Tällainen on Tamminiemen sauna – Suomen kuuluisin löylykammari
Puheenaiheet
Tällainen on Tamminiemen sauna – Suomen kuuluisin löylykammari
Tamminiemen sauna rakennettiin vuonna 1956, samana vuonna, jolloin Urho Kekkonen valittiin tasavallan presidentiksi. Uudesta saunasta tuli Kekkoselle erittäin tärkeä paikka, ja kutsu sinne tulkittiin palkkioksi.
Julkaistu 3.2.2019
Apu

Saunassa minä rentoudun fyysisesti ja virkistyn henkisesti. Saunan leppoisa ilmapiiri synnyttää helposti sovintomieltä. Elämä ilman saunaa tuntuu minusta mahdottomalta.

Noin kertoi presidentti Kekkonen kirjassa Suomalainen sauna vuonna 1977.

Vaikka Tamminiemen saunassa neuvoteltiin, lobattiin ja politikoitiinkin, ennen kaikkea se oli paikka, jossa UKK tapasi tuttuja ja rentoutui kavereiden kanssa.

Tamminiemen lauantaisaunaseura muodostui Kekkosen lähipiiristä. Vakiojäseniä olivat Kekkosen lisäksi muiden muassa kansatieteilijä Kustaa Vilkuna, keskustavaikuttaja Jouko Loikkanen, valtiosääntöoikeuden professori Paavo Kastari ja keskustalainen vakuutusjohtaja Juho-Eino Niemi. Lauantaisauna eteni tarkan protokollan mukaan. Presidentin poika Matti Kekkonen soitti aamupäivällä kutsutuille, ja seurue kokoontui Tamminiemen aulassa kello 16.55.

Epävirallisempi yösauna alkoi kello 23 ja päättyi aamuviideltä. Seura kutsui usein mukaansa tärkeitä päättäjiä ja yritti vaikuttaa näiden ratkaisuihin.

Kekkonen jatkoi saunaperinnettä aina sairastumiseensa saakka vuonna 1981.

Kommentoi »