Apu

Suomalaisten vähentynyt alkoholinkäyttö ei vielä näy työterveydessä



Suomalaisten vähentynyt alkoholinkäyttö ei vielä näy työterveydessä

Nuorten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti jo 2000-luvun alusta. Nyt työikäiset ovat vähentäneet kulutustaan, ja eläkeikäisten pitkään jatkunut alkoholinkulutuksen kasvutrendi näyttää taittuneen.
Teksti Satu Kärki
Kuvat 123rf, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt. Alkoholia juodaan entistä pienempiä määriä ja juominen keskittyy viikonloppuun. Edelleen kuitenkin yli 500 000 suomalaista kuluttaa yli riskirajan. Riskirajaksi on määritelty naisilla vähintään seitsemän annosta, miehillä vähintään 14 annosta viikossa. Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä. Alaikäisten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti jo 2000-luvun alusta. Nyt eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää taittuneen.

Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat edelleen yleisiä: 57 % väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään 5 annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Kaikesta juodusta alkoholista 78 % kuluu riskikäyttöön eli on joko riskikäyttäjien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalakäytön raja ylittyy.

— Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.

Näkyykö kulutuksen väheneminen työterveyshuollossa?

Kysyimme Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roosilta, näkyykö alkoholinkulutuksen vähentyminen hoitoonohjauksien määrässä.

— Ei ole näkynyt, alkoholiasiat ovat työterveysvastaanotolla ihan yhtä yleisiä tai harvinaisia kuin viime vuosina. Nuorten alkoholinkulutus on saattanut osin korvautua muilla päihteillä. Tuntuma on, että tällä hetkellä aikuisten joukossa on niitä, jotka ovat selkeästi vähentäneet juomistaan. Vähentäminen liittyy esimerkiksi tavoitteelliseen vapaa-ajan liikuntaan tai työelämän vaativuuteen. Se ryhmä, joka on aiemminkin käyttänyt runsaasti alkoholia, käyttää sitä edelleen runsaasti.

Eira Roosin mukaan alkoholiongelma ei katso alaa tai ammattia, vaan kaikilta aloilta ja eri koulutustaustoista löytyy niitä, jotka käyttävät alkoholia haitallisesti.

Helsingin Sanomat uutisoi viikko sitten Finnairin henkilöstön kasvaneesta alkoholinkäytöstä. Aiemmin MTV kertoi yhtiön lentokapteenin puhaltaneen 1,5 promillen lukemat tultuaan työvuoroon.

— Uutisointi ei toistaiseksi ole aiheuttanut muiden yritysten työterveydenhuoltoon muutoksia, nämä asiat etenevät hitaasti. Todennäköisesti syksyn myötä asia tulee olemaan esillä eri työnantajien kanssa käytävissä tapaamisissa. Finnairin alkoholikohuun en sinällään ota kantaa, sillä en ainakaan itse ole nähnyt mitään tilastodataa siitä, että Finnairilla olisi kasvava alkoholiongelma, Eira Roos sanoo.

Miten yleinen käytäntö nollatoleranssi on työpaikoilla ja miten sitä valvotaan?

— Nollatoleranssia vaaditaan useimmiten yrityksissä, joissa on iso tapaturmavaara tai työtehtäviin kuuluu alkoholin käsittely. Nollatoleranssi on kaksiteräinen miekka, sillä työkaverin "käräyttäminen" on ison kynnyksen takana, se kun johtaa automaattisesti irtisanomiseen. Toisaalta linja on selvä — eli jos kiinni jää, niin seuraukset ovat tiedossa. Valvontakäytäntönä on, että työnantaja voi toimittaa työntekijän meille testattavaksi välittömästi, kun päihtymystilaa epäillään.

Ovatko työantajat kiinnostuneita esimerkiksi puhalluttamaan työntekijöitä työpaikoillaan tai tekemään entistä enemmän huumetestejä?

—Tästä kysytään ja näistä keskustellaan yhä enemmän työnantajan kanssa, Eira Roos sanoo.

Alkoholinkulutus on vähentynyt ennätystasolta

THL:n tilastojen mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tämän jälkeen alkoholinkulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä.

Juomatapatutkimuksen perusteella vuosina 2008–2016, joka oli kokonaiskulutuksen vähenemisen aikaa, 15–69-vuotiailla suomalaisilla on tapahtunut mm. näitä kansanterveyden kannalta myönteisiä muutoksia:

  • Viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus on pienentynyt 60 prosentista 53 prosenttiin.
  • Viikoittain alkoholia käyttävien naisten osuus on pienentynyt 35 prosentista 28 prosenttiin.
  • Ainakin miehillä kerralla kulutetun alkoholin määrä on pienentynyt.
  • Kokonaan raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin.
  • Kokonaan raittiiden naisten osuus on kasvanut 10 prosentista 15 prosenttiin.

1 200 000 suomalaista on kokenut humalahaittoja

THL:n tekemän tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan 1,2 miljoonaa suomalaista on kokenut humalahaittoja, kuten riitoja, tappeluita tai tapaturmia kyselyä edeltävän vuoden aikana. Jos määrästä poistetaan yleisin ja melko lievä haitta ”katunut puheitaan tai tekojaan”, vähintään yhden humalahaitan kokeneita oli silti lähes 900 000. .

Akuutit alkoholinkäyttöön liittyvät haitat, kuten tapaturmat, ovat vähentyneet kokonaiskulutuksen ja humalakulutuksen vähentyessä. Kroonisten haittojen osuus on kasvanut myös pidemmällä aikavälillä: vuonna 1987 alkoholikuolemista 27 % johtui kroonisista sairauksista, vuonna 2016 osuus oli peräti 64 %.

Alaikäisten juominen on vähentynyt voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Silti juuri nuorilla, alle 30-vuotiailla humalakertojen osuus alkoholinkäyttökerroista on suurin, ja he kokevat eniten humalahaittoja. Humalahaittoja oli kokenut 15–29-vuotiaista lähes puolet, 46 %, kun vastaava osuus 30–59-vuotiaista oli 21 % ja 60–79-vuotiaista 6 %.

Suomalaiset käyttävät alkoholia usein viikonloppuna, kotona, kahdestaan kumppaninsa kanssa

Juomatapatutkimus tuo esiin myös suomalaisten alkoholinkäytön tavanomaisia piirteitä. Suomalaiset käyttävät alkoholia tyypillisimmin kotiympäristöissä (77 % juomiskerroista) kahdestaan kumppaninsa kanssa (43 % kotijuomiskerroista), viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin (68 % juomiskerroista) ja kello 20–21 välillä (840 000 suomalaista on lasin ääressä lauantaisin klo 20–21) sekä alle neljä annosta kerrallaan (68 % juomiskerroista). Suomalaiset suosivat panimotuotteita (49 % tilastoidusta kulutuksesta) eivätkä tavallisesti käytä alkoholia ruokajuomana (8 % juo viikoittain viiniä ruualla, 7 % olutta).

Suomalaisen alkoholinkäytön piirteistä kerrotaan Näin Suomi juo -kirjassa, joka perustuu ennen kaikkea vuodesta 1968 alkaen säännöllisesti tehtyyn Juomatapatutkimukseen. Juomatapatutkimuksen tuorein tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016, jolloin siihen osallistui 2285 suomalaista. Aiemmin haastateltaviksi on poimittu 15–69-vuotiaita, uusimmassa kyselyssä olivat ensi kertaa mukana myös 70–79-vuotiaat.

Julkaistu: 7.9.2018