Apu

Suomeen saapuvan prinssi Williamin elämäntarina on huima - vaihtavatko William ja Sauli lastenhoitoneuvoja?

Suomeen saapuvan prinssi Williamin elämäntarina on huima - vaihtavatko William ja Sauli lastenhoitoneuvoja?

Prinssi William saapuu Suomeen 29. marraskuuta.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Tänä syksynä otetuissa kuvissa prinssi William, 35, on näyttänyt lähinnä yksinhuoltaja-isältä. Koulun pihalla aamutuimana, käsi tiukasti mutrusuisen naperon prinssi Georgen, 4, kädessä. Ovensuuneuvotteluja siitä, että kouluun pitää mennä, vaikkei aina huvittaisikaan.

Äitiä ei näy, sillä Cambridgen herttuatar Catherine potee kotona kolmannen raskautensa aamupahoinvointia. Kaksi edellistä odotusaikaa olivat yhtä hankalia. Isän kertoman mukaan pikkuprinssiä riepoo sekin, että Charlotte, 2, saa jäädä äidin kanssa kotiin. Thomasin yksityiskoulu on edistyksellinen, siellä panostetaan taiteeseen, urheiluun ja ulkoiluun. Keskeisiä arvoja ovat ystävällisyys, huomaavaisuus ja nöyryys: se että opittaisiin antajiksi, ei ottajiksi. Myös Georgen vaatekaapissa odottaa balettitossut, tytöt ja pojat saavat balettioppia.

William pääsi tyttöjen kanssa samaan opinahjoon vasta yliopistoaikana – kohtalokkain seurauksin.

Vompatti. Sillä lempinimellä Walesin prinssi Charles kutsui parivuotiasta esikoispoikaansa. Vompatti on australialainen punkea pussieläin: hellyttävät poskipussit, nöpönenä ja suppusuu. Juuri siltä William näytti, ja siltä näytti Georgekin taaperona.

Charles oli pojastaan riemuissaan. Hän luki kasvatusoppaita ja ohjeisti prinsessa Dianaa opeillaan. Charles oli ensimmäinen kuninkaallinen isä, joka oli mukana synnytyksessä. Hän tiedotti kansalle: poika, 3,2 kiloa, siniset silmät ja vaaleat kutrit. William esiintyi ensi kerran julkisuudessa 21 tunnin iässä, kun perhe lähti sairaalasta. William teki muutenkin historiaa: hän on ensimmäinen kuninkaallinen vauva, joka kulutti kertakäyttövaippoja, jota isä kylvetti ja joka meni tavalliseen lastentarhaan.

Vompatti oli myös vintiö. Kerran piti testata, miten isän kengille käy vessanpöntössä. Poika karkasi Balmoralin linnasta ja sai nilkkaansa seurantapannan. Julkisin napina osui prinssi Andrew´n ja Sarah Fergusonin häihin vuonna 1986. Paasipoika William, 4, nujakoi morsiustyttönä toimineen serkkunsa kanssa kesken seremonioiden, kun hermot pettivät.

William varttui riitaisassa kodissa. Vanhempien avioliitto natisi vuosikausia ennen kuin se päättyi vuonna 1992. Virallisesti ero astui voimaan 1996.

Prinssi Harry syntyi syksyllä 1984, muttei tästäkään ollut liiton pelastajaksi. Veljeksistä tuli hyvin läheiset, ja William otti pian isoveljen suojelevan roolin. Charles oli rakastava, mutta etäinen isä, joka ei oikein tiennyt, miten nassikoiden kanssa ollaan. Turvamiehistä tuli sijaisvanhempia: he pelasivat futista ja telmivät tyynysotaa.

Diana koki olevansa parhaimmillaan äidin roolissa. Hän hassutteli, leikki, halasi ja oli läsnä. Hänen tärkein päämääränsä oli viedä pojat kuninkaallisesta kuplasta ulos maailmaan tavallisten ihmisten arkeen, ja hän teki kaikkensa tuodakseen heidän elämäänsä normaaliutta.

He kävivät huvipuistoissa, hampurilaisilla ja elokuvissa. Hän vei poikia tapaamaan asunnottomia, työttömiä, aidsiin sairastuneita, vammaisia ja huumenuoria – myös niin, että media ei ollut paikalla, vaikka Diana olikin mestari manipuloimaan julkisuutta. Taitojaan hän käytti erityisesti Charlesia kampittaakseen.

William oli jo sen ikäinen, että näki äitinsä pelin, raivokohtaukset, arvaamattomuuden ja myös sen, miten äiti haki lohtua ja huomiota muilta miehiltä. Charles palasi nuoruuden rakkautensa Camilla Parker Bowlesin hoiviin.

– Äiti opetti, että pitäkää jalat maassa, pysykää tekemisissä arjen ja ihmisten kanssa. Olemme Harryn kanssa pyrkineet siihen, sillä meidän elämässämme on niin paljon epätodellista, että jollei tietoisesti hae todellisuutta, ei tiedä mitä ympärillä tapahtuu ja minne maailma on menossa. Tässä hommassa on sitä parempi, mitä normaalimpi pystyy olemaan, prinssi William sanoi haastattelussa häittensä alla.

Prinssi Charles on tiivistänyt, että hänen hommassaan voisi luulla, että puoli maapalloa on punaisen maton peitossa.

Viimeisimpiä näennäisen sopuisia ikuistuksia Walesin prinssin perheestä saatiin, kun vanhemmat ja pikkuveli saattelivat 13-vuotiaan Williamin oppilaaksi Etoniin. Monelle Eton on kauhistus, esimerkiksi George Orwellin teos Vuonna 1984 pohjaa paljolti hänen Eton-kokemuksiinsa. Mutta Williamille legendaarinen sisäoppilaitos tarkoitti rauhaa ja vapautta. Hän sai etäisyyttä äidin ja isän riitakapulana olemiseen sekä muuta ajateltavaa ja uusia kavereita. Urheilullisena ja reippaana hän pärjäsi hyvin. Hän oli yksi valmistavan koulun suosituimmista oppilaista eikä lainkaan koulukiusattu.

Eton toi Williamin myös lähelle isoäitiään, kuningatar Elisabetia. Windsorin linnaan on koulusta lyhyt matka, ja siellä hän piipahteli iltapäiväteellä. Sieltä juontuvat heidän lämpimät ja aika normaalinoloiset pojanpojan ja isoäidin suhteensa. Elisabet kuunteli, kyseli ja evästi. Hän neuvoi varovaisuuteen ja harkintaan juhlinnan, nautintoaineiden, kavereiden ja kaikenlaisen rajojen venytyksen suhteen: kotiintuloaikoja on noudatettava ja on kerrottava aina, missä liikkuu ja kenen kanssa. Tuleva monarkki on ikuisen luupin alla.

William käyttää isoäidin oppeja yhä aikuisenakin. Toisinaan hän syöttää väärää tietoa epäilyksenalaiselle kaverilleen, ja jos tiedot päätyvät julkisuuteen, kontakti on kerrasta poikki.

Diana hyödynsi esikoispoikaansa härskisti paitsi pelivälineenä, myös olkapäänä. Hän kertoi Williamille asioita, joita avioerolapsen ei kuulu tietää. Hän kutsui varhaiskypsää poikaa pieneksi vanhaksi mieheksi, ja William tunki kylpyhuoneessa itkeä tyrskivälle äidille oven alta nenäliinoja. Harry ilmoitti vihaavansa isäänsä, koska tämä itketti äitiä. William näki tilanteen tasapuolisemmin.

Se kuitenkin muuttui, kun Diana kehotti poikaansa ehdottomasti katsomaan hänen hienoa haastatteluaan Panorama-sarjassa. William pyysi koulussa erityislupaa saada katsoa televisiota niin myöhään ja itki sitten raivosta ja häpeästä. Äiti antoi haastattelua heidän rakkaan kotinsa sohvalla ja kertoi miljoonille omista ja miehensä syrjähypyistä, nimiä ja vuosilukuja myöten.

William suuttui niin, että piti mykkäkoulua viikkotolkulla, ei vastannut äidin puheluihin eikä antanut virhearviointia ja loukkausta koskaan kokonaan anteeksi. Ei antanut hovikaan. Elisabet lähetti saman tien kirjeet pojalleen ja miniälleen ilmoittaen, että erosta on heti tehtävä virallinen.

Ero oli torainen, lakimiesarmeijat tekivät tehtävänsä. Diana menetti enimmät etuoikeutensa, myös hänen kuninkaallinen korkeutensa -tittelin, joka kertoo kuninkaallisen perheeseen kuulumisesta. William on vannonut, että jos ja kun hänestä joskus tulee kuningas, hän palauttaa postuumisti äitinsä perheen piiriin.

Harrysta ja Williamista niittautui tiukka parivaljakko. Sen voima ja tiiviys on näkynyt varsinkin tänä vuonna, kun veljekset antoivat useita haastatteluja prinsessa Dianan kuoleman 20-vuotispäivän takia. He ovat muistelleet viimeistä puhelua äidin kanssa. Se tuli Pariisista kuolonkolaria edeltäneenä päivänä – pojilla oli kiire hommiinsa, ja he lopettelivat puhelun lyhyeen. Sitä he sanovat katuvansa yhä.

Siitäkin he ovat puhuneet paljon, että surusta ja traumoista pitää puhua, muuten ne niittävät pahaa jälkeä, tekevät vihaiseksi ja itsetuhoiseksi. Harry kertoi suunnitelleensa itsemurhaa.

William oli 15-vuotias ja Harry 12, kun Diana, 36, murskautui kolarissa pariisilaisessa alikulkutunnelissa.  Hautajaisissa pojat käyttäytyivät hillitysti, ikäistään kypsemmin, ja ihmettelivät myöhemmin, että miksi kaikki itkevät, eiväthän ne edes tunteneet äitiä – mutta me jotka tunsimme, emme itke.

Williamin lapsuus loppui siihen. Hänestä tuli vastuunkantaja ja suojelija. Hän halusi suojella pikkuveljeä kaikelta pahalta, samoin isää ja isoäitiä. Nykyään tärkeimmät suojeltavat ovat oma puoliso ja lapset. William tahtoo hyvää kaikille. Hänellä on vahva sosiaalinen omatunto, ja häntä on helppo lähestyä. Henkilökohtainen menetys tuo surun auraa ja ikävuosia suurempaa kokemusta sekä suhteellisuudentajua.

Muttei William mikään synkistelijä ole. Hän on lämmin ja arvokas yhtä aikaa, hauska ja vitsikäs – kertoen mieluusti hurtteja juttuja kuten isänsä ja isoäitinsäkin – ja sydämellisen vakava. Hän osaa keskittyä kulloiseenkin keskustelukumppaniinsa kuin mikään muu ei olisi sillä hetkellä tärkeää.

Hän on komea kuin huippu-uimari – pituutta 191 senttiä ja leveä hartiat kantamaan imperiumin murheita sitten aikanaan. Vilkkusilmät, iso valoisa hymy ja paljon intoa. William tuo mieleen Ruotsin Victorian: samaa positiivista energiaa.

Kaiken tämän löytämisessä auttoi Catherine Middleton, tyttö Berkshirestä.

Prinssi suuntasi opiskelemaan skotlantilaiseen St Andrewsin yliopistoon lähinnä maantiedettä ja historiaa. Hän tutustui ikätoveriinsa Kateen. Kurssikaverit päätyivät kimppakämppiksiksi suureen taloon yliopiston lähellä, ystävystyivät, rakastuivat, muuttivat yhteen asumaan ja tekivät lomamatkoja. He valmistuivat 2005, Katen pääaine oli taidehistoria.

William on ensimmäinen brittikruununperillinen, joka on saanut testata yhteiseloa ja kumppanuutta aikamoisessa rauhassa. William opiskeli Sandhurstin sotilasakatemiassa, sitten kuninkaallisten ilmavoimien pelastushelikopterilentäjäksi. Asemapaikka oli pienellä Angsleyn saarella. Sinne he Katen kanssa muuttivat valkoiseksi rapattuun pikkutaloon ja viettivät Williamin mielestä ihanan tavallista kotielämää päivystyksiä seuranneiden vapaaviikkojen ajan. Huippukokki-Katen herkkuja, pitkiä vaelluksia mutaisilla poluilla, iltapalaa television edessä. Aamulehden haku postilaatikolta, sunnuntailounaaksi paahtopaistia – lihakauppias sai kutsun häihinkin.

Prinssi teki etsintä- ja pelastuslentäjän töitä seitsemän vuotta ja pelasti 149 ihmistä.

Häät huhtikuun 29. päivänä vuonna 2011 olivat iso iloinen perhejuhla ja koko kansan piknikki. 2,4 miljardia ihmistä katsoi televisiosta, ja Lontoo meni juhlijoista tukkoon, sillä kaikki rakastivat Williamia ja Katea. Varttuneimmat hokivat, että kyllä äitisi olisi nyt sinusta ylpeä.

George syntyi kesällä 2013, Charlotte keväällä 2015. Perheellä on kaksi kotia. Kensingtonin palatsissa Lontoossa prinsessa Margaretin entinen 21 huoneen asunto ja Amner Hall Sandringhamin kartanon mailla Norfolkissa. Pelkistetyssä talossa asui ennen kuningataräiti.

Cambridgen herttua vaikuttaa lempeästi maailmaa tarkkailevalta isältä. Hän kertoo kameroille hauskoja pikkutarinoita touho-petteri Georgen puuhista ja murjaisuista. Tämä on namisieppo ja välillä niin isoveljeä, että. Kate on tiukempi kasvattaja – aikuisia katsotaan silmiin, pokataan, ei riehuta, koiraa ei kiskota korvista, eikä pikkusiskoa kiusata – muuten joutuu omaan huoneeseen arestiin ilman iltapalaa. 

William rakastaa Afrikkaa, sen ihmisiä ja eläimiä. Georgen huone on tapetoitu Afrikkaa esittävillä kuvilla, Williamin iPhonessa soi afrikkalainen musiikki ja videot ja kuvat kertovat villieläimistä. Niitä prinssi haluaa suojella myös hyväntekeväisyysjärjestöjensä kautta.

William suhtautuu tulevaisuuteensa vastuuntuntoisesti. Hän ei pullikoi tehtäväänsä vastaan, toivoo vain, että sinne olisi vielä pitkä matka. William erosi armeijan palveluksesta, ja hän on ottanut isänsä kanssa yhä enemmän 91-vuotiaan kuningattaren tehtäviä hoitaakseen. Prinssi Edward taas siirtyi täyttämään 96-vuotiaana eläköityneen isänsä prinssi Philipin jättämää aukkoa.

Suomeen William saapuu onnittelemaan satavuotiasta maatamme presidentti Sauli Niinistön kutsusta. Isäntä on samaa vuosikertaa 1948 kuin Williamin isä. Jenni Haukio on viisi vuotta vierasta vanhempi, ja hän odottaa esikoistaan syntyväksi helmikuussa. Williamin kolmas syntynee kuukautta myöhemmin.

Prinssillä saattaa olla ikätovereitaan oikeampi käsitys siitä, miten nuori Suomen itsenäisyys on. Se on 17 vuotta nuorempi kuin Williamin isoäidin äiti, kuningataräiti Elisabet, jonka William ehti tuntea parikymmentä vuotta. Suomi on vain neljä vuotta vanhempi kuin prinssi Philip.

Mielenkiintoista nähdä, miten tämä historiantaju ja prinssin tulevaisuudeninto konkretisoituvat vierailulla.

Teksti Raila Kinnunen, kuva Lehtikuva

Julkaistu: 27.11.2017