Kun pelin mainostetaan muistuttavan elokuvaa, se kannattaa panna takaisin hyllyyn. Pelaaminen nostaa sykettä aivan eri tavalla kuin leffan katsominen. Siksi tarinallinen videopätkä pelin keskellä laskee poikkeuksetta tunnelmaa.

Onneksi on myös poikkeuksia. Life Is Strange (lifeisstrange.com, PC, Xbox, PS, 30 e ) käyttää paljon välivideoita, mutta siitä huolimatta pelaaja on oudon aikamatkan kuski eikä matkustaja. Aikaa taaksepäin siirtävä pelimekaniikka toimii, ja tarina on olennaisia päähenkilön kannalta.

Until Dawn (supermassivegames.com, PS4, 50 e) voisi olla juonensa puolesta perinteinen ”teinit mökillä” -kauhuelokuva. Pelaajan jokainen valinta vaikuttaa pelin tapahtumiin. Karmivuutta lisää, että tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja: joko annat kaverin mörölle tai kuolet itse. Leffassa nämä olisivat tylsiä kliseitä, pelissä hämmentävän henkilökohtaisia valintoja.

Kotimainen Quantum Break (quantumbreak.com, XboxOne, PC, 70 e) sotkee pelin ja tv-sarjan rajat. Neljän 22 minuutin pituisen jakson näyttelijät ovat lihaa ja verta. Pelissä ollaan hyvisten puolella, sarjassa seurataan pahisten sielunelämää. Pätkien sisältö muuttuu pelin kulun perusteella. Sekavan tuntuinen idea toimii pelissä yllättävän hyvin. ■