Apu

Suoria lähetyksiä eläinten kotikynnyksiltä

Suoria lähetyksiä eläinten kotikynnyksiltä

Ähtärin pandoillakin on oma kamera netissä.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat Petri Mulari, Timo Pyykkö, WWF/Joonas Fritze
Mainos

Jalkapallon MM-kisat eivät ole ainoa suora lähetyssapluuna Suomen suvessa. Netti välittää tänäkin kesänä reaaliaikaisia tunnelmia suoraan eläinten maailmasta.

WWF on juuri siirtänyt suoran äänilähetyksensä Helsingin Vallisaaresta ulkoluodolle Porvoon edustalla. Äänilivessä voi kuunnella saaristoluonnon soundeja: linnunlaulua, tuulen huminaa, sumutorvien törähtelyä.

VR soittaa näitä luontoäänitallenteita usean viikon ajan rannikkokaupunkien junissaan – tällä viikolla Kotkassa ja sen jälkeen viikko kerrallaan Hangossa, Porissa, Vaasassa ja Oulussa.

– Uskomme, että Itämeren upean äänimaiseman tuominen ihmisten koteihin, toimistoihin, kuulokkeisiin ja juniin on mainio tapa muistuttaa rakkaan meremme ainutlaatuisuudesta ja sitä uhkaavista ongelmista, WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo.

WWF Äänilive välittää luonnon ääniä itäiseltä Suomenlahdelta.

Pesimälinnustoltaan arvokas ulkoluoto tarjoaa monipuolisen kattauksen äänitaiteen ystäville – tiiroja, haahkoja, lapasotkia, tukkakoskeloita, meriharakoita, lukuisia kahlaajia. Mikrofonin paikka on valittu yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa.

Peuroja ja liito-oravia

Äänilive on vain osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua. Tarjolla on myös elävää kuvaa, niin sanotun hitaan television periaatteella, jossa kärsivällisimmät palkitaan.

Norppalive on jo sulkenut kameransa tältä vuodelta, mutta Pullervon parhaita tuokioita voi fiilistellä täällä. Norpan kolmas tuotantokausi keräsi yli miljoona käyntiä.

Parhaillaan ohjelmistossa on metsäpeurojen jännittävää arkielämää, jos osuvat paikalle. Kertaalleen jo lähes hävitettyjä metsäpeuroja palautetaan Metsähallituksen johdolla alkuperäisille alueilleen.

Heinäkuussa avautuu yhteys kalasääsken eli sääksen pesälle, jonka elämää luontokuvaaja Juha Taskisen kamera on seurannut parina aiempanakin kesänä.

Sääksien elämää voi seurata myös Seilin saarelta (Turun yliopisto) ja Satakunnasta (Luonnontieteellinen keskusmuseo). Sääksisäätiöllä on lisäksi neljä pesäkameraa Janakkalasta Ylläslompoloon, joissa Suomen toiseksi kookkainta petolintua voi turvallisesti seurata.

Kiinasta tuodut Ähtärin pandat totuttautuvat julkisuuteen.

Yle Luonnolla on kamera majavaperheen kesäpaikassa eteläsuomalaisella erämaalammella. Erämaan nettiyhteys on heikohko, joten kuvan laatu vaihtelee säätilan mukaan. Parhaita hetkiä voi vilkaista täältä.

Ja mikäli sattuu, että Ähtärin maineikkaat pandat ovat mainoskatkolla, iPanda välittää kuvia suoraan Kiinasta.

Merta edemmäksi

Maailma on täynnä livekameroita. Esimerkiksi Viron Looduskalender tarjoaa yhdeksän erilaista eläinlajia, kotkien lisäksi muun muassa haikaroita, mäyriä ja ilveksiä.

Pesäkameroiden hevijuuseri löytää Viewbirdsiltä liveseurannan ohella myös tuoreita videoita ja valokuvia pesivistä linnuista ympäri maailmaa. Pohjois-Amerikan pesiä löytyy CornellLabin sivulta, mutta jos valkopäämerikotka riittää, sillä on show täällä.

Africam tarjoaa safarimaistiaisiksi norsuja, kirahveja ja virtahepoja. National Geographicilla on kahdesti päivässä livelähetys Krugerin kansallispuistosta Etelä-Afrikasta.

Jos kaikki tämä tuntuu liian pieneltä, maapallon kokonaiskuvaa voi hahmotella kansainvälisellä avaruusasemalla aina, kun sillä on yhteys maahan. Siellä tosin ainoa eläin on ihminen.

Julkaistu: 26.6.2018