Mondo

Tallinnan kiinnostavimmat kaupunginosat – löydä naapurin uudet houkutukset

Tallinnan kiinnostavimmat kaupunginosat – löydä naapurin uudet houkutukset
Tallinnassa on kaksi nousevaa kaupunginosaa, jotka on syytä tietää: idyllinen ja historiallinen Nõmme sekä sukellusvenetelakasta urbaaniksi kulttuurikohteeksi kasvanut Noblessner. Lähdimme kierrokselle niihin.

Lastenvaunuja työntävä tallinnalainen Laura Luks pysähtyy hedelmä- ja vihanneskojun luo. Hän katselee jätti­kokoisia ukrainalaisia vesimeloneja, mehukkaan näköisiä mustikoita, lasipurkeissa kelluvia maustekurkkuja… Luks ostaa pussillisen virolaisia luumuja ja jakaa ne pienille lapsilleen: Ellenille, Jakobille sekä Margukselle.

”Tori on Nõmmen kaupunginosan sydän. Teemme täällä kaikki perheemme ruoka­ostokset”, Luks kertoo.

Nõmmen torilla (Turu plats 8) tulee ainakin helposti suosineeksi lähiruokaa. Ulkokojuissa ja niiden viereisessä kauppahallissa myydään muun muassa virolaisia juureksia, marjoja, hedelmiä, sieniä, lihaa, kalaa, juustoa, hunajaa, suklaata ja leipomotuotteita.

Luks asui miehineen aiemmin Tallinnan keskustassa. He muuttivat kaupungin lounais­reunalle Nõmmeen, kun perheen esikoinen syntyi. Moni täkäläinen perhe tekee samoin.

”Nõmmeen muutosta ryhdytään haaveilemaan yleensä siinä vaiheessa, kun metsä­kävelyt alkavat kiinnostaa baari-iltoja ­enemmän”, Luks kertoo.

Junamatka Tallinnan päärautatieasemalta Nõmmeen vie alle varttitunnin. Perillä tuntuu kuin olisi tullut maalle.

Vaikka Nõmme sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Tallinnan keskustasta, ­tornitalot ja vanhankaupungin ­turistivirrat tuntuvat olevan täältä valovuosien päässä. Rauhallisia katuja reunustavat männyt sekä 1920–1930-luvuilla rakennetut art deco -tyyliset puu- ja kivitalot. Monet niistä ovat pyöreine ikkunoineen, erkkereineen ja siroine kuisteineen kauniita kuin korut.

Nõmmen rauhallisia katuja reunustavat viehättävät huvilat.

Nõmme liitettiin Tallinnaan vasta toisen maailmansodan aikana 1940-luvulla. Sitä ennen se oli Tallinnasta erillinen, itsenäinen puutarhakaupunki. Alueen menneisyydestä kielii historiallinen keskusta, jossa on muun muassa oma kulttuuritalo sekä funkkistyylisiä hallintorakennuksia.

Nõmmen hiekkaharjulta avautuu näkymä viereiseen kaupunginosaan, Mustamäelle.

Nõmmen perusti baltiansaksalainen paroni Nikolai von Glehn. Hän osti alueelta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tsaarinaikaisen kartanon maat ja alkoi vuokrata niitä tallinnalaisille kesämökkitonteiksi. Itseään varten Glehn rakennutti keskiaikaistyylisen linnan, joka sijaitsee parin kilometrin päässä Nõmmen keskustasta (Vana-Mustamäe 48).

Sisälle komeaan linnaan ei valitettavasti pääse: sitä vuokrataan vain yksityistilaisuuksiin. Ympäröivä metsäinen puistoalue on kuitenkin tutustumisen arvoinen. Tallinnalaiset tulevat tänne lenkkeilemään, tarkkailemaan tähtiä puiston vanhaan tähtitorniin ja talvisin hiihtämään. Alueella on myös luonto­polku, seikkailupuisto ja maauimala.

Glehnin linna on rakennettu 1880-luvulla, ja se mukailee keskiaikaista tyyliä.

Yhdessä Nõmmen kauniisti entisöidyistä 1920-luvun huviloista on kehuttu ravintola Paju Villa (Vabaduse puiestee 88). Sen perustaja, huippukokki Tõnis Siigur, omistaa myös neljä muuta tallinnalaisravintolaa: NOAn ja Noa Chef’s Hallin, OKOn ja Tuljakin.

”Tämä on ravintoloistani klassisin. Luotamme hyviin raaka-aineisiin ja kiinnostavaan ruokalistaan”, Siigur esittelee.

Tilaamme alkuruuaksi mozzarella-tomaatti-­annoksen (14 euroa), jossa tomaatti on piilo­tettu hauskasti mozzarellan sisään. Pääruokana kokeilemme tiikerirapupastaa (18 e), jonka kastikkeessa maistuvat laakerinlehti ja parmesaanijuusto, sekä ”Marunaka”-­annosta (20 e), jossa entrecote-lihasta jauhettu pihvi on aseteltu paistetun sushiriisin päälle. Umeboshi-luumukastikkeessa ­marinoidut seesamin­siemenet sekä merilevä tuovat makuun syvyyttä. Ruoka on suussasulavaa.

Paju Villan annoksissa yhdistellään makuja kekseliäästi.

Nõmmessa voi herkutella myös esimerkiksi torin viereisessä Kius-kahvilassa (Turu plats 4), joka tunnetaan maukkaista, kohtuuhintaisista lounaistaan.

Kius on suosittu kahvila, ravintola ja baari Nõmmen keskustassa.

Vaihtoehtoihin kuuluvat myös vanhanajan tunnelmaa huokuva asemaravintola Elsa (Jaama 18), klassisia virolaisia makuja tarjoileva puutaloravintola MuSu (Sanatooriumi 8) sekä suosittu georgialainen ravintola Pirosmani (Üliopilaste tee 1).

Jo siitä alkaen, kun Nõmme oli tallinnalaisten suosima kesähuvilakaupunki, alue on vetänyt kulttuuriväkeä. Nykyään täällä asuu paljon esimerkiksi kirjailijoita ja kuva­taiteilijoita.

Alueesta tulevatkin mieleen suomalaiset taiteilijoiden suosimat puutalokaupungin­osat, Helsingin Käpylä ja Tampereen Pispala.

Kolmekymppiset suunnittelijat Mariliis ja Tõnis Kenkmaa asuvat alle kouluikäisten lastensa kanssa Tõnisin vanhassa lapsuuden­kodissa, 1930-luvun puutalossa. Pariskunta pyörittää yhdessä Dadamora-lastenvaatemerkkiä, jolla on kivijalkaliike Tallinnassa ­Telliskiven luovassa keskuksessa.

”Telliskivessä vietetyn päivän jälkeen on aina ihana palata tänne rauhalliseen Nõmmeen. Luonto on täällä lähellä ja ilma on raikas”, Mariliis Kenkmaa kertoo.

Siinä missä Nõmme on kuin maalaisidylli keskellä kaupunkia, Tallinnan toinen nouseva alue Noblessner tarjoaa aivan muuta. Entisellä sukellusvenetelakalla sijaitsevat satamakorttelit huokuvat rosoista teollisuushalliromantiikkaa.

Noblessnerin historia ulottuu vuoteen 1912, jolloin kaksi pietarilaista liikemiestä, Emanuel Nobel (Alfred Nobelin veljenpoika) ja Arthur Lessner, rakensivat alueelle Venäjän keisarikunnan tärkeimmän sukellusvenetehtaan.

Sukellusveneiden tuotanto täällä loppui jo Viron itsenäistyttyä vuonna 1918, mutta laivan­rakennus ja -korjaus jatkuivat viime vuoteen asti. Sen jälkeen alue on muuttunut paljon ja nopeasti. Vanhoihin telakkahalleihin on perustettu liike- ja toimistotiloja, ja satoja ihmisiä on muuttanut värikkäisiin uudis­rakennuksiin.

”Täällä on sopivan rouheita ja urbaaneja kuvausmiljöitä, ja meren läheisyys miellyttää minua”, kertoo satama-alueen penkillä istuskeleva valokuvaaja Liisabet Valdoja.

Valokuvaaja Liisabet Valdoja nauttii Noblessnerin urbaanista tunnelmasta.

Noblessnerissa on myös hyvä liikkua: suurin osa kaduista on kävelykatuja.

Virallisesti Noblessnerin korttelit ovat osa Kalamajan kaupunginosaa. Alue sijaitsee parin kilometrin päässä Tallinnan ydinkeskustasta. Tänne pääsee kätevästi bussilla, mutta jos on aikaa, kannattaa valita merenrantaa seuraileva kävelyreitti. Se vie Kalasadamasta entisen linnoitusvankila Patarein ohi Lentosataman merimuseolle ja siitä Noblessneriin. Reitin kulkee parissakymmenessä minuutissa.

Patarein karu, vaikuttava vankila (Suur-Patarei 28) on kiinnostava kohde, jossa toimii myös kansainvälinen kommunis­min uhrien muistomuseo. Lapsiperheiden suosimassa Lentosatamassa (Vesilennuki 6) voi tutustua merenkulun historiaan, vaikka hyppäämällä sukellusvenesimulaattoriin.

Noblessnerissa näkee, että entiset teollisuushallit ovat loistavia paikkoja museoille ja muille keskuksille. Jokin aika sitten aukesi kansainvälinen taide­keskus KAI (Peetri 12). Siellä tullaan näkemään vuosittain jopa kuusi päänäyttelyä. Vieressä toimii keksintö­keskus Proto (Peetri 10).

Yksi Noblessnerin vetonauloista on olut­valmistaja Põhjalan panimo, ravintola ja baari (Peetri 5). Põhjala on Viron suurin ja menestynein pienpanimo, jonka tunnetuimpia oluita ovat tammitynnyreissä kypsyneet, virolaisilla metsän antimilla pannut oluet. Ravintolan hanoissa on 24 eri olutta, ja ­tarjolla on niiden kanssa yhteensopivia ruokia. Pääpaino on texasilaistyyppisessä grilli­ruuassa, kertoo Enn Parel, yksi paikan perustajista.

Põhjalan panimobaarin tilat muistuttavat ajasta, jolloin täällä valmistettiin oluen sijasta laivoja.

Aivan panimon vierestä löytyy norjalais-­virolaisen sisustusbrändi Sishin liike (Peetri 3). Se myy esimerkiksi maljakoita ja koriste-­esineitä, loppuvuonna paljon joulukoristeita.

Kivenheiton päässä on Tallinnan tämän hetken kiinnostavin underground-­kone­musiikkiin painottunut klubi HALL (Peetri 6). Arki-iltapäivänä se on kiinni, mutta meidän vieraillessamme HALLin terassilla kahvittelee trendikkäästi pukeutuneita nuoria tallinnalaisia. Terassin nimi on Suvila eli kesämökki, ja siltä se näyttääkin: pöydät ja tuolit ovat eri paria, ruukkuihin on aseteltu kasveja.

HALL-klubin terassi on rento ajanviettopaikka Noblessnerissa.

Noblessnerissa sijaitsee myös fine dining -ravintola 180° (Staapli 4), josta kaupungin ruokaharrastajat supisevat innoissaan.

Alueessa on vielä keskeneräisyyden tunnelmaa: paljon on vasta rakenteilla. Tämä on kiinnostava kaupunginosa, josta voi löytää uutta jokaisella käyntikerralla.

Juttu on julkaistu Mondo-lehdessä 10/2019.

Julkaistu: 1.7.2020
Kommentoi »