Apu

Suomessa tavataan monenlaisia ihmiskaupan uhreja – apua on tarjolla


Suomessa seksikaupan uhri on pääsääntöisesti nainen, työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä uhri tavallisesti mies ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuu useimmin alaikäinen poika. Mutta ihmiskauppa ei millään lailla rajoitu pelkästään ulkomaan kansalaisiin – sekä uhri että tekijä voivat aivan hyvin olla myös suomalaisia.
Kuvat Fotolia

Se alkaa puhelinsoitosta numeroon 029 54 63 177, jossa vastaa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soittaja voi olla poliisi, nuorisotyöntekijä, huolestunut sivullinen, lakimies, vastaanottokeskus tai vaikkapa sosiaalityöntekijä. Joku, jolla on joko huoli, aavistus tai varma tieto siitä, että on kohdannut ihmiskaupan kohteeksi joutuneen henkilön. Myös itse uhri voi soittaa ja pyytää apua.

Jos tapaus täyttää kriteerit, ratas pyörähtää käyntiin. Uhrista tehdään kirjallinen hallintopäätös, jossa hänet otetaan auttamisjärjestelmän piiriin.

– Sen jälkeen aletaan selvittämään palvelun ja tuen tarvetta. Arvioimme aina kohdistuuko uhriin turvallisuusuhkaa ja tarvitaanko suojaamistoimenpiteitä. Tarvittaessa ja lähtökohtaisesti uhrin suostumuksella konsultoimme poliisia, kertoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Katri Lyijynen.

Uhria autetaan monin eri tavoin

Ihmiskaupan uhrille on tarjolla tämän omien tarpeiden mukaan muun muassa majoitusta, neuvontaa ja ohjausta, oikeudellista neuvontaa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita, taloudellista tukea, tulkki- tai käännöspalveluita. Auttamisjärjestelmään voidaan lisäksi ottaa ihmiskaupan uhrin alaikäiset, Suomessa olevat lapset, mikäli he ovat avun tarpeessa.

– Ensisijaisena tavoitteena akuuteissa tapauksissa on se, että uhri pääsee irti hyväksikäytöstä sekä uudelleen uhriksi joutumisen ehkäisy.

Pidempänä tavoitteena on ihmiskaupan uhrin integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi työllistymisen kautta. Järjestelmä auttaa ihmiskaupan uhria toipumaan sekä rakentamaan itselleen uuden, turvallisen ja ehjän elämän.

– Ulkomaalaisista osa haluaa palata kotimaahansa, kunhan paluu on turvallinen ja uudelleen ihmiskaupan uhriksi joutumisen vaaraa ei enää ole, Lyijynen kertoo.

Mutta paluu ihmisarvoiseen elämään ei ole kaikille helppoa. Jotkut kantavat haavoja lopun ikänsä.

Taustalla voi olla järjestäytynyt rikollisuus tai tekijöinä läheiset

Ihmiskauppa on vakava, ihmisen henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuva rikos. Uhria käytetään hyväksi eikä hän pääse tilanteesta pois. Ihmiskauppias voi painostaa uhria esimerkiksi uhkaamalla uhria tai hänen läheisiään väkivallalla tai oleskeluluvan menettämisellä tai vaatimalla maksamaan kohtuuttoman suuren velan.

Ihmiskauppaa voi olla esimerkiksi pakottaminen prostituutioon tai tekemään raskasta työtä ilman kunnollista palkkaa tai vapaapäiviä. Taustalla voi olla järjestäytynyt rikollisuus, tai tekijöinä voivat olla myös läheiset. Tästä esimerkkinä Helsingin Sanomat nosti hiljattain esiin tutkimuksensa Suomessa toimivista nepalilaisista ravintoloista. Niissä saatetaan teettää työtä lain rajat ylittäviä määriä eikä korvaus ole välttämättä lähelläkään virallisia työehtoja. Ravintoloissa tapahtuu laajaa ja systemaattista työntekijöiden hyväksikäyttöä. Pohjois-Savon käräjäoikeus on jo antanut kuopiolaiselle ravintolanpitäjälle tuomion ihmiskaupasta.

Kaikki hyväksikäyttö ei tapahdu Suomessa. Moni maahanmuuttaja tai turvapaikanhakija on joutunut uhriksi konfliktialueella jo ennen tänne tuloaan. Konfliktialueilla hyväksikäyttö on yleensä seksiorjuutta, prostituutioon pakottamista, pakkotyötä tai alaikäisen pakottamista avioliittoon tai lapsisotilaaksi. Moni kantaa haavojaan pitkään ja hakeutuu avun piiriin vasta aikuisena.

Uhrien määrä on koko ajan nousussa, sillä ihmiskauppaa on opittu tunnistamaan yhä laajemmin, ja ilmiö on tullut Suomessa yhä tutummaksi.

Ihmiskauppa muuntautuu

Ihmiskauppa kriminalisoitiin Suomessa vuonna 2004 ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä aloitti toimintansa vuonna 2006. Se toimii Sisäministeriön alaisuudessa ja toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus. Vuoden 2017 alussa auttamisjärjestelmästä tuli osa Maahanmuuttovirastoa.

Katri Lyijynen kertoo, että näinä vuosina Suomessa on jo näkynyt kaikki ihmiskaupan muodot lukuun ottamatta elinkauppaa.

– Toki meillä on elinkaupan uhreiksi joutuneita henkilöitä, mutta he ovat ulkomaalaisia ja rikos on tapahtunut jossain muualla.

– Suomessa näkyviä ihmiskaupan muotoja ovat ennen kaikkea työvoiman hyväksikäyttö, alaikäisiin ja aikuisiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö sekä rikollisuuteen pakottaminen. Myös pakkoavioliitoissa on kyse ihmiskaupasta.

– Mutta niin kuin yhteiskunta muuttuu, myös ihmiskauppa muuntautuu. Esiin tulee uusia muotoja, joita meillä ei vielä tunnisteta ihmiskaupaksi.

Suomessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi päätyy pääsääntöisesti nainen tai ainakin he ovat niitä, joita Suomessa on kyetty tunnistamaan. Selvää ja todennäköistä on, että myös alaikäisiä tyttöjä ja poikia joutuu Suomessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi, mutta heitä ei ole Suomessa paria poikkeusta lukuun ottamatta kyetty juuri tunnistamaan.

Työvoiman hyväksikäytön uhri on Suomessa puolestaan tavallisesti mies. Alaikäisistä ihmiskaupan uhreista Suomessa on tunnistettu ja ohjautunut auttamisjärjestelmään lähinnä sellaiset, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhriksi ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ennen Suomeen tuloaan. He ovat alaikäisiä, yksin maahan tulleita turvapaikanhakijoita, usein poikia.

Yhden joutuminen uhriksi saattaa vaikuttaa isoonkin joukkoon

Moni ihmiskaupan uhri on vakavasti traumatisoitunut ja tarvitsee erityistä tukea toipuakseen hyväksikäyttökokemuksistaan. Yhden joutuminen ihmiskaupan uhriksi saattaa vaikuttaa isoonkin joukkoon. Lyijynen nostaa esimerkiksi työvoiman hyväksikäyttöön joutuneen uhrin.

– Jostain kaukaa, esimerkiksi Bangladeshista on tultu Suomeen töihin taustalla toive ja ajatus siitä, että pystyy tukemaan perhettään länsimaisella palkalla, ehkä sairaita vanhempia tai lasten koulunkäyntiä. Ja sitten se ei toteudu.

Mutta apua ei ole aina helppo hakea. Jos uhrin kotimaassa viranomaisiin ei voi luottaa, myös suomalaiset viranomaiset voivat olla pelottavia. Nämä uhrit hakeutuivat mieluummin tekemisiin erilaisten avustusjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi Pro-tukipiste tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja seksityössä mukana oleville ja ihmiskaupparikoksen kohteeksi joutuneille ihmisille.

– Pro-Tukipisteen mukaan on uhreja, jotka eivät uskalla, pysty tai ole vielä valmiita lähtemään hyväksikäyttötilanteesta. He voivat esimerkiksi pelätä kostotoimenpiteitä, jotka saattavat kohdistua heihin itseensä tai ulkomailla asuvaan perheeseen, Lyijynen kertoo.

Keitä he pelkäävät? Ketkä ovat ihmiskauppiaita?

– He ovat suomalaisia, ulkomaalaisia, miehiä, naisia. Järjestäytynyttä rikollisuutta eli joku organisaatio, jota voidaan johtaa ulkomailta käsin tai yksityishenkilö. Kuka vaan, mistä tahansa.

– Vaikka meidän ensisijainen tavoitteemme on uhrin auttaminen, toki toiminnalla on myös rikostorjunnallinen tavoite. Kun uhri saa apua, hän pystyy mahdollisesti todistamaan tekijöitä vastaan ja nämä saadaan vastuuseen. Sitten riippuu tietysti tilanteesta, millaiset mahdollisuudet poliisilla on saada tekijät kiinni. Ihmiskaupasta on jo useita tuomioita Suomessa.

Onko pedofiiliringissä kyse ihmiskaupasta?

Seuraavaksi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tavoitteena on nostaa julkiseen keskusteluun lapsiin kohdistuva ihmiskauppa sekä lapsiin kohdistuva hyväksikäyttö. Kuten viimeaikaiset uutiset ovat osoittaneet, suomalaisetkaan lapset eivät ole turvassa.

– Olen täysin julkisuudessa saatujen tietojen varassa…. mutta ihmettelen sitä, ettei tässä äskettäin esiin nousseessa lasten hyväksikäyttötapauksessa ole epäilystä törkeästä ihmiskaupasta. Omasta mielestäni se täyttäisi monessa asiassa ihmiskaupan tunnusmerkistöt. Toki siellä on varmasti taustalla sellaisia seikkoja, joista minä en tiedä, Lyijynen miettii.

Lue lisää: Suomalainen pedofiilirinki järkyttää viranomaisia: "Sadismilla mässäily hyvin suuressa osassa"

Lapsiin kohdistuvasta ihmiskaupasta ja hyväksikäytöstä huolestuneena auttamisjärjestelmä laati yhdessä YK:n alla toimivan Euroopan kriminaalipoliittisen instituutin (HEUNI) kanssa selvityksen lapsikaupan tilanteesta Suomessa. Sen mukaan Suomessa on lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet seksuaalisesti hyväksikäytetyksi tai prostituutioon pakotetuksi, tekemään rikoksia pakotettuna tai avioitumaan vastentahtoisesti. Hyväksikäyttö on voinut tapahtua joko Suomessa, ulkomailla lapsen koti- tai lähtömaassa tai matkalla Suomeen.

Selvitys ehdottaa, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön ehkäisemiseksi eri viranomaisten, kuten lastensuojelun, syyttäjien ja tuomioistuinten tulisi ehdottomasti saada lisää koulutusta.

– Kuntien sosiaali- ja terveysviranomaiset sekä poliisi on hirvittävän iso joukko, joka tapaa työssään ihmiskaupan uhreja. Mutta kuinka saada näin iso joukko koulutettua ja ylläpitää sitä jatkuvaa koulutusta, siinä on se haaste, Katri Lyijynen sanoo.

Vuoden 2018 loppuun mennessä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaana on ollut jo 793 henkilöä.

Lisätietoa: Ihmiskauppa.fi

Lue tästä koko Päivän Apu -paketti.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on se viranomainen, jonka tehtävä on Suomessa auttaa mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä.
  • Apua voivat saada Suomen sekä muiden valtioiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa.

Julkaistu: 3.4.2019