Tälläkö tasolla NHL:n päävalmentajia arvioidaan? Jarmo Kekäläiseltä löysää puhetta: "Ei voi olla totta"
Kun NHL-seuran GM kehuu päävalmentajaansa sillä, että tämä tulee ajoissa töihin, katsoo videoita ja kommunikoi, ollaan vaarallisilla vesillä ja löperöllä kurssilla, pohtii Aition Petteri Sihvonen.
”Olen todella nauttinut työnteosta hänen kanssaan. Hän tekee kovasti töitä joka päivä. Hän tulee ajoissa, katsoo videoita ja analysoi. Hän keskustelee pelaajien kanssa ja on luonut hyvän yhteyden heihin. Hän etsii tapoja kehittyä.”
– Jarmo Kekäläinen, The Athletic
Ei ole totta. Ei voi olla.
Jos tämä on se taso, jolla NHL-seuran GM arvioi päävalmentajaa julkisesti, Jarmo Kekäläinen antaa tahtomattaan karmean todistuksen kahdesta ammattikunnasta: päävalmentajista ja general managereista. Kekäläisen luettelemat asiat eivät ole huippuvalmentajan meriittejä – ne ovat minimivaatimus mille tahansa asiantuntijatyölle tai työlle ylipäätään.
Siis jos Kekäläiselle riittää tai mittareita ovat nuo, että päävalmentaja tulee hyvissä ajoin paikalle, katsoo videoita, toimii ihmisten kanssa ja kehittää itseään, voin kertoa, ettei missään vakavasti otettavassa työelämässä vaatimustaso ole noin alhaalla. NHL ei ole harjoittelupaikka, eikä päävalmentajan työ ole ansioluetteloon kerättävä pehmeiden taitojen lista.
Erityisen ristiriitaiselta tämä kuulostaa, kun Kekäläinen on aiemmin huomauttanut, ettei vaikkapa Jukka Jalosen tapaisilla valmentajilla ole asiaa NHL:ään kielitaidon ja esiintymisen puutteiden vuoksi. Hellanlettas – nyt Kekäläinen itse vetelee omia perustelujaan aivan alta lipan. Jos kommunikointi ja itsensä kehittäminen riittävät, Jalosen kaltainen valmentaja olisi ollut liigassa jo vuosia sitten.
”Odotan vesi kielellä, kenet Kekäläinen lopulta palkkaa Ruffin paikalle. ”
Tuosta, mitä Kekäläinen sanoo coach Lindy Ruffista, jäisi edes jotain käteen, jos hän täsmentäisi, että päävalmentaja on videoiden kanssa oikean asian äärellä. Että analyysi kohdistuu siihen, miten vaikkapa Panthersin helvetinkone rytmittää peliä, käyttää lyhytsyöttöpeliä ja voittaa tilaa keskialueella viisikkona. Mutta ei. Ruff ”katsoo videoita”.
Katsoo videoita. Se ei kerro pelitavasta yhtään mitään.
Odotan vesi kielellä, kenet Kekäläinen lopulta palkkaa Ruffin paikalle. Mutta toivottavasti siihen ei sitten riitä, että tulee ajoissa paikalle, katsoo videoita, kommunikoi ihmisten kanssa ja on valmis kehittämään itseään. Tuo on lähtöruutu, ei maali.
Kekäläisen historiassa on ollut yksi selkeä prioriteetti: hän haluaa ympärilleen lojaaleja, jopaalamaisia tuttuja ihmisiä. Se on mennyt tähän asti usein sen edelle, että jokainen siirto maksimoisi kilpailuedun. NHL:ssä se on vaarallinen tie, etenkin tilanteessa, jossa seura etsii identiteettiään ja uskottavuuttaan uudelleen.
”Jääkiekossa ei voiteta sillä, että katsotaan videoita, vaan sillä, että ymmärretään mitä niistä pitäisi nähdä ja miten se viedään jäälle.”
Kekäläiselle voi sanoa nyt suoraan ja perättäisin sanoin: hänellä on Sabresissa nyt vain yksi ehto ylitse muiden, jos hän haluaa menestyä. Se on se, että uudella päävalmentajalla on modernin jääkiekon pelikirja. Ja että Kekäläinen ymmärtää tämän hetken todellisuuden – avainhenkilö seurassa on päävalmentaja, jopa GM:n ohi.
GM:n parhaatkin johtamisteot sulavat hetkessä, jos se tärkein nivelkohta – koutsin pelitapa – on puutteellinen.
Jääkiekossa ei voiteta sillä, että katsotaan videoita, vaan sillä, että ymmärretään mitä niistä pitäisi nähdä ja miten se viedään jäälle.
Aition Kurinpito-palstalla puututaan löysiin puheisiin julkisuudessa.
