Tämä taikapiiri Oulun Kärpistä on puuttunut laihempien vuosien aikana – nyt Tappara voi saada vihdoin arvoisensa haastajan
Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen povaa Kärpille uutta nousua. Syykin on selvä, se sijaitsee johtoportaassa eli puheenjohtaja Juha Junnon persoonassa ja paluussa.
Mystinen mutta mutkaton herra ja kansan mies Juha Junno palasi Kärppiin, hänestä tuli Oulun Kärpät Oy -konsernin puheenjohtaja. Junno muistetaan Kärppien liiganousun ja lukuisien mestaruuksien toimitusjohtaja-arkkitehtina.
Olen tässä muutaman vuoden ajan miettinyt, mikä Kärpissä mättää? Miksi Kärpät menetti organisaationa sen otteen, josta vuorostaan Tappara on kyennyt pitämään kiinni?
En suoraan tarjoa vastaukseksi Junnoa ja hänen puuttumistaan seuran johdosta, mutta en paljoa muutakaan. Junnon mentävä suuri aukko Kärpissä on ollut jo luvattoman kauan.
Juha Junno on aina ollut Kärpissä kokoava, energisoiva ja eteenpäin vievä voima. Junnon myötä piiristä tulee taikapiiri. Sellainen hän on seurajohtajana.
”Vaikka Mannerin Kärpät pelasi loistavia runkosarjoja ja voitti jopa mestaruuden keväällä 2018, oli alkanut luiska, jonka seurauksena Kärpät oli hukannut seuraidentiteettinsä.”
Ei Junnokaan toki ole virheetön, panen edelleen lähinnä Junnon piikkiin sen, että Kärpissä sattui käsittämätön loikka Lauri Marjamäestä Kai Suikkaseen päävalmentajaosastolla kauden 2015-16 jälkeen.
Yhdistettynä Suikkasen päävalmentajuus ja se, että Mikko Manner, Lasse Kukkonen ja Mika Pyörälä joutuivat kaatamaan Suikkasen samalla, kun Junno jäi pian eli keväällä 2017 pois seuran toimistolta, Kärpät ei ole ollut sen jälkeen enää entisensä.
Vaikka Mannerin Kärpät pelasi loistavia runkosarjoja ja voitti jopa mestaruuden keväällä 2018, oli alkanut luiska, jonka seurauksena Kärpät oli hukannut seuraidentiteettinsä.
Enkä voi olla huomauttamatta, että tuon mestaruudenkin Kärpät voitti lähinnä sillä, että silloinen super-Tappara ja sen päävalmentaja Jukka Rautakorpi suorastaan lahjoittivat Kanada-maljan oululaisille pelaamalla Kärppiäkin typerämpää pelitapaa.
Junno tunnetaan ajattelusta, jonka mukaan Kärppien ei pidä voittaa mestaruutta joka kausi. Välillä jokin hopea tai pronssi pitää nälän yllä mestaruuden suhteen koko yhteisössä seuraa, yleisöä ja sponsoreita myöten.
Lauri Marjamäen huikea Kärpät voitti periodilla 2013–2016 kaksi kultaa ja yhden pronssin. Pidän, että tuolloin itse kultasormi Junno haksahti ajattelemaan ja luulemaan liikoja niin, että Kärppien pitää ja on mahdollista vaihtaa pelityyli. Idea oli täynnään itsekylläisyyttä ja liiallista mahtipontisuutta. Aivan kuin Marjamäki olisi tyylin puolesta voittanut väärin kolme mitalia.
”Toki voin olla pahasti hakoteillä sen suhteen, että Oulussa sota olisi kaiken aikaa yhtä miestä kaivannut.”
Olen tässä 2020-luvulla vuosien kuluessa aina silloin tällöin kysynyt veljeltäni, Kärppien pitkäaikaiselta apuvalmentaja Toni Sihvoselta, että mitä Juha Junnolle kuuluu?
”Tuossa sitä aina silloin tällöin Juhaa näkee Raksilassa, kun hän harrastaa pitkiä kävelylenkkejään…” Sihvosen äänessä oli jotakin haikeaa ja mietteliästä, jonka juurisyyn aavistin. Vielä olisi ollut käyttöä ja tarvetta Junnon Juhalle. Mutta se aika oli ja meni.
Paitsi että ei ollut eikä mennyt, Junno on takaisin.
Toki voin olla pahasti hakoteillä sen suhteen, että Oulussa sota olisi kaiken aikaa yhtä miestä kaivannut. Mutta kun Kärpistä on jäänyt vajaaksi se jokin, jota eivät pelkät pelikirjat, valmentajat, pelaajat, saati rahan ja kaikkinaisten resurssien puute selitä.
Mielestäni puuttuva tekijä on ollut Junno.
”Kaikki on ollut jotenkin puolivillaista, vain hieman sinne päin.”
On käynyt niin, että Mikko Leinonen, nykyään seuransa puheenjohtaja hänkin, päässyt Tappara-tahollaan huseeraamaan ja dominoimaan, kun hänen vastavoimansa Junno on ollut sivussa pelikentältä pitäen sapattiaan ja kävellen loputtoman pitkiä vapaaherran lenkkejään.
Jos jonkun konkreettisen esimerkin otan, tämä on yksityisajatteluani, seuraikoni Lasse Kukkosen rooli hänen lopetettuaan peliuransa ja siirryttyään puolittain (sic!) Kärppien urheilujohtotehtäviin, meni melko lailla pieleen. Se, miten Kukkosen kävi, samoin on käynyt joukkueelle, valmentajille, yleisölle ja sponsoreille. Kaikki on ollut jotenkin puolivillaista, vain hieman sinne päin.
Tuossa, muun muassa tuossa kohtaa olisi tarvittu sitä Juha Junnon opastavaa ja linjaavaa rauhallista lausetta, joka alkaa hänelle tyypillisillä sanoilla, ”Hei, pojat - -”.
Sellaisessakin käsityksessä olen, että Harri Aho oli loistava urheilujohtaja Kärpissä silloin, kun siinä likellä olivat Junnon auttava käsi ja vahtiva silmä. Ilman Junnoa Aho oli ainoastaan hyvä urheilujohtaja, ei ollenkaan loistava.
”Kärpät tarvitsee aivot, joka osaa sekä lätkän että talouden. Nyt sillä on ne.”
Juha Junno tiedetään tarkan markan miehenä, omintakeisena osaavana taloudenpitäjänä, mutta joskus unohtuu, että hän jos kuka on myös jääkiekko-osaaja, SM-liigatason päävalmentaja, jonka taskussa on hopea KalPan peräsimessä.
Vaikka Kärpät on takonut viime vuosian maagista taloudellista tulosta, se on tapahtunut ilman briljanttia jääkiekkotoimintaa. Kärpät tarvitsee aivot, joka osaa sekä lätkän että talouden. Nyt sillä on ne.
Suomalaisessa jääkiekkoilussa on ollut neljä johtajaa ylitse muiden, he ovat Leinonen, Junno, Kalervo Kummola ja Harri Lintumäki. Tuolla porukalla on edistetty sekä kutakin paikallista että samalla valtakunnallista lätkää todella ansiokkaasti. Suomalaisessa kiekossa on ollut armoton johtajuusvaje, kun nelikosta vain yksi on ollut oman seuransa sarvissa.
Julistan alkavan SM-liigasesongin 2024-25 osalta niin, että hallitseva mestari Leinonen saa vaiheilleen arvoisensa haastajan Junnon. Kiekko voi pudota jäähän, katsotaan kuten hurjassa korttipelissä konsanaan, kuka on kuka ja kenelle rahat kuuluvat.
”Vaan nyt Kärppien olisi kiilattava finaaliin asti joko Ilveksen tai Tapparan ohi.”
Kärpät on niin paperilla kuin kaukalokäytännössä vahvistunut sitten viime sesongin, mitä tulee pelaajamateriaaliin. Rapiat kolmen miljoonan pelaajabudjettia on käytetty melko taiten.
Merkittävimpiä vahvistuksia, jotka minä tiedän ja tunnistan vahvistuksiksi Kärpille ovat: Michal Kovarcik, Patrik Virta, Reid Gardiner, Olli Nikupeteri ja Ben Tardif. Myös muut eli Viljami Juusola, Josh Melnick ja Austin Rueschhoff saattavat hekin olla pelimiehiä paikallaan.
Toki menetystenkin listalla on laatua kuten Arttu Hyry, Joonas Kemppainen, Julius Junttila ja Ville Koivunen.
Maalivahtien ja puolustajien permanentin pysyminen suht samana on hyvä asia Kärppien kannalta. Tosin odotan aiempia kausi huomattavasti parempaa panosta Tommi Kivistöltä, Miika Koivistolta ja Martin Jandusilta.
Puheenjohtaja Junnon valvovan ammattisilmän alla kovassa mutta mielekkäässä paineissa paikassa ovat nyt melko kokemattomat päävalmentaja Ville Mäntymaa ja urheilujohtaja Mikko Myllykoski. Mäntymaa onnistui hyvin viime sesongin puolikkaallaan pahassa paikassa potkut saaneen Marjamäen jäljiltä. Niin ikään Kärppien saavuttama pronssi oli hyvä saavutus.
Vaan nyt Kärppien olisi kiilattava finaaliin asti joko Ilveksen tai Tapparan ohi. Sen Juha Junnon Kärpät voi hyvinkin tehdä.
Aition jääkiekkokynät Petteri Sihvonen ja Samuel Savolainen arvioivat jokaisen Liiga-seuran lähtökohdat ennen kauden alkua.
