Suomen karjatalous: hiilinielu vai ilmastotuholainen?
Maatalous
Suomen karjatalous: hiilinielu vai ilmastotuholainen?
Maatalouden ja etenkin lihakarjatuotannon raskaasta hiilijalanjäljestä on puhuttu paljon. Kuinka pahasti suomalaistilat kuormittavat ilmastoa ja miksi niiden ympäristövaikutuksista liikkuu ristiriitaista tietoa?
3Kommenttia
Julkaistu 18.2.2019
Apu

Maatalous tuottaa Suomessa 10–15 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Etenkin lihakarjatuotanto tuottaa paljon hiilidioksidia.

Yleisradio kertoi vastikään Juupajoella asuvasta lihakarjankasvattaja Pentti Pasurista, jonka Metsäojan tila on jo muutettu hiilineutraaliksi.

Se onnistui melko pienillä muutoksilla, kuten muun muassa kahdeksan eri heinäkasvin kasvattamisella ja maan hengittävyydestä huolehtimalla. Syväjuuriset kasvit, jotka pitävät maaperän kuohkeana, tehostavat hiilidioksidien sitomista. Sitomiskykyä ja maan ilmavuutta voidaan kohentaa myös koneellisesti.

Pasurin tila lähti mukaan Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Ilmatieteenlaitoksen vetämään viisivuotiseen pilottiin, jossa selvitetään mahdollisuuksia sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maahan.

Hiilineutraaliuteen pääsyyn vaadittavat toimet maatiloilla vaihtelevat, mutta ne vaativat harvoin suuria muutoksia tai kalliita investointeja. Hiilidioksidia keräävien kasvien istuttamisesta maksetaan, mutta esimerkiksi Ruralia-instituutin erikoistutkija Tuomas Mattilan mukaan hiilineutraaliuteen pyrkimistä ja ylipäätään maatilojen aktiivisia ympäristötoimia pitäisi tukea nykyistä paremmin.

– Uskon, että viljelijöitäkin motivoisi paremmin se, että tuki olisi sidoksissa enemmän tuloksiin kuin pelkkiin toimenpiteisiin, Mattila kommentoi Ylen jutussa.

Hiilinieluja vai ei?

Akuutein yksittäinen tekijä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on päästöjen vähentäminen. Sen lisäksi on kuitenkin löydettävä keinoja, joilla hiilidioksidia saadaan poistettua ilmakehästä.

Maa- ja metsätalouden etujärjestö MTK julkaisi vuonna 2017 tutkimuksen, jonka viesti oli, että suomalaisen naudanlihantuotannon hiilijalanjälki on hyvin pieni verrattuna yhdysvaltalaiseen tai brasilialaiseen tuotantoon. Reportaasin tilaajat olivat Valio, MTK, HK Scan Group, Atria ja Snellman.

Lopputulemaa perusteltiin sillä, että Suomessa päästöjen kokonaisvaikutusta vähentävät maatiloilla hiilinieluina toimivat nurmet ja metsät, täällä ei käytetä maissia tai soijaa naudanrehuna ja lypsykarjan bruttopäästöt kohdistuvat sekä maitotuotteisiin että lihaan.

Tutkimuksesta nousi kohu, ja sitä syytettiin kotimaisen naudanliha- ja maidontuotannon tilaustyöksi. Tuloksia kritisoineet tutkijat ja MTK ovat yhä erimielisiä tuloksista.

Varsinkin laidunnurmien pitäminen hiilinieluina jakaa näkemyksiä. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on koko ajan ollut sitä mieltä, että puuvartisten lisäksi ruohovartiset kasvit pitäisi laskea mukaan suomalaistilojen hiilinieluja arvioitaessa.

Tiloilla, joilla kasvatetaan karjaa, on usein myös metsää. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski myöntää, että metsän puusto ja maaperä voivat olla mukaan olla merkittävä hiilinielu karjankasvatuksen päästöihin verrattuna. Päästöjen hyvittäminen hiilinielulla ei silti ole professorin mukaan ongelmatonta.

Metsien hiilinielu lasketaan kasvun ja hakkuiden erotuksena. Jos nurmien biomassa lasketaan samalla tavoin, tulos onkin suurin piirtein nolla. Nurmi korjataan tai syödään pois, loput hajoavat kasvit hajoavat maahan.

Maatalouden päästöt ennallaan, muiden alojen päästöt laskeneet

Luonnonvarakeskus Luken biotalouden ja ympäristön tutkijan Hannele Pulkkisen Kotimaisen karjatalouden ilmastomuutokset -raportin mukaan suomalaisten ruokavalion ilmastovaikutuksista naudanlihan ja maitotuotteiden osuus oli yhteensä 42 prosenttia vuonna 2018.

- Kotieläintuotannon osuus päästöistä on merkittävä, sillä Suomen peltoalasta noin 70 prosenttia on rehuntuotannossa ja 30 prosenttia nurmilla nautakarjalle. Maatalouden kasvihuonepäästöt ovat pysyneet ennallaan 20 viime vuotta. Samaan aikaan useiden muiden alojen päästöt ovat laskeneet, kommentoi Pulkkinen.

Suomessa lehmien määrä ja sitä mukaa metaanipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti 50 viime vuoden aikana. Toisaalta lihakarjan kasvatus on lisääntynyt,

Sopeudu tai kuole

Kyse ei ole vain vastuullisuudesta, vaan elinkeinon selviytymismahdollisuuksista. Maatalous on erittäin riippuvainen sääoloista, ja ilmastonmuutos mullistaa niitä. Satovahingot ja säänvaihtelut eivät toki ole uusi ilmiö, mutta ilmastomuutos nostaa vaihtelut ja niiden rajuuden uudelle tasolle.

Myös uudet tuhohyönteiset ja kasvitaudit liikkuvat Suomeen aiempaa rivakammin. Kun torjunta-aineiden käytön lisäys ei enää ole kuluttajien suosiossa, torjuntaan pitää löytää muita keinoja.

Luken vuoden 2017 julkaiseman raportin mukaan ilmastonmuutos lisää Suomessakin sään ääri-ilmiöitä, kuten myrskyjä, rankkasateita ja pitkäkestoisia kuivia hellejaksoja.

Osittain muutos näkyy jo ja on ollut havaittavissa arkikokemuksillakin. Myös Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi rankkasateet ovat lisääntyneet ja talvet keskimääräisesti katsoen lämmenneet.

Hiilineutraaliuteen pyrkiminenkin hyödyttää Tuomas Mattilan mukaan ilmaston lisäksi myös viljelijää. Maista tulee tuottavampia, kun niihin kertyy paljon hiiltä, koska samalla multavuus nousee ja ravinteiden ja veden pidätyskyky paranevat.

Kotimaisen karjankasvatuksen ilmastovaikutuksista kiistellään joka tapauksessa varmasti jatkossakin. Vielä ei ole vain yhtä tapaa laskea hiilijalanjälkeä, ja eri maiden tiedot laskelmien pohjaksi vaihtelevat.

3 kommenttia