Tappara ja Ilves ovat jääkiekkoilullisesti sekaisin – Petteri Sihvonen: ”Ottakaa valmentajilta pillit ja kulkukortit pois”

Pöytä oli katettu. Tapparan ja Ilveksen perjantai-illan paikalliskamppailu tarjosi hulppeat puitteet – 12 574 katsojaa, joka on samalla Suomen jääkiekkokauden yleisöennätys. Tunnelma ja väkikuorma oli kunnossa, mutta itse pelin kuvasta voi olla montaa mieltä.

Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen kiteyttää ottelun oudon luonteen tavalla, joka pakottaa katsomaan tamperelaisen jääkiekon tämänhetkistä tilaa suoraan silmiin.

– Ilves ja Tappara eivät ole enää entisellään, ei kumpikaan, niiden jäsenten välisissä mennään nykyään jonkinlaista hullujussia kaukalon päästä päähän, Sihvonen lataa.

Syyt ovat syvemmällä.

– Molemmilla seuroilla on jääkiekon pelaaminen hukassa suhteessa siihen, mitä kummankin seuran historia on ollut. Eikä kyse ole mistään nykyaikaisesta jääkiekosta. Päinvastoin Tampereella, joka oli vielä hiljakkoin Suomen jääkiekkoilun pääkaupunki, mennään vanhanaikaista lähes havumetsien lätkää.

Sihvosen luonnehdinta asettuu kiinnostavasti vasten ottelun kulkua. Toisille tulostaulu kertoo kaiken – Sihvoselle puolestaan peli.

– Minun papereissani coast-to-coast -hullujussin pelaaminen on lähempänä Rikard Grönborgin Tapparan kuin Tommi Niemelän Ilveksen peli-identiteettiä. Siinä mielessä nyt mentiin pelin peruskuvassa Tapparan komennossa Ilveksen kustannuksella.

– Kahden erän jälkeen Tappara johti paitsi peliä lukemin 2–1 myös kiekkokontrolli oli sille prosentein 62–38. Vaikka osa kiekkokontrolliprosentteja selittyy Ilveksen liiallisilla jäähyillä, on kyse myös peruspelistä viidellä viittä vastaan.

Tappara ei onnistunut katkaisemaan lähes vuoden mittaista derbykiroustaan. Kolmas erä oli täysi romahdus: Ilves teki kolme maalia, voitti erän 3–0 ja koko ottelun 4–2.

Silti Ilves ei saa synninpäästöä.

– Perättäisin sanoin, näin sekaisin pelistä toiseen eri pelitavoin pelaavaa Ilvestä ei nähty sen enempää Jouko Myrrän kuin Antti Pennasen komennossa. On hurjaa, jos ja kun Niemelä aikoo lyödä ennätykset pöytään Ilveksen pelitapojen heikkoudessa seuran lähihistoriassa, joka on ollut yhtä tuuliajolla olemista Karri Kiven jälkeen, Sihvonen arvioi.

Samalla Tapparan pakonomaisesti uudistettu identiteetti näkyi tavalla, jota seurajohto ei välttämättä toivo.

– Kolmannessa erässä pelattiin todellista viidakkolätkää puolin ja toisin, se oli oikea tahtojen temmellyskenttä. Siinä kohtaa jäsen Mouhijärvi, eikö tuolla viitata Tapparaan, sai nauttia omasta seurajohdon Rikard Grönborgilta ostamasta uudesta seuraidentiteetistään, jota tosin Ilves kurmuutti niin, että Tappara otti tämän tästä vastaan Ilveksen yli- tai tasavoimaisia hyökkäyksiä ja oli vaikeuksissa täyttöjensä osalta Ilveksen toisen aallon kanssa.

Sihvosen kritiikki kulminoituu hetkeen, joka hänen mukaansa symboloi koko ottelun ja jopa koko kauden sekasortoa.

– Pyydän kaikkia jääkiekosta hieman syvemmin kiinnostuneita katsomaan kolmannesta erästä uudelleen sen pelitilanteen, periodia oli pelattu noin kuusi minuuttia. Tapparan taitava äly- ja pelikirjapakki Aleksi Matinmikko törmää maalin takaa luistellen kiekon kanssa ylös. Jos ja kun tuo on Grönborgin määräys pakin pelata noin, häneltä voisi oikeasti ottaa pillin, taktiikkataulun, Tapparan klubitakin ja Nokia-areenan kulkukortin pois, Sihvonen sanoo.

– Toki kyse voi olla myös Matinmikon munauksesta, mutta kyllä se kaikki kumpuaa Grönborgin pelitavasta.

Tampereen jääkiekkokulttuuri on Sihvosen mukaan ajautunut poikkeukselliseen tilaan, jota ei voi pitää terveenä huippu-urheilun näkökulmasta.

– Ilves voitti kolmannen erän 3–0. Se tappeli paremmin kuin Tappara. Vaan sen sanon, ettei maailmassa missään muualla huippulätkää korkealla tasolla pelata näin, eli hullujussia ja viidakkolätkää. Tampere on jääkiekkoilullisesti sekaisin, Sihvonen sanoo.

– Suomalaisen ja tamperelaisen jääkiekkoilun kannalta on sentään hyvä näkymä se, että kausi 2025–2026 päättyy aikanaan. Ei Nokia-areenassa saisi pelata tällaisia pelejä.