Image

Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuosi sitten. Mitä siitä jäi käteen?



Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuosi sitten. Mitä siitä jäi käteen?

Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuosi sitten. Mitä siitä jäi käteen?
Teksti Erkka Mykkänen
Kuvat Janne Iivonen

Frankfurtin kirjamessujen teemamaaksi pääsy ei ole aivan vähäpätöinen asia. Messut on pienten kielialueiden maille portti koko maailman markkinoille. Kun kirjoja käännetään saksaksi, niitä aletaan kääntää muillekin kielille.

Teemavuosi oli monilla mittareilla odottamaton menestys: suomenkielisiä teoksia julkaistiin messuvuonna yli toistasataa (133), siinä missä tyypillinen julkaisumäärä on 30–40. Messujen johtaja Jürgen Boos hehkutti avajaisissa, ettei mikään toinen teemamaa ole aiemmin saanut näin suurta lehdistöjulkisuutta. Teemamaa Suomi mainittiin saksalaisissa tiedotusvälineissä yli 7 000 kertaa. Edellistä ennätystä piti hallussaan Kiina, josta kirjoitettiin paljon ihmisoikeusnäkökulmasta.

Miltä messujen vaikutus näyttää nyt, kun niistä on kulunut vuosi?

Bonnierin ulkomaanoikeuksien myyntipäällikkö Hanna Kjellberg sanoo, että Saksassa on ähky suomalaisesta kirjallisuudesta. ”Niin käy kaikille teemamaille.”  Käännöksiä julkaistaan nimenomaan messuvuonna, ja sen jälkeen tahti hiljenee. Bonnierin menestysteoksia olivat esimerkiksi Katja Ketun Kätilö ja Timo Parvelan Ella-lastenkirjat. Myyntilukuja Kjellberg ei paljasta, mutta mainitsee, että yli 10 000 kappaleen myynti on Saksassakin menestys. Otavan kustannusjohtaja Minna Cast﷯rén puolestaan sanoo, että dekkarikirjailija Kati Hiekkapellon esikoisteosta Kolibri myytiin pian messujen jälkeen﷯ 20 000 kappaletta. Kirjallisuuden asiantuntija- ja vientiorganisaatio FILIn mukaan tavoitteena onkin, että suomalaisten käännösnimekkeiden määrää saksankielisellä alueella saataisiin pysyvästi nostettua.

”Vaikkapa 70 teokseen vuodessa”, sanoo Filin kirjallisuusviennin asiantuntija Tiia Strandén.

Laajempi tavoite on se, että Saksan kautta portit avautuisivat muille kielialueille, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Katja Ketun Kätilö ilmestyy ensi vuonna Yhdysvalloissa, ja Kiinassa ollaan kiinnostuneita etenkin pohjoismaisista lasten kuvakirjoista, joita Fili oli hiljattain markkinoimasa Pekingin kirjamessuilla.

Filin tavoite on ollut luoda rakenteita, joilla käännösoikeuksien myyntiä ylipäätään Suomessa tehtäisiin. Siinä missä vielä viime vuosikymmenen lopussa käännösoikeuksien myynti oli kustantamoiden vastuulla, nykyään asialle on omistautunut jo pari agentuuria. Esimerkiksi Elina Ahlback Literary Agency ja Stilton Agency, jotka myyvät oikeuksia kustantamoista erillisinä.

Jotkut tosin toimivat ihan omin päinkin.

Pienen Into-kustantamon kirjailija Maaria Päivinen tarttui Frankfurtin messuilla hihasta itävaltalaisen Ennsthaler-kustantamon johtajaa Gottfried Ennsthaleria. Päivisen novellin saksannos oli julkaistu kulttuurilehti Särön antologiassa, ja hän alkoi puhua Ennsthalerille vasta julkaistusta romaanistaan On nälkä, on jano, joka kertoo miehiä työkseen orjuuttavasta naisesta. Suullinen sopimus sovittiin messuständin kupeessa.

”Romaanista julkaistaan nyt lokakuun alussa 3 000 kappaleen painos”, Päivinen kertoo. Suomessa romaania myytiin viime vuonna nelisensataa kappaletta. ■

Julkaistu: 13.11.2015