Apu

Tamperelaisen Riitan juuret johtavat Skotlannin kuninkaallisiin – sukututkimus voi tuoda isojakin yllätyksiä

Tamperelaisen Riitan juuret johtavat Skotlannin kuninkaallisiin – sukututkimus voi tuoda isojakin yllätyksiä

Tamperelainen Riitta Heinonen, 69, syntyi tavalliseen somerolaiseen pienviljelijäperheeseen. Sukututkimusharrastus paljasti kuitenkin juuret 1000-luvun Skotlannin kuningashuoneeseen ja Pyhään Margaretiin.
Teksti Timo Kiiski
Kuvat Riina Peuhu
Mainos

Riitta Heinosen lapsuudenkoti Somerolla oli köyhä, mutta kunnollinen. Isä oli pienviljelijä ja taitava puuseppä, joka nikkaroi naapureillekin huonekaluja ja teki rakennustöitä. Perheessä luettiin paljon.

–Äiti ja isä olivat usein harmitelleet, kun heillä oli vain hyvin vähän tietoa omista suvuistaan. Vuonna 1855 syntynyt isoisä oli jäänyt nelivuotiaana täysin orvoksi. Hänet pelastettiin kuolleen äitinsä vierestä tämän mökistä Someron Ihamäessä, eikä hänellä ollut tietoa, että hänellä oli sisaruksia, Riitta kertoo.

2000-luvulla Riitta kiinnostui etsimään sukujuuriaan. Hänen omat vanhempansa olivat silloin jo kuolleet. Tietoa löytyi Suomen Sukututkimusseuran sivuilta ja Hämeenlinnan maakunta-arkistosta.

Vuonna 2008 palaset alkoivat loksahdella kohdalleen. Työ vei muutamia kuukausia. Laajempi selvitys jatkui pääsiäisestä jouluun vuonna 2010. Työ jatkuu edelleen; sukututkimus on päättymätön matka.

Yhteys kolmeen presidenttiin

Riitta pystyi johtamaan yhteisiä sukujuuria sukututkija Timo Verhon aineistosta myös kolmeen Suomen presidenttiin. Verho on tutkinut monen Varsinais-Suomen pitäjän talonpoikaissukuja vuosilta 1540–1870 ja käynyt läpi useiden pitäjien vihkiluettelot.

– Minulla on yhteiset esivanhemmat Sauli Niinistön, Mauno Koiviston ja Risto Rytin kanssa. Olen käynyt Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Miettisen vetämiä sukututkimuskursseja Ahjolan kansalaisopistossa täällä Tampereella.

Niinistön ja Rytin kanssa yhteiset juuret johtavat äidin puolelta huittislaisiin mahtitaloihin, Mommolan kylään ja Färkkilän rustholliin. Presidentti Mauno Koiviston kanssa yhteiset juuret taas ovat Loimaalla.

Esivanhempia kuningas ja kuningatar

Isän kautta Riitan juuret vievät Suomesta Normandian kautta Skotlantiin. Hänen esivanhempiaan olivat tiettävästi Skotlantia 1000-luvulla hallinnut kuningas Malcolm III ja tämän puoliso, kuningatar Pyhä Margaret.

Ranskan Normandiasta siirtyi moni aatelisperhe Wilhelm Valloittajan mukana Brittein saarille. Näistä monet suvut kuuluvat myös Heinosen esivanhempiin.

–Isän juuria tutkittaessa tärkeä linkki on 1600-luvulla Skotlannista Suomeen tullut aatelismies Peter Udny, jonka sukunimi täällä muuttui ruotsalaisvallan aikana muotoon Udnie. Peter Udnie ryhtyi nuorena miehenä Viipurissa kauppiaaksi ja otettiin jäseneksi Ruotsin ritarihuoneelle. Hän avioitui tanskalaista syntyperää olleen Anna Johansdotter Ruuthin kanssa, Riitta kertoo.

Kauppiaana Udnie rikastui ja päätyi sotilaanakin ratsumestariksi asti. Hän kaatui Raudun taisteluissa vuonna 1656. Hänet on haudattu Viipurin tuomiokirkkoon.

Tietoa suomalaisten juurista muinaiseen Skotlantiin löytyy Riitan mukaan skottisukujen omilta nettisivuilta. Riitta on tutkinut mm. Seton-, Bruce- ja Udny-sukuja. Kuninkaalliset ja korkeat aateliset ovat pitäneet suvuistaan tarkkaa kirjaa.

–Heidän sukuihinsa liittyy suuri määrä Britannian ja Skotlannin kuninkaallisia sukuja. Kuninkaita heissä oli paljon jo ennen Pyhää Margaretiakin. Aviopuoliso pyrittiin löytämään oman säädyn sisältä. Biologinen isä on tietysti aina huonosti todistettavissa vedenpitävästi – kukaan ei ole pitelemässä paidanhelmaa, kun lapsia tehdään, Riitta naurahtaa.

Hyvästä esimerkistä käy frankkien kuningas Kaarle Suuri, jolla oli kuusi vaimoa ja kolme jalkavaimoa. Jo pelkästään virallisia lapsia Kaarlella oli parikymmentä. Lisäksi on sanottu, että hänellä oli aviottomiakin lapsia eri puolilla suuri määrä. Kuitenkin paavi kruunasi Kaarle Suuren Pyhäksi Rooman keisariksi vuonna 800.

Isoviha vei miehiä

Peter Udnien jälkeläisiä useita sukupolvia myöhemmin oli Riitta Heinosen vuonna 1855 syntyneen isoisän äidin Maria Mikontyttären äiti Liisa Aatamintytär. Turun läänissä Kosken pitäjässä syntyneen Liisa Aatamintyttären isä oli kirkonkirjojen mukaan sotilas ja suutari Johan Henrikinpoika Lindgren.

Johan Henrikinpoika oli joutunut vaihtamaan sukunimensä Lindgreniksi, koska pitäjänsuutari ei voinut enää kantaa lukkarin virkaa hoitaneen Henrik-isänsä pappissukunimeä Säkylensis.

Säkylensisit olivat tunnettua pappissukua Varsinais-Suomessa. He liittyivät vuosisatoja sitten Udnien sukuun avioituneeseen Arctopolitanus-sukuun.

–Isäni isoäidin äiti Liisa Aatamintytär oli avioton lapsi. Todistajan lausunnon perusteella pappi on kuitenkin kirjoittanut kirkonkirjoihin, että tämän lapsen isä oli Johan Henrikinpoika Lindgren, alkuperäiseltä nimeltään siis Johan Henrikinpoika Säkylensis.

Riitta Heinonen muistuttaa, että isovihan päättyessä vuonna 1721 Suomesta oli hävinnyt 50 000 miestä. Miesvoimaa olivat rokottaneet myös 1600-luvun nälkävuodet.

– Suomeen siirrettiin Ruotsista 2 200–2 400 miestä sotilaiksi. Heistä neljäsosa tuli Hämeeseen, ja paljon asettui Varsinais-Suomeenkin. Moni jäi tänne asumaan ja perusti perheen. Meissä on varmaan tuhansittain ruotsalaisten jälkeläisiä.

Sukujuuria on vaikea selvittää yli 1 000 vuoden päähän, kun uusi sukupolvi aina tuplaa esivanhempien määrän. Jos on yksi lähtöhenkilö, hänestä 10. sukupolvessa taaksepäin esivanhempien määrä on 512. Ja 20. sukupolvessa esivanhempien määrä on jo 524 288, joskin sama henkilö saattaa toistua esivanhempana sitten jo useaan kertaan.

– Tutkimukseni aloitin ensin yhdestä isovanhemmasta. Hain hänen syntymätietonsa ja perheen, johon hän oli syntynyt. Sitten menin hänen vanhemmistaan yhden sukupolven ajassa taaksepäin. Olen tehnyt perheestä taulun ja sitten viittaukset, kuka siihen tauluun jostakin muusta taulusta tulee tai mihin tauluun menee. Tällä tavalla jatkoin ajassa taaksepäin.

Kaarle Suuri ei ole tavaton sukulainen

Juurien johtaminen Suomesta Skotlannin 1 000-luvun kuninkaallisiin tai esimerkiksi Kaarle Suureen ei ole Riitan mukaan mitenkään tavatonta.

– Tohtori Tiina Miettisen mukaan on todennäköisempää, että suomalaisen juuret johtavat Kaarle Suureen kuin se, että ne eivät johda, Riitta naurahtaa.

Sittemmin niin Riitan äidin kuin isänkin suvut ovat talonpoikaistuneet. Isänisä on ottanut sukunimen Heinonen 1800-luvun loppupuolella.

Esi-isillä oli ollut mahtaviakin taloja, niin isän kuin äidinkin puolelta. Se oli Riitalle suuri yllätys, kun oma lapsuudenkoti oli vaatimaton. Myös sotilaita, virkamiehiä ja torppareita löytyy.

–Äidin isoisä Mauritz Joelinpoika Kurppa menetti maatilansa Mellilässä, kun hän jätti veronsa maksamatta. Isän äiti Wendla Lindstedt oli Someron Hovilan kartanon Matilda-emännän serkku, ja sen isä tiesi, mutta ei paljon muuta.

Riitta on teettänyt DNA-testinkin sukujuuristaan.

– Tilasin näytteenottoa varten välineet Internetin FamilytreeDNA-palvelusta. Otin näytteen ja lähetin sen palveluun. Saamieni nettitunnuksien avulla saatoin seurata, missä vaiheessa näytteeni on menossa. Tätä kautta olen voinut selvittää vain äidin puoleista ”äitilinjaa”, koska niin sanotun ”isälinjan” DNA voidaan selvittää vain miehen näytteestä.

Tummuus periytyi esivanhemmista

Ainakin Norjasta ja Unkarista on löytynyt äitilinjan hyvä vastaavuus Riitan DNA:lle. Näyttää siltä, että samaa DNA:ta kantavia on myös Portugalissa ja Ruotsissa. Etäserkkutestin perusteella äidin ja isän puolen kaukaisia sukulaisia on kautta Euroopan ja Amerikassakin.

Riitta on aina ihmetellyt sitä, että suvussa on äidin puolelta niin tummia ihmisiä. Äidilläkin oli sysimustat hiukset, vaikka hän ei muuten kovin ulkomaalaiselta näyttänytkään.

– Se on periytynyt meille varmaankin Unkarin ja Portugalin kautta tänne tulleiden esivanhempien kautta. Lapsuudenpitäjässäni Somerolla on ollut aikojen saatossa ranskalaisia ja skotlantilaisia kartanon omistajia, lasitehtaassa saksalaisia lasinpuhaltajia ja meijerissä sveitsiläisiä juustomestareita. Kun siihen vielä tulevat mukaan ruotsalaisten rakuunoiden jälkeläiset, on Somero loppupelissä hyvin kansainvälinen paikka.

Julkaistu: 12.9.2018