Apu

Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen



Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen

Kevät ottaa joskus kunnolla takapakkia, kun kasvukauden jo alkaessa maa peittyy uudestaan lumeen. Linnut saattavat palata etelään päin, mutta kasvien ja maaeläinten pitää vain sinnitellä.
Teksti Juho Rahkonen
Kuvat Juho Rahkonen

"Luulin kinosten jo vihdoin sulaneen, ja valon auringosta tuoneen elämän lahjaksi luoduilleen. Ei luulo tiedon väärtin voi olla omillaan, kun takatalvi kiroiksi on tullut päälle maan…”

Näin runollisesti kuvailee takatalvea metallimusiikkiyhtye Mokoma. Raskas soundi sopii aihepiiriin, koska takatalvi on jotenkin synkkä asia.

Takatalvi on kevääseen osuva kylmä jakso, johon liittyy yleensä lumisateita ja ainakin pieniä pakkasia. Vaikka Pohjolan luonto on sopeutunut ankariin oloihin, takatalvi voi olla kohtalokas varsinkin hyönteissyöjälinnuille, jotka ovat jo ehtineet palata kevään lämmön houkuttelemina.

Muuttolinnut tekevät matkapäätöksensä sen tiedon valossa, mitä niillä on lähtöhetkellä. Kun säät alkavat lämmetä, ne suuntaavat nokan pohjoiseen pesimäalueilleen.

Jos takatalvi iskee päälle kohdemaassa, linnut saattavat tehdä u-käännöksen ja lentää takaisin etelämmäksi odottamaan säiden paranemista.

Suomenlahti on kuitenkin mittava maantieteellinen este. Kiurut, töyhtöhyypät, meriharakat, rastaat ja muut varhain saapuvat muuttolinnut joutuvat harkitsemaan, lähtevätkö ne voimia kuluttavaan meren ylitykseen vai jäävätkö uhmaamaan takatalvea. Suo siellä, vetelä täällä.

Viime vuoden vappuaattona Etelä-Suomeen iski kunnon lumimyräkkä, vaikka kevät oli jo päässyt hyvään vauhtiin.

Joinakin vuosina lunta on tuprutellut kesäkuussa, kun puissa on täysikokoiset lehdet. Sellainen näky on aina jotenkin surrealistinen.

Lapissa on tavanomaista, että kesäkuussa tulee lunta. Suomen ilmasto on kuitenkin niin pohjoinen, että maa saattaa mennä valkoiseksi lähes missä tahansa kuussa myös etelässä.

Keskikesän raemyrsky saattaa tehdä hetkellisesti maiseman talven näköiseksi, mutta silloin ei enää puhuta takatalvesta. Takatalvi kuuluu olennaisesti kevääseen.

Sää on usein mitä sattuu

Suomen ilmasto on idän ja lännen ilmavirtausten armoilla. Sää on täällä usein mitä sattuu: jonain vuonna kevättalvella on lauhaa ja sateista, kun taas esimerkiksi tänä vuonna oli viikkoja kestänyt kireä pakkasjakso. Etelä-Suomea myöten kärvisteltiin lähes 30 asteen pakkasissa aikana, jolloin kevään olisi jo pitänyt ilmoitella tulostaan.

Yleensä jo helmikuun loppupuoliskolla olen kuullut ensimmäisen kerran mustarastaan huilumaisen liverryksen. Se on kuin tropiikin linnun ääni kylmässä pohjolassa, kevään kaihoisa lupaus. Mutta vuonna 2018 huilut olivat ilmeisesti jäätyneet tukkoon.

Kevättalven rankka pakkasjakso sai irvileuat vääntämään vitsiä ilmastonmuutoksesta: ”On se hyvä, että ilmasto lämpenee, muuten täällä Etelä-Suomessa olisi maaliskuussa ainakin -35 astetta, kun nyt on ’vain’ -25!”

Tietenkään Suomen säät eivät kerro tätä tai tuota maailmanlaajuisesta ilmastosta. Vaikka Suomessa palellaan kesät talvet, maapallon keskilämpötila on silti noussut – monissa paikoissa on nimittäin erityisen kuumaa.

Hennosta nokasta näkee, että västäräkki on hyönteissyöjä. Se palaa pohjoiseen yleensä vasta ilmojen lämmettyä – mutta perillä sää voi yllättää.

Koska Suomi sijaitsee arvaamattomien säärintamien risteyskohdassa ja luontoihmisinä vietämme mielellämme aikaa ulkona, suomalaisille on kehittynyt neuroottinen suhde säähän. Edes ruotsin kielestä ei löydy sellaista sanaa kuin ”takatalvi”.

Suomalaisten suhteesta säähän kertoo paljon myös se, että meillä on sanakummajainen nimeltä pouta. Sehän siis tarkoittaa, että ei sada.

Olen aina ihmetellyt, miksi pouta-sanaa edes tarvitaan, kun se ei tavallaan tarkoita mitään muuta kuin että on normaali sää. Meteorologit kertovat päivän isona uutisena sen, että Suomessa ei sada!

Monet luontokappaleet ovat sopeutuneet takatalveen

Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.

Sammakonkutu tekee niin kuin ihmisetkin: odottaa ja odottaa, menisikö kylmyys joskus ohi. Kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +10 asteen tienoilla, eli kevät on oikeasti alkanut, sammakonkutu jatkaa kehittymistään.

Voisi luulla, että takatalvi nitistäisi ensimmäisenä hyönteiset, ovathan ne niin hentoja. Mutta hyönteiset vain menevät kohmeeseen odottamaan säiden kohentumista. Pahemmin takatalvesta kärsivätkin hyönteisiä syövät linnut.

Sen vuoksi monet muuttolinnut saapuvat Suomeen vasta sitten, kun kevät on muuttunut kesäksi, eli toukokuun jälkipuoliskolla. Pääskyjen tapaiset hyönteissyöjälinnut eivät halua ottaa sitä riskiä, että takatalvi vie ilmasta kaiken hyönteisravinnon.

Muuttolintujen kannattaa kuitenkin tulla pohjoiseen mahdollisimman aikaisin, sillä pesimäpaikoista käydään kilpailua. Kesäkausi on Suomessa lyhyt, ja sinä aikana pitäisi ehtiä kasvattaa poikaset lentokykyisiksi.

Jonkinlainen takatalvi tulee joka vuosi

Talviunilta herännyt karhu ei enää takatalven tultua painu takaisin nukkumaan. Myöskään siili ei vaivu uudestaan horrokseen. Käärmeet ja aikuisena talvehtivat perhoset sen sijaan vetäytyvät takatalvea pakoon takaisin kivenkoloihin.

Moni varhain keväällä kukkiva kasvi on varautunut mahdolliseen takatalveen. Pajunkissoilla on lämpöinen karvapeite, ja karvaiset kylmänkukat ovat jo nimensä mukaisesti takatalven kestäviä.

Jonkinlainen takatalvi tulee joka vuosi. Tosin ei ole yksiselitteistä määritelmää, milloin kylmyyden pitäisi tulla ja kuinka paljon lunta pitäisi sataa, jotta voitaisiin puhua takatalvesta.

Jos kevään jo päästyä hyvään vauhtiin tuleekin yhtäkkiä lumisadetta ja kylmää, tilanteeseen kannattaa suhtautua niin kuin säihin yleensäkin: luonnonvoimille ihminen ei mahda mitään.

Voimme vain sopeutua olosuhteisiin ja pyrkiä ottamaan niistä ilon irti. Ainakin minuun ja kameraani takatalvi saa aina liikettä: vaikka niin mielelläni näkisin kevään edistyvän ja lämmön lisääntyvän, toukokuussa tuleva lumisade on aina jotenkin sykähdyttävä tapahtuma.

Siinä on dramatiikkaa.

Julkaistu: 5.5.2018