Apu

Suomessa on enemmän saaria kuin missään muualla maailmassa – 9 kiinnostavaa faktaa saaristosta

Suomessa on enemmän saaria kuin missään muualla maailmassa – 9 kiinnostavaa faktaa saaristosta
Suomen saaristot ovat perua edelliseltä jääkaudelta, ja uusia saaria syntyy pikku hiljaa koko ajan. Tällä hetkellä Saaristomeren alueella on noin 41 000 nimettyä saarta.
Julkaistu: 4.7.2022

1. Miten Suomen saaristo on syntynyt?

Suomen saaristot ovat perua edelliseltä jääkaudelta. Noin 16 000 vuotta sitten Suomen päällä makasi kaksi kilometriä paksu mannerjäälautta. Sen massa oli niin valtava, että se painoi Suomen maanpinnan kuopalle melkein kilometrin verran. Kun jää alkoi vähitellen sulaa, maakuoppa alkoi palautua painaumasta. Ilmiötä kutsutaan maannousemaksi.

Saaret ilmestyivät näkyviin maannouseman myötä Suomenselälle ja Saaristomeren alueella. Syvin kuoppa oli Perämeren tietämillä, ja siellä maa nousee yhä yhdeksän millimetriä vuodessa. Lounais-Suomen saaristossa maa nousee noin puoli senttimetriä vuodessa.

Käytännössä uusia saaria ja uutta rantaviivaa syntyy pikku hiljaa koko ajan. Prosessin arvioidaan kestävän vielä noin 10 000 vuotta. Sen aikana maan arvioidaan nousevan yhteensä 100–120 metriä Perämeren tietämillä ja 50–60 metriä lounaisessa Suomessa.

2. Kuinka monta saarta Suomessa on?

Saaristomeren alueella on noin 41 000 saarta, jotka on nimetty. Nimeämättömiä luotoja ja saaria on arvion mukaan noin 20 000. Koko Suomessa, mukaan lukien sisämaiden järvien saaret, on arviolta 100 000–200 000 saarta.

3. Onko saaristo eri puolella Suomea erilaista?

Kalliopintaisia saaria on yleensä Ahvenanmaan saaristossa ja lounaisessa Suomessa. Selkämerellä ja Perämerellä on paljon enemmän kivistä ja hiekasta muodostuneita saaria.

Tämäkin juontaa juurensa jääkauteen. Kun jää alkoi jääkauden lopussa laajeta, se työnsi edellään valtavia maamassoja. Saaristomeren alueella jään liikkeen kiillottava vaikutus sai aikaan sen, että saarista tuli kallio­pintaisia.

Mannerjään liikesuunnan pystyy havaitsemaan yhä: Luoteispuolet kallioisista saarista ovat yleensä sileitä kallioita. Saaren toiselle puolelle mannerjää on työntänyt irtaantunutta aineista, esimerkiksi sedimenttiä, kiviä ja lohkareita.

4. Missä muualla maailmassa on vastaavia saaristoja?

Vastaavia ei ole. Jos katsotaan saarten lukumäärää, Suomessa on enemmän saaria kuin missään muualla maailmassa.

Esimerkiksi Kroatian rannikolla ja Kreikan rannikolla saaret ovat kooltaan paljon suurempia kuin Suomessa, eikä siellä ole luotoja tai kareja kuten täällä. Siellä meri on saarten välissä huomattavasti syvempää kuin Suomessa. Saaristomerellä keskisyvyys on vain noin 20 metriä.

5. Kuka Suomessa omistaa saaria?

Suuri osa Suomen saarista kuuluu yksityisille ihmisille ja yhteisöille. Toistaiseksi pieni osa saarista kuuluu kansallispuistoihin. Luonnonsuojelu­alueita tulee lisää sitä mukaa, kun yksityiset ihmiset muuttavat saariomaisuuttaan suojelluksi.

6. Onko Itämeren roskaantumiseen keksitty kestäviä ratkaisuja?

Roskaantuminen ympäristöongelmana on ratkaistavissa, mutta se on hyvin monialainen kysymys. Ympäristökasvatuksella ja tiedon lisäämisellä on tärkeä paikkansa ratkaisussa.

Tavallisesti joku ihminen on jättänyt roskan jälkeensä. Tällaisia roskia ovat erilaiset ruokailuun liittyvät take away -pakkaukset ja tupakantumpit. Tavallisimpia muoviroskia voidaan korvata muilla materiaaleilla, jotka ovat vähemmän haitallisia, mutta tärkeintä on, että jätehuolto ja kierrätys pelaavat, ja että niitä osataan käyttää.

Roskien lähteitä on erilaisia. On meriperäisiä roskia ja maaperäisiä roskia. Kaupunkiympäristöistä mereen valuu makro- ja mikromuovia ojien ja hulevesien kautta. On vaikea sanoa, onko muutosta esimerkiksi makroroskan määrässä tapahtunut, mutta ainakin ihmisten tietoisuus on lisääntynyt. Kaikki ottavat roskaantumisongelman nykyään vakavissaan.

7. Kuinka todennäköisesti Itämerellä voi sattua öljyonnettomuus?

Itämerellä kuljetetaan raakaöljyä ja öljytuotteita noin 350 miljoonaa tonnia vuosittain. Itämeren suojelukomission Helcomin aineistojen mukaan vuosina 2018–2020 Itämerellä sattui enemmän onnettomuuksia kuin aiempina vuosina.

Vuonna 2020 Itämerellä kirjattiin yhteensä 251 vahvistettua alusonnettomutta. Venäjä ei kuitenkaan ole raportoinut onnettomuuksiaan.

Venäjä tekee eniten öljykuljetuksia alueella. Suomenlahdella öljytankkereiden osuus kaikesta liikenteestä on noin 18 prosenttia. Ennen pandemiaa tämä tarkoitti noin kymmentä tuhatta öljytankkeria vuodessa.

Aalto-yliopiston hiljattaisessa analyysissa todettiin, että sellaisia yhteentörmäyksiä, joissa on mukana ainakin yksi tankkeri, voidaan olettaa tapahtuvan avovesikaudella noin 13 vuoden välein.

8. Kuinka paljon saaristossa on eläin­lajeja?

Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida. Uusia hyönteisiä löytyy alueelta jatkuvasti. Lounaisrannikon saaristo on yksi monimuotoisimmista luontokohteista Suomen alueella.

Se johtuu muun muassa meriveden suolapitoisuudesta, joka on etelämpänä korkeampi kuin pohjoisessa. Siksi meressä on Atlantilta tulleita eläinlajeja enemmän kuin muilla merialueilla.

Saaristo jaetaan saaristovyöhykkeisiin: sisä-, väli- ja ulkosaaristoon. Reheviä, lehtomaisia saaria on yleensä sisäsaaristossa, välisaaristossa taas on tuoretta kangasmetsää ja mäntyjä. Ulkosaaristossa, lähes puuttomilla luodoilla, on esimerkiksi pensaita ja sammalta. Tätä kautta monimuotoisuus tulee saaristossa voimakkaasti esiin: kun biohabitaatit muuttuvat, myös eliöstö muuttuu.

9. Mitkä eläimet uivat saarista toisiin?

Kaikki eläimet, jotka saariston alueella elävät, pystyvät liikkumaan saaristossa. Yksi esimerkki ovat kauriit. Kaikki pedotkin pystyvät liikkumaan saaresta toiseen. Talvisin meri jäätyy Saaristomeren alueella, jolloin eläinten ei tarvitse uida vaihtaakseen saarta.

Kysymyksiin 1–5 sekä 8–9 vastasi Saaristomeren tutkimuskeskuksen johtaja, apulaisprofessori Jari Hänninen, kysymykseen 6 projektipäällikkö Atte Lindqvist Pidä Saaristo Siistinä -ympäristöjärjestöstä sekä kysymykseen 7 Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen & monitieteinen tutkimusryhmä.

Kommentoi »