Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Luonto

Laita linnuille lautalounas – Voit päästä todistamaan tylyä mittelöä, kun piskuinen sinitiainen ottaa komennon röyhkeiltä talitiaisilta

Lintulaudan pystyttäminen on oiva tapa oppia tuntemaan lintuja. Niitä on hauska seurata, ja toiminta on taattua. Talvehtiville linnuille ruokinta on korvaamaton apu, sillä ravintoa on niukasti.

29.12.2023 Apu

Ensimmäiset siivekkäät saapuvat aamupalalle yöpymispaikoiltaan jo aamu­hämärissä. Talvinen päivä on lyhyt ja sen aikana on löydettävä ravintoa pitkän, kylmän yön yli selviämiseen.

Lintujen seuraamisesta tekee hauskaa eri lintulajien ja -yksilöiden erilainen käyttäytyminen. Niillä on omat ruokailutapansa. Joskus linnut pitävät pientä nokkapokkaa. Ne levittelevät siipiään ja pörhistävät höyheniään, jotta toinen lintu laudalla säikähtäisi niiden suurta ja pelottavaa ulkomuotoa.

Ilmaston lämmetessä yhä useampi lintu, kuten mustapääkerttu, jää yrittämään Suomessa talvehtimista.

Talitiaiset lennähtävät lintulaudalle ja siemenpallolle. Ne takovat touhukkaasti ruokaa nokkaansa. Talitiaiset ovat röyhkeitä ja pitävät komentoa lintulaudalla – kunnes paikalle saapuu piskuinen sinitiainen. Se on lintulaudan kunkku ja häätää isommatkin linnut kauemmas ruokailurauhaansa häiritsemästä.

Talviruokinta auttaa merkittävästi talitiaista selviytymään pitkästä talvesta. Talitiainen on lintulaudan vakiovieras.

Hömötiaiset ovat vieraista rohkeimpia ihmisten suhteen. Ne tulevat monesti vierestä seuraamaan ruuan lisäämistä lintulaudalle. Hömötiaiset lehahtavat heti laudalle, kun ihminen poistuu. Totuttuaan ihmisiin hassun­rohkeat hömöt saattavat jopa istahtaa ruokkijan käsivarrelle tai pään päälle.

Suuresti vähentynyt hömötiainen on metsien lintu, joka löytää myös lintulaudoille. Se on hassunrohkea ja saattaa istahtaa ruuantarjoajan kädelle.

Muutamassa hetkessä lintulaudalla on vilkas hyörinä, ja tiaiset saavat seuraa. Kelta­sirkut saapuvat parvena ja pudottautuvat lintulaudan alle. Muutama lintu lennähtää lyhteelle, ja nokkii siitä kauran­jyviä. Keltasirkut eivät käy lintulaudalla, vaan ne napsivat maahan pudonneita jyviä.

Taivaalta kuuluu haikea vihellys. Parvi punatulkkuja laskeutuu ruokinnalle. Ne eivät välitä tarjolla olevasta rasvasta. Niiden herkkua ovat auringon­kukan ja varsinkin pellavan siemenet. Hämmästyttävän kätevästi punatulkut avaavat aurin­gon­­kukan siemenet jykevällä nokallaan.

Pihapiiri on täynnä helinää, kun tilhi­parvi käy katsastamassa ruokintapaikan. Jos lintulaudalle on tuotu kuivattuja pihlajan­marjoja ja hedelmiä, ne katoavat nopeasti tilhien ravinnoksi.

Kun mustavalkoinen käpytikka pelmahtaa rasvalle, ruoka alkaa nopeasti huveta. Kova­kalloinen tikka takoo meheviä suupaloja rasvasta talvipäivän ja -yön polttoaineeksi.

Käpytikka on tikoistamme yleisin. Talvella se naputtelee havupuiden kävyistä siemeniä. Lintulaudoilla käpytikka hakkaa mielellään suolatonta talia.

Ruokinnalla vierailee lukuisa joukko lajeja: on töyhtö- ja kuusitiaisia, närhiä, harakoita, pikku­varpusia, varpusia, viher­varpusia ja puluja. Lapissa laudalla vierailevat myös lapin­tiainen ja kuukkeli. Harvinaisempi vieras on pähkinä­nakkeli, joka vaeltaa idästä Suomeen. Sen ruokavalio on pähkinä­voittoinen.

Myös petolintu saattaa havaita hyvän ruokapaikan. Sitä eivät kiinnosta niinkään kuivat jyvät, vaan laudoilla vierai­levat linnut. Varpuspöllö sekä kana- ja varpus­haukka saattavat käydä verottamassa ruokintapaikan monilukuista lintu­vierasjoukkoa.

Parhaimmillaan ruokintapaikalla hyörii kymmeniä lintuja. Höyhenpallojen touhujen seuraaminen on antoisaa ja vaivatonta puuhaa. Siinä moni lintulaji tulee tutuksi kuin itsestään.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt