Akseli Gallen-Kallela Kalevalan myyttien jäljillä Kansallismuseossa – Eläydy Julius Caesarin murhaan Kuopion museossa
Tammikuun tapahtumat
Akseli Gallen-Kallela Kalevalan myyttien jäljillä Kansallismuseossa – Eläydy Julius Caesarin murhaan Kuopion museossa
Kansallismuseo tarjoilee herkkua Gallen-Kallelan tosifaneille. Sukella Claude Monet’n, Vincent van Goghin ja Gustav Klimtin taiteeseen Helsingin Arabiakeskuksessa.
Julkaistu 2.1.2023
Apu

Jokainen suomalainen tietää, kuka oli taidemaalari Akseli Gallen-Kallela – mutta muistavatko kaikki, että kansallistaiteilija oli myös taitava huonekalujen, mitalien, univormujen ja lippujen suunnittelija?

Kansallismuseon Gallen-Kallela-näyttely tuo taiteilijan monipuolisuuden vakuuttavasti esille, eikä pidä unohtaa näyttelypaikkaakaan: museon aulan katossa on legendaarinen Gallen-Kallelan fresko, joka on yksi Suomen harvoista aidoista freskoista – ja mukana sitä maalaamassa 100 vuotta sitten oli jopa museon vahtimestari!

Mikäli mahdollista, nappaa mukaasi näyttelyyn nuori henkilö tai joku, joka ei ole perillä suomalaisen taiteen kultakauden perinteestä: on mielenkiintoista nähdä heidän reaktionsa näyttelyn alkumetreillä vastaan tulevaan alastomaan nuoreen naiseen, joka pakenee vanhaa miestä veneessä – teos tunnetaan toki myös Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisena mestariteoksena Aino-taru. Tai mitä mieltä näyttelykävijät ovat triptyykkiä reunustavista hakaristikuvioista; sehän on hindulaisuuden ja budhhalaisuuden vanha symboli!

Näyttelyn monipuolinen anti tarjoaa lisätietoa myös vannoutuneille tosifaneille. Erityisen kiinnostavia ovat Mary-vaimon iltapuku 1920-luvulta sekä huima 3D-toteutus Suomen paviljongista Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, sen ääressä olisi voinut viihtyä loppupäivän.

Akseli Gallen-Kallela 2.4. asti Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. Aloituskuvassa Akseli Gallen-­Kallela maalaus­telineillä Kansallis­museon fresko­työ­maalla vuonna 1928. Työn alla maalaus Ilmarinen kyntää kyisen pellon.

Van Gogh, Monet ja Klimt Helsingin Arabiakeskuksessa

Multimediateoksessa nähdään Vincent van Goghin iiriksiä. Kuva: Monet2Klimt Helsinki

Tiukkapipoisimmat taidekriitikot sanovat, että multimediateos Monet2Klimt on pelkkä huoneen kokoinen näytönsäästäjä, mutta onko sillä väliä, miten taiteesta nautimme?

Huonetilaan heijastetut digitaaliset kuvat Claude Monet’n, Vincent van Goghin ja Gustav Klimtin taiteesta edustavat niin kutsuttua immersiivistä taidetta, joka on nykytaiteen kuumimpia suuntauksia. Se pyrkii luomaan kokonaisvaltaisen kokemuksen taiteeseen uppoamisesta. Suuntausta edustaa Helsingissä tälläkin hetkellä nähtävä Amos Rexin Hans Op de Beeckin näyttely.

Helsingin Arabiassa on nyt mahdollista heittäytyä Monet’n ihastuttaviin puutarhoihin, van Goghin värikylläisiin maisemiin ja Klimtin kimaltelevaan Art Nouveau -maailmaan. Näiden legendojen teokset sopivat hyvin rajuihin rajauksiin ja suureen kokoon heijastettaviksi. Näyttelyssä on käytetty yhteensä 136 teosta.

Kaikki nämä kolme taiteilijaa muuttivat pysyvästi nykytaiteen suuntaa. Nyt katsoja voi uppoutua teoksiin ja päätellä niiden merkittävyyden itse. Monet on sanonut: ”Ihmiset keskustelevat taiteestani ja teeskentelevät ymmärtävänsä sitä, aivan kuin sitä olisi tarpeellista ymmärtää. Sitä täytyy vain rakastaa.”

Multimediateos Monet2Klimt 31.3. saakka, Arabiakeskus, Hämeentie 135, Helsinki. Kesto 45 minuuttia, sopii kaikenikäisille, monet2klimt.com.

Kuolematon Julius Caesar Kuopiossa

Tämän veistoksen sanotaan ­olevan ­todenmukainen kuva ­Rooman keisari Gaius Julius ­Caesarista (100 – 44 eaa). Kuva: Gianni Dagli Orti / Shutterstock / Aop

Immersiivisyyttä on tarjolla myös kansainvälisessä kiertonäyttelyssä ­Rooman keisari Julius Caesarista. Se tarjoaa mahdollisuuden jopa eläytyä ­itsevaltiaan kuuluisaan salamurhaan!

Näyttely houkuttaa varmasti kaikkia historiasta kiinnostuneita. Caesarin ­elämäntarinan lisäksi esillä on alkuperäis­aineistoa Italiasta ja Saksasta: veistoksia, aseita, maalauksia, koruja, astioita, reliefejä ja kolikoita. Yksi osa näyttelystä käsittelee Caesarin vaikutusta taiteeseen. Esillä on jopa teatterijulisteita.

Julius Caesar oli kunnianhimoinen poliitikko, ovela strategi, taitava puhuja ja armoton sotapäällikkö, mutta myös ­kaupunkisuunnittelija, lainsäätäjä ja ­kirjoittaja. Caesar onnistui saavuttamaan ennennäkemättömän vallan Rooman ­valtakunnassa.

Alakerrassa on kiinnostava ilmainen näyttely, jonka teemoina ovat Rooman valtakunnan jälkivaikutus sekä roomalais­aika Suomessa.

Museo järjestää myös näyttelyyn liittyviä hauskoja oheistapahtumia. Seuraava lienee helmikuussa järjestettävä maksuton, kolmen vartin miekkailunäytös rooma­laiseen tapaan.

Julius Caesar – kunniasta kuolemattomuuteen, 26.3. saakka, Museokatu 1, Kuopio, kuopionmuseot.fi

Muita menoja

Totuus hukassa Lahden kaupunginteatterissa

Jos et vielä ole saanut tarpeeksesi Venäjästä, nyt voi uppoutua teatteritrilleriin myrkytetystä entisestä Venäjän turvallisuuspalvelun agentista Aleksandr ­Litvinenkosta. Näytelmäkirjailija Lucy Prebblen näytelmä on takuuvarmaa brittilaatua.

Totuuden hinta kanta­esitys 28.1. Lahden kaupunginteatteri, Kirkkokatu 14.

Tiedettä kiskalta Helsingin Oodissa

Tieteen päivät -tapahtuman oheisohjelma on tutkijoiden ja kansalaisten kohtaamispaikka. Sinne voi pysähtyä kuuntelemaan tietoiskuja tai jäädä keskustelemaan päivystävien tutkijoiden kanssa ihmismielestä.

Tiedekioski 13.–14.1. ­kirjasto Oodin aula, ­Helsinki, tieteenpaivat.fi

Rockin historiaa Turun Linnateatterissa

Genesis-yhtyeen musiikkia 1970-luvulta pääsee kuulemaan teatraalisessa esityksessä. Rock Theatre -yhtye on uskollinen Genesiksen äänimaailmalle.

28.1. klo 19 Rock Theatre Plays Genesis, Linnateatteri, Humalistonkatu 7, Turku.

Kotimaiset taiderikokset Tampereen Poliisimuseossa

Vuoden museoksi vuonna 2022 valittu Poliisimuseo avaa ovensa 10.1. Perusnäyttelyn lisäksi ­museossa on vaihtuva näyttely, aiheena kotimaiset taiderikokset.

Avoinna ti–pe klo 10–15 ja la klo 12–17, Poliisimuseo, Vaajakatu 2, Tampere, ilmainen.

Kommentoi »