Sukupolvien sodasta Suomessa ollaan siirrytty sukupuolien sotaan – Ei ihme, että kumppania on vaikea löytää
Lapsenteossakin toteutuu evoluutioteorian havainto: parhaiten selviytyvät ne, jotka sopeutuvat muuttuneisiin olosuhteisiin, kirjoittaa Laura Saarikoski.
Vietitkö juhlapyhiä vanhempiesi kanssa? Todennäköisesti.
Tuliko kiistaa pukeutumisesta, elämäntavoista, musiikista, jumalasta tai politiikasta?
Tuskin.
Entäs baarissa ikätoveriesi kanssa sen jälkeen?
Niinpä!
”Nyt se on isoäiti, joka kertoo seksuaalisesta vallankumouksesta.”
Joulun alla julkaistusta Väestöliiton Perhebarometristä kävi ilmi, että Suomessa eri sukupolvien välit ovat nykyisin hyvät. Vanhempien ja lasten yhteydenpito on tiivistä myös sen jälkeen, kun lapset ovat aikuistuneet.
Ja miksipä näin ei olisi? Arvoerot sukupolvien välillä eivät enää ole yhtä isot kuin viime vuosisadalla, jolloin sodankäyneet, perinteisiin arvoihin uskovat vanhemmat joutuivat sietämään lastensa rokkia, pitkiä tukkia, avoliittoja ja kommunismia. Nuoriso puoluekannasta riippumatta kapinoi tuolloin vanhoillisuutta vastaan, ja edellinen sukupolvi oli heille yhteinen vastustaja.
Vaalitutkimuksen mukaan nuoret kannattavat yhä arvoliberaaleja puolueita vanhuksia enemmän – mutta vanhemmat ikäluokatkaan eivät ole niin vanhoillisia kuin ennen. Nyt se on isoäiti, joka kertoo Vanhan valtauksesta, Koijärvi-liikkeestä tai seksuaalisesta vallankumouksesta.
Noin puolet nuorista aikuisista tosin kokee E2:n teettämän sukupolvibarometrin mukaan, että suuret ikäluokat porskuttavat heidän kustannuksellaan, mutta toive perinnöstä voi sekin kannustaa pitämään välejä vanhempiin ja isovanhempiin.
Sukupolvien sodan sijasta Suomessa ollaankin siirrytty sukupuolien sotaan.
”Syitä syntyvyyden laskulle: taloudellinen epävarmuus, ilmastoahdistus ja kumppanin löytämisen vaikeus.”
Suomi on Ruotsille varoittava esimerkki, kertoi ruotsalaislehti Dagens Nyheter joulukuussa laajassa reportaasissaan, joka käsitteli syntyvyyden laskua Suomessa.
Lehti käsitteli tuttuja syitä syntyvyyden laskulle Suomessa: taloudellinen epävarmuus, ilmastoahdistus ja kumppanin löytämisen vaikeus. Suorimmin sukupuolien eroista puhui juttuun haastateltu Soile Rajamäki, joka piti syntyvyyden laskun yhtenä syynä arvoeroja naisten ja miesten välillä. Rajamäki on Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n puheenjohtaja.
”Miehet kääntyvät oikealle, naiset vasemmalle. Konservatiiviset pojat jäävät maaseudulle, jossa he ovat kasvaneet, ja kaltaiseni naiset muuttavat tänne (kaupunkiin) ja luovat itsenäisen elämän”, Rajamäki sanoi DN:lle.
Arvotutkimukset tukevat Rajamäen puhetta. Esimerkiksi 2025 Sukupolvibarometrissa nuoret miehet ajattelivat selvästi nuoria naisia useammin, että naisten on luonteva kantaa enemmän vastuuta hoivasta. Nuoret miehet ovat myös entistä uskonnollisempia. Nuoret naiset taas ovat aiempaa arvoliberaalimpia.
Näin toinen sukupuoli, jolla on erilaiset arvot, näyttäytyy vastustajana. Ei ihme, että kumppania on vaikea löytää.
”Joidenkin miesten on vaikea hyväksyä, ettei heillä ole enää perinteisiä vapauksia.”
Jos sukupolvien sodasta jotain voi päätellä, saavutetuista vapauksista on kuitenkin vaikea luopua. Tämä koskee molempia sukupuolia.
Joidenkin miesten on vaikea hyväksyä, ettei heillä ole enää perinteisiä vapauksia, joissa esimerkiksi lastenhoito jäi naisille. Miehiä koulutetummat nuoret naiset taas tuskin suostuvat palaamaan hoivarooliin.
Lapsenteossakin toteutuu evoluutioteorian havainto: parhaiten selviytyvät ne, jotka sopeutuvat muuttuneisiin olosuhteisiin.
