Avaaja. Suomen parhaaksi valitussa firmassa työntekijän mielipide on yhtä tärkeä kuin pomon.

Melkein kaikki yritykset ovat nykyään asiantuntijayrityksiä, sanoo Tuomas Routto, Reaktor-ohjelmistoyrityksen operatiivinen johtaja.

”Eikä asiantuntijoita voi neuvoa heidän työssään. Heille voi ainoastaan antaa mahdollisimman paljon työkaluja, vapautta ja vastuuta”, hän jatkaa.

Tämä onkin Routon ja muiden Reaktorin johtajien tärkein työtehtävä: luoda alaisilleen mahdollisuuksia ja antaa heidän sitten itse päättää omaan työhönsä liittyvistä asioista. Konsepti tuntuu toimivan. Reaktor valittiin neljä kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi työpaikaksi, ja yhtiö pärjäsi hyvin myös eurooppalaisessa vertailussa. Great place to work -kilpailussa tutkitaan sekä työntekijöiden kokemusta työpaikastaan että osallistuvien organisaatioiden johtamisrakenteita.

Viime vuosina Reaktor ei ole enää osallistunut kilpailuun. Neljä voittoa riittivät. Sen sijaan yritys on keskittynyt laajentumaan. Uudet toimistot on perustettu Tokioon ja New Yorkiin. Toukokuussa uutisoitiin, että yritys nappasi asiakkaakseen tv-jätti HBO:n.

Tuomas Routon mukaan menestyksen takana on uudenlainen suhtautuminen paitsi työntekijöiden asemaan myös rekrytointiin.

Reaktorilla työhaastatteluja tekevät pomojen sijaan vertaiset. Työntekijät pääsevät siis valitsemaan omat kollegansa.

”Hehän parhaiten tietävät, mitä missäkin tehtävässä tarvitaan. Haastatteluja tehdään aina useampia, ja niissä on mukana eri ihmisiä. Haluamme varmistua siitä, että hakija on reaktorilainen myös luonteensa puolesta”, Routto kertoo.

Vapaus ei nimittäin sovi kaikille.

”Jotkut ihmiset haluavat, että heille päivittäin kerrotaan, mitä tänään pitää tehdä. Se on toki ihan ok, mutta meillä ei toimita niin.”

Reaktorilla ei ole montaa pomoa. Yrityksessä on Routon mukaan ”hyvin flätti organisaatio” eli mahdollisimman vähän hierarkiaa.

”Se tarkoittaa myös sitä, että meillä kenen tahansa työntekijän mielipide voi mennä pomon mielipiteen ohi.”

Reaktorilla työntekijät saavat itse valita paitsi työkaverinsa myös sen, mihin projekteihin lähtevät mukaan. Heitä kannustetaan opettelemaan uusia asioita ja vaihtamaan rooleja.

”Ihminen, joka on tehnyt ohjelmistosuunnittelua kymmenen vuotta, haluaa jossain vaiheessa ehkä vaihtaa käyttöliittymäsuunnitteluun. Miksi vastustaisimme sitä? Uskon, että raha motivoi ihmisiä tiettyyn pisteeseen asti, kehittyminen vielä enemmän.”

Kehittyminen on tärkeää myös firmalle, Routto sanoo.

”Pari vuotta sitten meillä meni tosi hyvin. Voitimme palkintoja, ja liiketoiminta kukoisti. Päätimme, että nyt ei muuteta mitään. Melkein saman tien kaikki alkoi mennä pieleen.”

Tuo kriisi oli osasyy ulkomaille laajentumiseen, sanoo Routto. Tokioon ja New Yorkiin lähteminen oli konkreettista kehitystä, vaikka se olikin Routon mielestä vaikeaa.

Se ei silti riitä. Reaktor suuntaa seuraavaksi vieläkin kauemmas, nimittäin avaruuteen.

”Panostamme tutkimukseen, eli käytännössä kokeilemme koko ajan erilaisia asioita. Välillä kokeilut eivät johda mihinkään, mutta toisinaan kyllä. Nyt ne ovat johtaneet siihen, että meillä on kohta oma satelliitti”, Routto sanoo.

Satelliittiteknologia on yksi seuraavista suurista trendeistä, samoin robotiikka. Myös siinä Reaktor on tehnyt kokeiluja.

Routto kertoo, että suunnitelmissa on lähettää yhtiön satelliitti maata kiertävälle radalle ensi keväänä.

Se saattaa olla ensimmäinen suomalainen satelliitti, paitsi jos Aalto-yliopisto ehtii ensin.

”Mutta aika moni heidän työntekijöistään on viime aikoina tullut meille töihin”, Routto sanoo. ■