Tämä on viimeinen tahtoni – edes aviopuolisot eivät välttämättä peri toisiaan ilman testamenttia

Viime vuonna valtiolle päätyi 44,2 miljoonaa euroa ihmisiltä, jotka kuolivat ilman perillisiä ja testamenttia. Joukossa oli yksi ennätyssuuri perintö, lähes 14 miljoonaa euroa. Jos edesmennyt miljonääri olisi halunnut, hän olisi voinut päättää omaisuutensa käytöstä itsekin. Testamentilla perinnön voi määrätä niin tietyille henkilöille kuin vaikkapa järjestölle tai tieteelliseen tutkimukseen.

Vain 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin. Paljon useampi hyötyisi siitä, uskoo varatuomari Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista.

– Jokaisen kannattaisi pohtia, mikä on oma viimeinen tahto. Mitä nuorempana sen tekee, sen parempi. Testamenttia voi aina myöhemmin muuttaa, jos elämäntilanne tai arvot muuttuvat.

Jeremejeff on Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija. Kampanjan tarkoitus on jakaa tietoa testamentin tekemisestä ja mahdollisuudesta lahjoittaa perintöä yleishyödyllisille järjestöille.

– Viidessä vuodessa testamenttien teko on yleistynyt huomattavasti. Asia ei ole enää tabu. Aiemmin testamentit on haluttu salata. Nyt naapuritkin voivat jutella, että kävinpä laittamassa asiakirjat kuntoon.

Testamentilla voi määrätä osan perinnöstä leskelle

Perintökaari määrittelee, kenelle omaisuus kuuluu kuoleman jälkeen. Toisin kuin moni luulee, aviopuolisot eivät peri toisiaan, jos kuolleella on lapsia. Aviopuoliso voi saada osan kuolleen omaisuudesta avio-oikeuden kautta ja hallintaoikeuden yhteiseen asuntoon, mutta lapset saavat perinnön.

Testamentilla voi kuitenkin määrätä osan perinnöstä leskelle ja turvata näin hänen elämäänsä.

Jos pari ei ole naimisissa, testamentti on vielä tärkeämpi. Avopuoliso tai seurustelukumppani voi saada perintöä vain sen kautta.

Myös uusperheessä on järkevää tehdä testamentit. Uusperheissä voi olla sinun, minun ja meidän lapsia.

– Jotkut haluavat, ettei omaa omaisuutta päädy puolison lapsille. Toiset taas toivovat, että kaikki uusperheen lapset saavat yhtä paljon, Jeremejeff sanoo.

Ilman testamenttia voi käydä niinkin, että lopulta perheen kesämökin omistavat yhdessä kuolleen leski ja ex-puoliso.

– Sitten ihmetellään, mitäs nyt tehdään.

Testamentin tehneiden osuus on pysynyt tasaisena

Yhä useampi suomalainen elää yksin. Yhden hengen koteja oli 1,19 miljoonaa vuoden 2018 lopulla. Määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmeniä. 50–69-vuotiaista naisista 15–19 prosentilla ei ole lapsia. Miehillä luku on suurempi: 20–26 prosenttia.

Jos puolisoa tai lapsia ei ole, perintö voi mennä esimerkiksi sisaruksille.

Ilman perillisiä kuolee vuosittain noin 600 suomalaista, yksi prosentti kaikista kuolleista. Heistä 60 prosenttia on tehnyt testamentin.

– Perillisittä kuolleiden määrä on hieman kasvanut, mutta testamentin tehneiden osuus on pysynyt melko tasaisena kymmenen viime vuotta. Olemme odotelleet, että se voisi kasvaa, mutta niin ei ole käynyt, kertoo johtava lakimies Marjukka Vallioniemi Valtiokonttorista.

Jos ei ole perillisiä eikä testamenttia, perintö menee valtiolle. Se pitää osan omaisuudesta. Valtiolla pidetyt rahavarat siirtyvät budjettiin, osa kiinteistöistä säilytetään ja maa-alueista voidaan tehdä luonnonsuojelualueita. Yli puolet saadusta omaisuudesta valtio luovuttaa kuolleiden kotikunnille, ja ne käyttävät rahat kulttuuriin ja sosiaalisiin tarkoituksiin kuten nuoriso- tai vanhustyöhön.

Lisäksi kuolleen läheinen, avopuoliso tai häntä pitkään auttanut ystävä, voi hakea Valtiokonttorilta osuutta perinnöstä.

Testamentata voi jopa koiran

Yleisimmin testamentin tekevät yli 65-vuotiaat ja korkeasti koulutetut. Moni herää siihen jonkin elämäntapahtuman vuoksi. Sellainen voi olla läheisen kuolema, oma sairastuminen, lapsenlapsen syntymä tai asunnon osto.

Testamentata voi kaiken, minkä omistaa: metsän, taulut, pianon, korut ja koiran. Tavallisimmin suomalaisten testamenteissa määrätään kodista, tilillä olevista säästöistä ja vähäisistä sijoituksista.

Testamentti voi olla sisällöltään niinkin yksinkertainen kuin paperi, jossa lukee: Minä X testamenttaan kaiken omaisuuteni Y:lle.

– Mutta harvoin se on niin yksinkertaista ja mahtuu yhdelle sivulle, Piia Jeremejeff sanoo.

Testamentin pitää täyttää tietyt muotoehdot. Se pitää esimerkiksi olla tehty kirjallisesti, päivätty, allekirjoitettu ja oikeaksi todistettu.

Riittää, että testamentista on tehty yksi kappale. Moni haluaa silti pari kolme. Kovin monta paperia Jeremejeff ei suosittele levittämään maailmalle. Jos haluaa myöhemmin kumota testamenttinsa tai tehdä uuden, kannattaa tuhota aiemmat.

Niin voi välttyä siltä, että kuoleman jälkeen esiin putkahtelee vanhoja testamentteja, jotka voivat aiheuttaa pahaa mieltä ja riitoja. Vielä viisi vuotta sitten olisin saanut tuon, nyt en saa mitään…

Yleensä testamenttiin kannattaa kirjata prosenttiosuus omaisuudesta tai tietty kiinteistö tai tavara. Syy on se, että vuosien varrella omaisuuden arvo muuttuu. Jos viisikymppinen määrää nyt jollekin 2000 euroa, voi olla, että kun hän satavuotiaana kuolee, euroja ei enää olekaan jaettavaksi tuota määrää.

Testamenttia ei ole pakko ottaa vastaan. Silloin omaisuus yleensä siirtyy testamentista luopujan perillisille tai testamenttimääräyksen mukaisesti.

Epäselvä testamentti voi tulla kalliiksi

Testamentin voi tehdä itse, mutta Jeremejeff suosittelee käyttämään apuna lakimiestä. Hinta on muutamasta sadasta eurosta yli tuhanteen euroon. Kannattaa tarkistaa, onko laatijalla testamentille kiinteä hinta vai laskuttaako tämä käytettyjen tuntien mukaan.

– Kun käyttää asiantuntijaa, voi olla varma, ettei siinä ole virheitä eikä väärin tulkittavia kohtia.

Tulee kalliiksi, jos epäselvästä testamentista joudutaan myöhemmin riitelemään oikeudessa.

Kun testamentti on tehty, moni kysyy, mihin se kiikutetaan. Suomessa testamentteja ei rekisteröidä mihinkään.

Hyvä säilytyspaikka on pankin tallelokero tai arvopaperisäilytys. Kun ihminen kuolee, pankki ilmoittaa kuolinpesälle asiasta. Testamentin voi toki säilyttää kotonakin.

– Moni pelkää, että joku varastaa sen, koti tuhoutuu tulipalossa tai paperi häviää. Eräs rouva oli pistänyt siivotessaan hyrskyn myrskyn ja heittänyt pois kansioita. Siinä meni testamentti ja muita tärkeitä papereita, Jeremejeff kertoo.

Hyvä puoli on, että aina voi tehdä uuden testamentin. Siihen on syytä lisätä maininta, että kaikki aikaisemmat testamenttimääräykset kumotaan. Vanhat testamentit kannattaa tuhota. Lähtökohta toki on, että viimeisin testamentti on voimassa oleva.

Alle 20 000 euron perinnöistä ei mene veroa

Verot maksaa aina perinnönsaaja. Myös testamentilla saadusta perinnöstä maksetaan perintövero.

– Se tulee maksuun vasta testamentin tekijän kuoleman jälkeen. Alle 20 000 euron perinnöistä veroa ei mene, kertoo ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnosta.

Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa perintöveroa. Niille testamenttaaminen voi olla osa verosuunnittelua.

– Sillä voi joissakin tapauksissa pienentää aviopuolison tai alaikäisten lasten perintöveron määrää, Piia Jeremejeff sanoo.

Tietoa siitä, kuinka moni jättää perintöä järjestöille, ei ole. Hyvä testamentti -kampanjan kyselyssä yhdeksän prosenttia suomalaisista oli kiinnostunut tekemään niin.

– Moni haluaa tukea arvojensa mukaista työtä, tai jos jokin järjestö on kulkenut matkassa läpi elämän, sille halutaan jättää omaisuutta.

Luonto, lapset, terveys, tiede ja uskonto ovat suosituimpia. Kannattaa miettiä, miten asian muotoilee testamenttiin, ettei myöhemmin tule ongelmia. Jeremejeff antaa esimerkin.

Juuri nyt tietyllä luonnonsuojelujärjestöllä saattaa olla projekti kotkien suojelemiseksi. Kun sille rahaa testamentannut ihminen 20 vuoden päästä kuolee, projektia ei enää ole. Mitä silloin tehdään? Voi käydä jopa niin, ettei järjestö pysty tällöin ottamaan testamenttia vastaan.

Siksi testamenttiin ei usein kannata kirjata liian tarkkaa käyttötarkoitusta, tai jos haluaa niin tehdä, on hyvä kertoa myös, miten toimitaan, jos kyseinen toiminta on loppunut.

Monelle järjestölle testamentit ovat yhä tärkeämpi tulonlähde. Syöpäsäätiölle testamentataan keskimäärin 4–5 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on merkittävä: se kattaa puolet tai jopa hieman enemmän kaikkien lahjoitusten määrästä.

– Yleensä testamentin tekijällä on henkilökohtainen yhteys syöpään ja hän haluaa siksi tukea syöpätyötä tai -tutkimusta, sanoo talous- ja hallintojohtaja Raija Jokila.

Suomen luonnonsuojeluliitto saa testamenttilahjoituksia 150 000–200 000 euroa vuodessa. Vuonna 2012 liitto sai yli kahden miljoonan arvoisen testamentin. Antaja halusi, että sillä perustetaan luonnonsuojelun mallitila. Nyt Pirteä pässi -tila ottaa vastaan vieraita Heinävedellä.

– Monella testamentin tekijällä on taustalla rakkaus luontoon ja halu suojella tuleville sukupolville itselle tärkeä luontoalue tai laji, kuten saimaannorppa, kertoo liiton järjestö- ja varainhankintapäällikkö Heini Jalava.

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi saa vuodessa muutamia testamentteja. Sielläkin on huomattu, että kiinnostus on kasvanut. Varat käytetään käynnissä oleviin hankkeisiin. Etiopiassa järjestö on tukenut tyttöjen seksuaaliterveyttä ja koulutusta.

Laki ei hyväksy videotestamenttia

Videotestamenteista tulee Piia Jeremejeffille yhä useammin kyselyitä. Voiko sellaisen tehdä? Video ei käy varsinaisesta testamentista, koska se ei ole kirjallinen, kuten laki edellyttää. Jos videon tekee, sitä voi ajatella viimeiseen tahtoon liittyvänä tervehdyksenä.

– Usein videolla halutaan avata syitä, miksi on päättänyt testamentissaan tehdä niin kuin on tehnyt. Sillä voi olla läheisille iso merkitys.

Tulevaisuudessa videot haudan takaa saattavat yleistyä. Mutta kannattaako selittelyt välttämättä jättää videolle?

– Jos kyse on vaikkapa korusta tai huonekalusta, miksi ei antaisi sitä jo eläessään lahjana? Jos lahjan antaminen ei ole mahdollisia, voisi silti kertoa toiselle kasvokkain, että tämän haluan jättää myöhemmin juuri sinulle, koska olet niin rakas.

Estä mökkiongelma ex-puolison kanssa

Esimerkki: Maija ja Mikko Mäkelä ovat avioliitossa. He omistavat yhdessä mökin, kumpikin 50 prosenttia. Maijalla on yksi lapsi aiemmasta avioliitostaan Niilo Näkyvän kanssa. Maija kuolee ilman testamenttia. Maijan lapsi perii äitinsä osuuden mökistä. Sitten lapsi kuolee ilman omia lapsia, tekemättä omaa testamenttia ja olematta avioliitossa. Hänet perii hänen isänsä. Näin Mikko ja Niilo omistavat yhdessä mökin. Miten hankalan tilanteen voi välttää?

Varatuomari Piia Jeremejeff vastaa: Tilanne voidaan estää testamentilla. Siinä pitää muun muassa huomioida, että jos lapsi kuolee äidin jälkeen, omaisuus ei päädy ex-puolison omistukseen tai määräysvaltaan. Lisäksi on syytä mainita, että tilanteessa äidiltä lapselle perityn omaisuuden tulee palautua esimerkiksi äidin elossa oleville sisaruksille. Kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta asiakirja tulee laadituksi oikein.

Lähteet: Hyvä testamentti -kampanjan haastattelututkimus/IRO Research 2019, Tilastokeskus ja Valtiokonttori.