Apu

Takuulla terapiaan – mikä muuttuisi? ”Ei muissakaan sairauksissa odoteta, että vaiva pahenee”

Takuulla terapiaan – mikä muuttuisi? ”Ei muissakaan sairauksissa odoteta, että vaiva pahenee”
Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi viime perjantaina vaaditut 50 000 allekirjoitusta, minkä johdosta aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Takuun tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysongelmien hoitoon. Aloitteen takana on 24 mielenterveysjärjestöä, joista yksi on Suomen Mielenterveysseura Mieli ry. Mikä muuttuisi ja mitä vaaditaan, jos aloite menee eduskunnassa läpi?
Julkaistu: 22.7.2019

Nykyisin mielenterveyshoidon piiriin pääsyyn vaaditaan lähete eli erikoislääkärin diagnoosi. Se, kuten muutkin erikoislääkäripalvelut, on helpommin saatavissa työterveyshuollon tai yksityisten palvelujen kautta.

Näihin kaikilla ei ole pääsyä tai varaa. Joskus ne, jotka mielen ongelmiin apua eniten tarvitsisivat, ovat syystä tai toisesta niin heikoilla, etteivät osaa tai jaksa sitä hakea.

Mielenterveyshäiriöihin liittyvät stigmat ovat lieventyneet, mutta vaikka puolen Suomen väestöstä on arvioitu kärsivän hoitoa vaativista mielenterveyden ongelmista jossain kohtaa elämäänsä, vain puolet tästä joukosta saa tarvitsemaansa hoitoa.

Kansalaisaloitteessa ehdotetun lakimuutoksen myötä mielenterveysavun piiriin pääsisi jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen eli perusterveydenhoidossa todetun tarpeen perusteella. Oireen mukainen psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä ensikäynnistä.

Suomen Mielenterveysseuran Mieli ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck korostaa, että takuun toteutuminen auttaisi ennen kaikkea varhaisen vaiheen mielenterveysongelmissa.

- Moni, joka hyötyisi varhaisesta keskusteluhoidosta, jää tänä päivänä ilman sitä tai pääsee psykoterapiaan vasta, kun ongelmat ovat jo ehtineet monimutkaistua, hän muistuttaa.

Samoilla linjoilla on Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

- Ei muissakaan sairauksissa odoteta, että tilanne pahenee, ja aleta vasta sitten hoitaa. Kelan osittain korvaava kuntoutusterapia tulee apuun siinä vaiheessa, kun ihminen on jo ainakin osittain menettänyt toimintakyvyn ja hänet pyritään saamaan vaikkapa takaisin työ- tai opiskelukuntoon. Kuitenkin moni saisi avun jo 7-10 tapaamiskerrasta, jos ongelmiin puututtaisiin niihin syntyvaiheessa.

Apua ja säästöjä

Mielenterveyden häiriöt ovat paitsi inhimillinen myös kansantaloudellinen ongelma. Kansainvälisen taloudellisen yhteistyö- ja kehitysjärjestö OECD:n arvion mukaan mielenterveysongelmien kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Suomalaisten yhdeksi ”kansantaudiksi” on noussut masennus, mutta myös monet muut mielenterveysongelmat ajavat ihmisiä vaikeuksiin ja pahimmillaan pois normaalista työ- ja muusta elämästä.

Mielenterveyteen liittyvät ongelmat yleensä vaikeutuvat ja kasaantuvat, mikäli niitä ei hoideta ajoissa. Aloitteen takana olevat järjestöt arvioivat, että terapiatakuun myötä noin 7 500 henkilöä kuntoutuisi Suomessa vuosittain takaisin työelämään.

Wahlbeckin ja Aalto-Matturin mukaan myös monet psyykkisistä syistä johtuvat pitkät sairaslomat pystyttäisiin välttämään, mikäli jo perusterveydenhuollossa - esimerkiksi terveysasemalla tai kouluterveydenhuollossa – tunnistettaisiin psykoterapiasta hyötyvät henkilöt, ja heille järjestyisi terapia kuukauden sisällä tarpeen toteamisesta.

- Lyhytterapia riittää useimmille potilaille, ja myös pitkissä psykoterapioissa oireet lievittyvät eniten heti hoidon alussa. Tyypillisesti lyhytterapiassa riittää 6-8 käyntikertaa ongelman ratkaisemiseksi. Valtaosassa ahdistus- ja masennustiloista lyhytterapia on riittävä eikä tilanne pääse kriisiytymään enempää, Kristian Wahlbeck sanoo.

Kansalaisaloitteen tekijöiden laskelmien mukaan mielenterveyshäiriöperusteiden sosiaalitukien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat, mikä johtaisi jopa 340 miljoonan vuosittaisiin säästöihin.

Mitä tarvitaan?

Terapiatakuun toteutuminen ei tapahdu itsestään eikä ilmaiseksi, kuten eivät muutkaan terveydenhuollon muutokset. Takuu tarvitsee resursseja: lisää henkilökuntaa niin perusterveydenhuoltoon kuin jatkotoimiin. Vuosikustannukseksi arvioidaan toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa.

Käytännössä takuu vaatisi perusterveydenhuoltoon myös uudenlaista osaamista tai ainakin käytäntöjä. Se ei Mieli ry:n asiantuntijoiden mukaan olisi silti ylivoimainen tehtävä:

- Kyse ei oikeastaan ole uudesta prosessista, vaan turhista ja turhauttavistakin prosesseista luopumisesta. Kun luovutaan tk-lääkärin lähetteestä erikoislääkärille, erikoislääkärin arviointiprosessista ja lausunnosta, luovutaan myös Kelan psykoterapiapäätöksestä, omavastuusta ja usein vaivalloisesta terapeutin etsimisestä. Erikoislääkärin lausunto ja Kelan päätös olisivat jatkossa tarpeen vain, jos terapiatarve ylittää 20 käyntikertaa, itsekin psykoterapeuttina toimiva Kristian Wahlbeck kommentoi.

Sari Aalto-Matturi muistuttaa, että terveyskeskuslääkärillä ja –psykologilla on jo nyt valmius arvioida psykoterapiatarve.

- Toki käytäntöjä pitäisi muokata ja ennen kaikkea antaa perusterveydenhuollon ammattilaisille aikaa ja resursseja tehdä työnsä rauhassa. Niin sanottu HUS-malli toimii jo nyt sujuvampana polkuna hoitoon: siinä voidaan ohjata potilas tarvittaessa saman talon sisällä erikoislääkärille eikä ihmisen tarvitse juosta mielenterveysavun perässä luukulta toiselle.

Kaatunut sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus oli valtava vyyhti, jota monet mielenterveyden ammattilaisetkin seurasivat huolestuneina ja kritisoivat.

Wahlbeckin ja Aalto-Matturin mukaan on selvää, että mikäli terapiatakuu toteutuu, päävastuu sen hoidosta tulee olla julkisella sektorilla.

- Sotea uudistettaessa julkisen terveydenhuollolla tulee olla vastuu terapiatakuun vaatimista järjestelyistä. Terveyskeskus voisi joko itse tuottaa lyhytpsykoterapiaa, hankkia sitä erikoissairaanhoidon psykiatrialta tai tai myöntää asiakasseteleitä, jolla henkilö voisi maksaa terapiakäynnit yksityisen psykoterapeutin luona. Julkinen puoli vastaisi psykoterapian laadun tarkkailusta ja keräisi asiakaspalautetta, joka toimisi jatkossa tukena ihmisille, kun he valitsevat itselleen terapeutin.

Kommentoi »