Image

Suuri häkki: Teknologia kulkee aina askeleen eettisen pohdinnan edellä



Suuri häkki: Teknologia kulkee aina askeleen eettisen pohdinnan edellä

Milloin viimeksi etsit netistä uutta tietoa? Siis todella etsit uutta, etkä roikkunut Facebookissa tai jollain uutissivustolla?
Teksti Heikki Valkama

Ennen tieto pysähtyi median ja kustantajien kaltaisiin portinvartijoihin. Verkon piti poistaa nämä portinvartijat ja antaa julkaisuvalta kenen tahansa käsiin. Hetken aikaa olikin näin. Mutta internet on muuttunut suureksi häkiksi.

Yes we can! Barack Obaman ensimmäisessä vaalikampanjassa vuonna 2008 mukana ollut Kate Albright-Hann kirjoittaa Civillhall.org -julkaisussa, kuinka innoissaan hän lähti monen muun kanssa mukaan kampanjaan. Toiminta lähti ruohonjuuritasolta. Vaalikampanjakoneiston osaksi oli perustettu uusi media -osasto. Se tuotti internet-sisältöä: haastatteluja, kuvia, videoita, somea. Albright-Hann vastasi osaston videotuotannosta.

Ennen Obaman toista vaalikampanjaa kaikki muuttui. Albright-Hann kirjoittaa, kuinka uuden median, joka kertoi ihmisten toiveista, alhaalta ylöspäin, korvasi digitaalinen kampanja.

Siinä missä aiempi verkkokampanja jalkautui ihmisten pariin, haastatteli ja perehtyi heidän ongelmiinsa, uudenlainen digikampanja perustui dataan ja sosiaalisen median algoritmeihin – ja pyrki ohjaamaan ihmisiä heidän mieltymystensä mukaan. Siis yhdistävästä ja avoimesta verkonkäytöstä tuli käyttäytymistä ohjailevaa.

Muutos Obaman vaalikampanjassa kertoo samaan aikaan tapahtuneesta suuresta muutoksesta. Sosiaalinen media oli aluksi vallankumouksellinen ja vapauttava, se aktivoi ihmisiä ja mahdollisti organisoitumisen, asioiden nopean leviämisen. Nyt se on muuttumassa passivoivaksi ja manipuloivaksi.

Emmekä me edes huomaa ohjailua: se tapahtuu niin taitavasti, että luulemme tekevämme päätökset itse. Se, mitä kuvittelemme vapaudeksi, on näkymätön datan avulla rakennettu häkki, josta ulos pyristeleminen ei ole helppoa.

Dataohjautuva ja tekoälyn ohjaama verkko tarkoittaa pahimmillaan sitä, että meille tarjotaan aina vain samaa eri muodoissa. Algoritmi lukee mieltymyksiämme ja pitää meidät mukavassa häkissä. ”Dataohjautuvuus” mahdollistaa myös häikäilemättömän manipuloinnin. Ei ole yhdentekevää, mitä ajatuksia, uskomuksia ja tunteita esimerkiksi sosiaalinen media vahvistaa.

”Nettiä kehitetään käsitteillä, kuten dataohjautuvuus ja tekoäly. On merkittävää ymmärtää, että käsitteet ohjaavat teknologista kehitystä. Entä jos puhuttaisiin dataohjautuvuuden sijaan vaikkapa ihmislähtöisestä oppivasta tietojenkäsittelystä?” Demos Helsingin Roope Mokka kysyi osuvasti. (Ironista kyllä, keskustelimme asiasta Facebookin Messengerissä.)

Piilaakson tämän hetken perusajatuksen takana siis on, että sen sijaan, että ihminen ohjaisi dataa, data ohjaa ihmistä.

Kyse on koko digitalisaation ja demokratian suhteesta.

Selviääkö demokratia big datasta ja tekoälystä, kysyi joukko tutkijoita vuonna 2015 saksalaisessa Spectrum-julkaisussa. Artikkeli julkaistiin helmikuussa Scientific American -lehdessä englanniksi. Alkuperäinen otsikko kuului: Datadiktatuuri digitaalisen demokratian sijaan.

Esimerkiksi Kiinassa verkkoa paitsi ohjaillaan myös valvotaan. Valvonta ja ohjailu on käynnissä lännessäkin. Sinänsä verkossa tapahtuvassa manipuloinnissa ei ole mitään laitonta. Kukin on somessa vapaaehtoisesti, kenenkään ei ole pakko googlata. Eikä mikään laki kiellä Googlea valitsemasta haluamaansa (tai maksettua) sisältöä hakukoneosumiksi.

Meillä tehdään jatkuvasti ihmiskokeita, mutta koska kyseessä ei ole tiede, tieteen etiikka ei näitä kokeita säätele, artikkelin kirjoittajat toteavat. Saman voi sanoa myös toisin: teknologia kulkee aina askeleen eettisen pohdinnan edellä.

Mikä on oikein ja mikä hyväksi, kysytään yleensä vasta sen jälkeen, kun teknologia on astunut uusille alueille. Vaarana on, että kysymykset unohdetaan kokonaan kysyä.

Esimerkiksi kansanliikkeet verkossa ovat edelleen mahdollisia. Mutta kuinka kauan? ■

Julkaistu: 23.3.2017