Kun Topi Borgistakin tuli julkkis, Sointu Borg alkoi veljensä tiukaksi manageriksi: ”On mautonta, jos veljelläni yritetään tehdä rahaa ilman korvausta”

Vuosi sitten Suomi kohisi uudesta tv-sarjasta. Autistinuorista kertova Kirjolla seurasi neljää päähenkilöä, joista yksi oli tamperelainen Topi Borg. Sarja kuvasi autismin kirjoa ja se hurmasi suomalaiset.

Venla-gaalassa Kirjolla valittiin vuoden ohjelmaksi ja seurantarealityksi, ja se oli vuoden 2023 Yle Areenan katsotuin sarja kaikissa ikäryhmissä keskikatsojamäärällä mitattuna.

Sen jälkeen Topi Borg on nähty Linnan juhlissa, Levyraadissa ja nyt hän kirjoittaa esikoisteostaan.

Ei liene liioittelua sanoa, että Topi Borgin elämä on mullistunut täysin lyhyessä ajassa.

– Sointu luo kaikki minun kiireeni. Meillä on tulossa myös monta puhekeikkaa, koska minulle on erittäin tärkeää levittää positiivista kuvaa autistisuudesta ja neuroepätyypillisyydestä, Topi sanoo.

Ja Sointu on Sointu Borg, Diilistä ja etunimestään tuttu suorasanainen kirjailija, yrittäjä sekä puhuja. Ja nykyään Topi-veljensä manageri. Nämä Borgit ovat olleet yleisön huulilla – ja lisää on luvassa.

Kun Kirjolla-sarja alkoi esitellä Topin ja muiden nuorten elämää, Sointu sai jo ensimmäisten kuukausien aikana tuhansia viestejä somekanaviinsa ja satoja sähköposteja.

– Sehän oli koko perheelle tosi jännittävää aikaa. Emme osanneet aavistaa miten iso ilmiö sarjasta muodostuisi, Sointu muistelee.

Sointu sai myös kritiikkiä Kirjolla-ohjelman aikana siitä, että ratsastaa veljensä autismilla.

– Aikoinaan se tuntui raskaalta ja voin silloin todella huonosti. Kyllä minulle tulee siitä vieläkin kurja olo. Mutta puhuimme asiasta perheen kesken ja totesimme, että se on narratiivi mikä on osalla ihmisiä eikä se ole lähdössä pois. Sitä on turha yliajatella, Sointu miettii.

Topi kertoo, että tv-sarja muutti hänen psyykeään konkreettisesti.

– Ymmärsin, että elämässä ei ole liian paljon pelättävää. Vaikka tulee julkkikseksi, kaikki menneet epämukavuudet ja ahdistukset ovat edelleen olemassa. Ja ne tulevat olemaan osa arkeasi vieläkin vankemmalla tavalla, uskomatonta mutta totta. Toisaalta se on hyvä merkki: sinä tunnet, et ole turtunut, hän kuvailee.

Kun Sointu luki ihmisten lähettämiä tarinoita veljelleen, Topi ymmärsi, että maailmaan on mahdollista vaikuttaa positiivisella tavalla.

– Se mikä pitää ymmärtää, on että kun edustaa vähemmistöä, siitä tulee vastuu. Sinä tulet olemaan kaipuun, innostuksen ja myötätuntoisuuden kohde muilta, Topi miettii.

– Sinun täytyy ottaa huomioon, että tekosi pystyvät vaikuttamaan useiden tulevaisuuteen. Sillä tavalla muut voivat olla itsevarmempia ja saavuttaa enemmän elämässä.

Viime vuonna Sointu alkoi saada koko ajan enemmän kyselyitä ja yhteistyöpyyntöjä Topista. Tästä syystä hän alkoi viime keväänä manageroida Topia ja hoitaa kaikki veljensä sopimusasiat. Sointu ei ota työstään palkkiota, vaan kaikki tulot ohjataan Topin ensiasuntoa varten. Se on Topin pitkäaikainen unelma.

– Topilla on tosi paljon kysyntää, joten olemme puhuneet avoimesti siitä, mitkä ovat julkisen työn hyvät ja huonot puolet. Ja millaista profiilia hänen kannattaa rakentaa.

– Lisäksi koutsaan Topia esimerkiksi ennen suoria lähetyksiä: mitä pukea päälle, miten rytmittää puhetta. Kommunikaatiomme on suoraa, välillämme ei ole piilotettuja asioita. Saan palautteen niin hyvässä kuin pahassa, Sointu kiittelee.

Koska Topi ei ole somessa, veljen projekteja buustataan Sointun some ja digikanavissa nyt ja jatkossa.

– Ideana on tehdä Topille omaa uraa. Ihmiset, jotka ajattelevat minun hyötyvän tästä tai keitä ärsyttää meidän yhteistyömme voivat suksia kuuseen!

– Olet Sointu on kohdannut paljon ikävämpääkin. Hän nousee aina lopulta ylös oman vahvuutensa ja läheistensä ansiosta, Topi lisää.

Topilla on vientiä. Useat kaupalliset tahot havittelevat häntä mainoskasvoksi ja muihin kumppanuuksiin. Sointu on välissä neuvottelemassa, että asiat menevät asiallisesti.

– Olemme tehneet yhdessä aika rajujakin linjanvetoja ja suhtautuneet yhteistöihin hyvin harkitsevasti. Tällä hetkellä suhtautuminen on ollut pelkästään hyvää, joten täytyy katsoa, ettei vaakakuppi käänny toiseen suuntaan, Sointu kuvailee.

Kaupallisilla yhteistöillä on hintansa, luonnollisesti. Hyväntekeväisyysprojektit ovat erikseen.

– On selvää, että jotkut haluavat hyötyä kaupallisesti Topin brändistä. Mielestäni on mautonta, jos yksityinen taho haluaa tehdä veljelläni rahaa ilman korvausta, Sointu kritisoi.

– Ei huolta sisko. En tunne oloani epämiellyttäväksi siitä, että kuvailit minua kuin hyvää orihevosta, Topi pistää väliin.

Heitä eivät pahat puheet hetkauta. Sointun ja Topin välit ovat nykyään läheisemmät kuin koskaan. Yhteydessä ollaan päivittäin.

– Sointusta tuli bisnesihminen, hänestä tuli keisarinna, hänestä tuli tosi-tv-sarjan voittaja, menestyjä ja managerini. Nyt hän on suurin kumppanini, mitä omistautunein suojelusenkelini, järjen antajani, kaikkein vantterin ja säälimättömin torujani. Eli ihana rakas siskoni! Keskinäinen rakkaus tekee bisneksestä siedettävämpää, Topi toteaa.

– Siinä tuli varmasti ihan realistinen kuvaus viime vuosilta. Kyllä me joskus kinastelemmekin, mutta aika harvoin, Sointu nauraa.

Viimeksi kaksikko riiteli ulkomailla, kun Topin piti kuvata Sointusta video instagramiin.

– Tunsin oloni kirjaimellisesti orjaksi, Topi sivaltaa.

Sointu muistuttaa, että aikaa meni vain neljä minuuttia.

– Välirikkoa meillä ei ole koskaan ollut, eikä siis meidän viiden sisarusten kesken muutenkaan. Meidät on kasvatettu esimerkiksi niin, että perheenjäsenistä ei puhuta pahaa, Sointu sanoo.

– Vanhemmat ovat antaneet meille tilaa olla oma itsemme. Se on käsittämätön siunaus ja aivan liian harvinaista, Topi pohtii.

Tamperelaiseen Sointu ja Topi Borgin lapsuuden perheeseen kuuluu viisi sisarusta ja vanhemmat. Sointu kertoo, että viisi sisarusta olivat jo lapsena hyvin läheisiä keskenään. Jo taaperona toisin kuin sisaruksensa käyttäytynyt Topi sai kuusivuotiaana autismidiagnoosin.

– Pienenä Topi oli maailman söpöin, mutta jo nuorempana hän kärsi raivareista. Se johtui hitaammasta puheenkehityksestä, joten tunteiden purkaminen oli haastavampaa, Sointu sanoo.

Perheessä oli käytössä esimerkiksi kuvakortteja, joilla kerrottiin tunnetiloista. Aina ei niilläkään pärjätty ja välillä lapsuudenkodissa lensi salamia.

– Muistan miten purin Sointua. Mieleni sisällä oli hyvin tyyntä lukuun ottamatta niitä hetkiä, jolloin kaikki muuttui punaiseksi. Tiesin, että läheiseni rakastivat minua. Ne olivat ensimmäiset muistoni, Topi kertoo.

– Mitä tarkoitat, että kaikki muuttui punaiseksi? Sointu kysyy

– Sitä, että tuli raivari. Kesti monta vuotta, että pystyin hallitsemaan sitä omalla tahdonvoimallani, Topi kuvaa.

Päiväkodissa Topi oppi lukemaan mikä muutti hänen elämänsä täydellisesti.

Samaan aikaan alkoi Topin elokuvainnostus. Ja jo silloin hän suhtautui asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Hän kertoo katsoneensa tuolloin myös kaikki sisarustensa lempileffat, kuten Peter Panin ja Keisarin uudet kuviot 2: Kronkin uudet kuviot.

1990-luvun puolivälissä hyvätasoisesta autismista puhuttiin vähemmän kuin nyt, mutta Borgin perheessä ymmärrettiin, että Topi on hoksaavainen ja älykäs.

Peruskoulun yläasteen viimeisellä luokalla hän kävi tavanomaisen opetuksen pienryhmässä.

– Olen aina tiennyt, että minulla on fiksu veli, Sointu sanoo.

Kun Topi valmistui 10 vuotta sitten puutarhuriksi, hänellä meni kaksi vuotta työpaikan saamiseen. Topi lähetti satoja hakemuksia, joissa kertoi avoimesti olevansa autisti.

Lopulta työpaikka irtosi vasta Sointun ja Topin isän avulla.

– Minua syrjittiin autismin vuoksi. Nykyisenkin työpaikkani sain isäni suhteiden kautta, Topi sanoo viitaten tamperelaiseen ruokakauppaan, joka myös nähdään Kirjolla-sarjassa.

Viime viikolla Sointu ja Topi olivat tamperelaisilla messuilla puhumassa työelämän monimuotoisuudesta.

– Olemme pohtineet paljon sitä, että tuskin työnantajat haluavat tahallaan syrjiä. Ehkä ei nähdä potentiaalia tai neuroepätyypillisyyden hyviä puolia. Veikkaan, että kyse on tietämyksen puutteesta ja työnantajien pelkoa siitä, että osaavatko he tarjota esimerkiksi riittävää työnohjausta, Sointu miettii.

Työnantaja saattaa myös jännittää epäoleellisia asioita. Ja osaako puhua kaikesta oikein termein, että kukaan ei loukkaannu.

Tai laskeeko neuroepätyypillisen ihmisen palkkaaminen yrityksen tuottavuutta.

– Ihmisten tapa työskennellä voi olla erilainen, mutta lopputulos voi olla sama ellei parempi, Sointu muistuttaa.

Topi miettii, että jotkut ehkä luulevat neuroepätyypillisen löytävän jostain paremman paikan eivätkä siksi rekrytoi. Se on ikävä karhunpalvelus.

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että työpaikka voi hyvin kun siellä on erilaisia ihmisiä.

– Olisi hienoa, että työnantajilla olisi aito halu monimuotoistaa työympäristöä eikä vain kiillottaa sädekehää. Jokainen haluaa olla osa joukkuetta eikä mikään esittelykohde, kaksikko alleviivaa.

Topi työskentelee yhä samaisessa ruokakaupassa. Osa-aikainen työ mahdollistaa Topille kaikenlaisten sivuprojektien tekemisen.

– Kaupassa on hyvä säännöllinen työ, josta saa säännöllisen palkan, Topi sanoo ja jatkaa:

– Ja jos minusta tulee hasbeen-julkkis, se kauppa on hyvä pysyvä työpaikka. Uskon vakaasti, että minusta tulee joskus hasbeen-julkkis!

– Niinhän meistä kaikista tulee, Sointu kuittaa

Meikki Jennifer Appelton. Stailaus Suvi Poutiainen. Topin asu: puvuntakki ja housut Tiger of Sweden / Stockmann, T-paita PS Paul Smith / Stockmann, Sukat Pantherella/Stockmann, Tennarit Adidas/Stockmann. Soinnun asu: Mekko Forte Forte / My O My, Sukkahousut/Norlyn. Kengät/& Other Stories. Kuvauspaikka elokuvateatteri Riviera Punavuori.