lajia ja kasvaimesta löydetään hoidon tehoa ennustava ALK-positiivinen geenimuutos.

Täsmälääkkeelle reagoivat potilaat ovat keskimääräistä nuorempia. Tupakoinnilla ei ole yhtä selvää yhteyttä tämän tautimuodon syntyyn.

Täsmälääkkeet ovat erittäin kalliita. Kritsotinibihoito maksaa noin 6 000 euroa kuukaudessa.

Valistusta tehostettava

Jos keuhkolääkärillä olisi valta, hän ohjaisi valistustyön mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen. Tavoitteena olisi, ettei nuori polttaisi ensimmäistäkään tupakkaa. Nykyisin nuorisokulttuurin imu nappaa jo alle 10-vuotiaita kokeilujen piiriin.

Mitä nuorempana aloittaa, sen suuremmat ovat riskit. Pitkäaikainen tupakointi kasvattaa keuhkosyövän riskin 16-kertaiseksi, ja riski kaksinkertaistuu edelleen, jos tupakointi aloitetaan ennen 15 vuoden ikää.

– Vanhempien esimerkki on tärkeä. Jos itse polttaa, esimerkin voima on suurempi kuin saarnan, Eeva-Maija Nieminen sanoo.

Tupakkalakia hän kiittää ja toivoo tehokkaimpia vieroituslääkkeitä niille, jotka tosissaan haluavat eroon tupakasta.

Keuhkosyöpä pystyy kasvamaan pitkään rauhassa ilman oireita, sillä keuhkokudos tunne kipua. Tupakoimattomalla sitä ei aina edes osata epäillä. Kun se sitten – usein sattumalta ja muun tutkimuksen yhteydessä – tulee ilmi, tauti on edennyt jo pitkälle.

– Osastollemme tuli äskettäin potilas, jolla oli kymmenen sentin mittainen kasvain keuhkoissaan.

Huoneilman radonpitoisuuden voi mitata helposti radonmittauspurkeilla, joita voi tilata Säteilyturvakeskuksesta (STUK). Radonia esiintyy eniten Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Suositeltavin mittausaika on marraskuun alun ja huhtikuun lopun välillä. Luotettavin arvio altistuksesta saadaan, kun käytetään kahta radonmittauspurkkia asunnon eri huoneissa tai kerroksissa.

Mikäli huoneilman radonpitoisuus on korkea ja talousvetenä käytetään porakaivovettä, suositellaan radonin alkuperän selvittämiseksi myös veden radonpitoisuuden tutkimusta.

Veden radonmittauksia voi tiedustella myös kunnallisista elintarvike- ja ympäristölaboratorioista.

Teksti Riitta Heimonen

Kuva Petri Mulari

Juttu on ilmestynyt Apu Terveys Lehden numerossa 1/2013.

Julkaistu: 3.9.2013