Suomalaiset tutkijat tekivät merkittävän löydön: syöpä piiloutuu ja muokkaa elimistön puolustusta – Tieto voi mullistaa munasarjasyövän hoidon

Syöpä pystyy muokkaamaan ympärillään olevaa immuunivastetta, osoittaa Helsingin yliopiston tutkijoiden vastajulkaistu tutkimus. Löydöksen avulla voidaan antaa yksilöllistä syövän hoitoa ja tarkempia ennusteita hoitojen tehosta.

Tulokset ovat merkittäviä munasarjasyövän ja todennäköisesti myös muiden syöpien hoidon kannalta.

Helsingin yliopiston johtama monikansallinen tutkimusryhmä selvitti, miksi muihin syöpiin auttavat immuunihoidot eivät tehoa tappavaan munasarjasyöpään. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Harvardin ja Amsterdamin yliopistojen kanssa. Tulokset julkaistiin tänään (9.2.2026) arvostetussa Cancer Discovery -tiedelehdessä. Tutkimuksessa analysoitiin 300 naisen yli 1 000 kasvainta.

– Halusimme ymmärtää, miksi toisilla aggressiivista munasarjasyöpää sairastavilla hoidot eivät auta ja tauti on pahempi kuin toisilla. Ei tiedetty, pystyykö heidän puolustusjärjestelmänsä mitenkään hylkimään munasarjasyöpää, kertoo tutkimusta johtava Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja erikoislääkäri Anniina Färkkilä.

Tutkimuksen merkittävin löydös oli, että potilaiden ennuste parani, kun puolustussolut kerääntyivät ryppäiksi kasvaimen reuna-alueelle, missä syöpä kohtaa terveen kudoksen ja elimistö pyrkii estämään sen leviämisen.

– Kun siihen oli kertynyt paljon puolustussoluja, elimistö pystyi hyökkäämään tehokkaammin syöpää vastaan. Taistelu syövän ja elimistön välillä tapahtuu nimenomaan kyseisellä eturintamalla, Färkkilä tarkentaa.

Toinen mullistava tutkimuslöytö oli keskeisen molekyyli MHC-II:n löytäminen osasta syöpäsoluja. Normaalisti immuunisolut käyttävät sitä varoittaakseen kehoa ulkoisista uhista.

– Munasarjasyövässä immuunihoidot eivät ole tehonneet, koska puolustusjärjestelmä ei ole tunnistanut taitavasti naamioituneita syöpäsoluja. Ne voivat kasvaa rauhassa ilman, että elimistö huomaa niitä, Färkkilä sanoo.

Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan paljastaa myös ne syöpäsolut, jotka edelleen piileskelevät elimistössä. Jos ne saadaan paljastettua, potilailla on parempi mahdollisuus selvitä syövästä.

– MHC-II-molekyylin avulla pystymme tunnistamaan, ketkä hyötyvät immuunihoidoista ja ketkä eivät. Voimme myös yrittää aktivoida puolustusjärjestelmää niilläkin, joilla syöpä edelleen piiloutuu.

Osalla potilaista syöpäsolut eivät ole piiloutuneet yhtä tehokkaasti. Tutkimuksessa mukana olleista naisista noin kolmasosalla MHC-II-molekyyli näkyi ja heidän puolustusjärjestelmänsä oli aktivoitunut. Molekyyliä voidaan mitata halvalla ja helpolla testillä.

– Sen perusteella osataan paremmin valita kullekin potilaalle oikea hoito. Uutta tietoa voidaan todennäköisesti hyödyntää myös muissa syövissä. Parhaillaan suunnitellaan kliinisen tutkimuksen käynnistämistä potilaille.

Färkkilä kiittää uusia teknologioita tästä mullistavasta edistysaskeleesta. Ilman tekoälyä valtavaa määrää dataa ei olisi voitu selata yhtä tarkasti ja nähdä MHC-II-molekyylin merkityksellisyyttä.

– Uusien kuvantamismenetelmien avulla pystyimme tekemään ennennäkemättömän tarkkoja karttoja kasvaimista, mutta ilman tekoälyä emme olisi osanneet tulkita niitä. Tekoäly kertoi meille, että juuri tämä MHC-II-molekyyli oli tärkein potilaan eloonjäämisen kannalta, Färkkilä kertoo.

Tutkimus on merkittävä, koska munasarjasyöpä on toiseksi yleisin gynekologinen ja kymmenenneksi yleisin naisten syöpä. Se todetaan vuosittain noin 600 suomalaisella. Aggressiivisen munasarjasyövän ennuste on huono. Vain 30–40 prosenttia sairastuneista on hengissä viiden vuoden päästä. Aluksi hoidot näyttävät tehoavan, mutta käytännössä tauti uusii lähes aina.

– Nyt on myös käynnissä paljon tutkimuksia, joissa munasarjasyöpään annetaan erilaisia lääkkeitä. Uuden tiedon avulla ymmärretään paremmin, miten ihmisen oma immuunijärjestelmä saadaan taistelemaan tehokkaimmin syöpää vastaan, Färkkilä sanoo.