Leinon Instagram-tili on julkinen, ja hänellä on 1 216 seuraajaa eri puolilta maailmaa.
– Kaukaisimmat seuraajani tulevat Intiasta, heistä 5–6 on seurannut tiliäni ihan alusta saakka, hän kertoo.
Kaupan myyjänä elämäntyönsä tehneellä Leinolla ei ollut edes kameraa 20 vuoteen. Aikoinaan hän kyllä kuvasi ahkerasti lomamatkoillaan.
– Pitkästytin ystäviäni pitkillä diakuvaesityksillä, hän naurahtaa.
Tietotekniikan perusteet kansalaisopistossa
Kun Leino lopetti työelämässä, hänellä ei ollut hajua edes tietokoneista. Perusteet hän oppi vasta kansalaisopiston kurssilla eläkeläisenä. Instagram ilmestyi hänen elämäänsä 85-vuotiaana, kun elämään tuli suuria muutoksia.
– Muutin suuresta asunnosta pienempään ja luovuin autosta. Tuli tunne, että elämänpiiri pienenee, kun autokin meni pois. Tyttäreni sitten keksi, että voisin tykätä Instagramista. Hän asensi minulle ensimmäisen kuvan ja opetti käyttöä. Jo illalla olin oppinut tarvittavan tekniikan.
– Ilman etevää tytärtäni Instagram ei varmasti olisi edes tullut elämääni. Toisaalta hän on kehunut minua helpoksi opetettavaksi, Irja Leino kertoo.
Arjen raportointia älypuhelimella
Leino kuvaa kaiken älypuhelimellaan, ja sillä hän myös käsittelee kuvansa. Tähän mennessä hän laskee jakaneensa noin 900 kuvaa Instagramissa.
– Kuvaan tapahtumia ja tärkeitä hetkiä. Olen kulttuuritapahtumien suurkuluttaja. Ihan pari päivää sitten otin kuvia Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilta ja seuraavana päivänä kalastusretkelläni. Kuvaan niitä asioita, joita minulle päivittäin tapahtuu. Kuvalla pitää olla minulle jokin merkitys, hän sanoo.
Leino kutsuukin kuvaamistaan Instagramiin valokuvalliseksi päiväkirjakseen. Kuviensa sisällön hän kirjoittaa erikseen englannin- ja suomenkielisille tileilleen. Kahdella kielellä julkaiseminen on kuulemma erinomaista aivojumppaa.
– Minulle ulkomailta tulevassa palautteessa ihastellaan Suomen sinistä taivasta ja ilman puhtautta.
Vapaaehtoistyötä
Omien tiliensä lisäksi Leino vastaa myös vapaaehtoisyhdistys Kyläpaikka ry:n Instagram-tilin kuvaamisesta ja päivittämisestä.
Muita oman ikäisiään Instagramin käyttäjiä Leino ei tunne.
– Toki tiedän muita eläkeläisiä Instragram-kuvaajia, mutta en sentään ihan näin iäkästä.
Valokuvataiteen museokin on noteerannut Leinon ansiot.
– Vajaa vuosi sitten sain kutsun Suomi Insta -projektiin. Kymmenen kuvaani valittiin museon kokoelmiin, ja osallistuin Valokuvataiteen museon järjestämään keskusteluun. Istuin siellä keskustelemassa Instagramista kahden ammattivalokuvaajan kanssa. Museo haki kymmentä eri-ikäistä instagrammaajaa, ja minä olin se vanhin. Ikärasismia en ole kohdannut ollenkaan.
Jälkipolvi kannustaa
Leinolla on kuusi lapsenlasta ja kolme lapsenlapsenlastakin.
– Saan jälkipolvilta kannustusta. Jotenkin he tykkäävät, kun minusta on tullut niin näkyvä toimija sosiaalisessa mediassa. Perhekuvia en kuitenkaan julkaise.
Leinolle oli alusta asti selvää, että hän tekee Instagram-tilistään kaikille avoimen.
– Jos pitäisin sen yksityisenä, sehän olisi ihan sama kuin jakaisi kuvia jossain WhatsAppissa. Kun julkaisee itse kuvia avoimella tilillä ja seuraa toistenkin julkaisuja, siinä avautuu silmien eteen koko maailma.
Instagram-tilin kuvaamisen ja päivittämisen lisäksi Leino ei ole ottanut omakseen muita sosiaalisen median palveluja ja kanavia.
– Paitsi mitä nyt YouTubesta kuuntelen maailmanmusiikkia ja suosittelen sitä lämpimästi muillekin senioreille. Pankkiasiat kyllä hoidan tietokoneella ja verkossa. Tuttavapiirissäni on vielä monia, jotka kiikuttavat maksulaput pankin seinään laatikkoon.
Vain 3 % eläkeikäisistä julkaisee omia sisältöjä
DNA:n tuore tutkimus kertoo, että yli 65-vuotiaat seuraavat YouTubea, mutta vain kolme prosenttia heistä tuottaa itse aktiivisesti sisältöä. Jo kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla toinen.
DNA:n tutkimukseen eri ikäryhmien somen käytöstä osallistui 1 005 suomalaista kutakuinkin tasaisesti eri ikäryhmistä.
Tutkittavat oli jaettu kuuteen eri ikäryhmään, ja vastaajista 169 oli 65–74-vuotiaita. Heistä 14 prosenttia ei käytä sosiaalista mediaa ollenkaan.
Niistäkin ikäihmisistä, jotka muuten käyttävät sosiaalista mediaa, 26 % ei julkaise siellä sisältöjä. 34 % julkaisee somessa omia sisältöjä vain vähän, 20 % jonkin verran ja vain kolme prosenttia julkaisee niitä aktiivisesti.
Omaa sisältöä somessa julkaisevat eniten 16–24-vuotiaat, peräti 11 % heistä.
Tilastokeskuksen vuoden 2018 tutkimuksen mukaan 75–89-vuotiaistakin peräti 10 % kuitenkin on seurannut jotakin yhteisöpalvelua kolmen kuukauden aikana. Heistä kuitenkin vain kaksi prosenttia seuraa jotain yhteisöpalvelua useasti päivässä tai on siihen lähes jatkuvasti kirjautuneena.
Uudellamaalla senioreita digitaalisen median käytössä auttavan Enter ry:n toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki tuntee vapaaehtoiset senioriauttajansa ja heidän apuaan kaipaavat ikäihmiset.
Facebook on edelleen ylivoimaisesti suosituin kanava myös iäkkäiden keskuudessa.
– Aina tulee vastaan jopa päälle 80-vuotiaitakin, jotka tekevät itse vaikkapa YouTubeen videoita. Nekin ikäihmiset, jotka käyttävät sosiaalista mediaa, seuraavat siellä enemmän muiden sisältöä tai vaihtavat kuulumisia ystävien tai sukulaisten kanssa vaikkapa WhatsAppissa. Sisällön tuottaminen itse on edelleen korkean kynnyksen takana, hän sanoo.
Sosiaalisen median asiantuntija ja tietokirjailija Harto Pönkä seuraa säännöllisesti eri ikäryhmien sosiaalisen median käyttötapoja.
– Tällä hetkellä 65–74-vuotiaista jo 13 % käyttää YouTubea päivittäin, heistäkin kuitenkin vain todella pieni vähemmistö tuottaa sisältöä itse. Facebook on edelleen ylivoimaisesti suosituin kanava myös iäkkäiden keskuudessa. Toiseksi suosituin on WhatsApp
ja kolmantena tulee YouTube. Valokuvien jakamispalvelu Instagram tulee vasta neljäntenä, mutta se on vasta tulossa isoksi palveluksi, Pönkä sanoo.
Etelämäki toivoisi, että yhä useampi ikäihminen alkaisi tuottaa sisältöä sosiaaliseen
mediaan itsekin sen sijaan, että tyytyisi seuraamaan vain muiden julkaisuja.
– Ikäihmisten itse omasta elämästään ja arjestaan julkaisemat sisällöt loisivat heistä monipuolisemman kuvan. Hekin ovat yksilöitä erilaisine historioineen ja taustoineen. Nyt sosiaalisessa mediassa korostuvat vain mielikuvat epäkohdista ja huutavasta hoivantarpeesta, Etelämäki sanoo.
Lähteet: DNA: Digitaalit elämäntavat -tutkimus 2019 – Nuoret ja sosiaalinen media, Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2018.
