SM-liigan päävalmentajien enemmistö on lampaita! – "Pääsyyllinen livistää rintamasta"
Aition jääkiekkotoimija Petteri Sihvonen pökkää lukijan ja oman jääkiekkoviikkonsa liikkeelle aina näin maanantaisin. Tällä erää Sihvonen on huolissaan SM-liigajoukkueiden pelitavoista.
On maanantai, ylivertainen viikonpäivä vertaistensa viikonpäivien joukossa.
Eletään mahdollisesti historiallisia aikoja, kun SM-liigaseurojen pomot kokoontuvat, torstainako se oli, päättämään tulevaisuuden sarjamalleista. No, en usko, ennen kuin näen, että jostakin pöydällä olleista malleista päästään yhteisymmärrykseen; tokko seurajohtajien sekalainen seurakunta saa päätöstä tehdyksi.
Toivon toki, että jokin 12+10-A+B-sarjamalli suorine nousuineen ja putoamisineen saataisiin aikaiseksi.
”Juuri nyt on sietämätöntä katsoa keskimääräistä SM-liigaottelua ja verrata sitä keskimääräiseen peliin NHL:ssä, SHL:ssä ja NL:ssä.”
En ole sarjamallien tuntija, olen pelin asiantuntija.
SM-liigassa pelataan tällä hetkellä yltyleensä niin huonoa lätkää, että se pökkää tässä oman Jääkiekkoviikkoni liikkeelle. Asetan painavan punakynäni kärjen SM-liigan päävalmentajien pelikirjoihin. Niissä on tavattoman paljon yliviivattavaa.
Juuri nyt on sietämätöntä katsoa keskimääräistä SM-liigaottelua ja verrata sitä keskimääräiseen peliin NHL:ssä, SHL:ssä ja NL:ssä.
Lempo soikoon, noissa kolmessa ulkomaan sarjassa pelataan enemmän ja enemmän niin kuin Suomessa pelattiin, sanotaan 2006–2023. Ja vastaavasti meillä pelataan kiihtyen sitä samaa epäjääkiekkoa, jota edellä mainituissa sarjoissa mentiin edelliset parikymmentä vuotta. Typeryys on vaihtanut osoitetta.
”Edellisen kerran suomalaisten kärkivalmentajien valmennusote lipsui vastaavalla tavalla 2017–2019.”
Siinä, missä maailmalla jääkiekkoilun evoluutio pelitapojen keula meidänpelimäistyy, Suomessa on alettu valua kohti havumetsien lätkää kera pohjoisamerikkalaisen koulupoikaprässin.
Herrat heikot suomalaiset päävalmentajat SM-liigassa ovat aivan kuin alkaneet seurata Tapparan päävalmentaja Rikard Grönborgin miekkaa. Grönborg tuli, näki, voitti (keväällä 2024) ja on valmentanut lukemattomat pelit aivan vihkoon.
Pian Grönborg häipyy Tampereelta, muuttaa Ruotsiin, nauraa partaansa ja alkaa valmentaa Tre Kronorille kansainvälisen jääkiekkoilun vaatimaa Meidän pelin rytmiä. Tapparassa hän on valmentanut ns. Pölhökustaata.
”Peli on rikki. Maailman taktisin jääkiekkosarja SM-liiga on enää muisto vain.”
En olisi ikimaailmassa uskonut, ettei suomalaisilla kärkivalmentajilla ole ammatillista integriteettiä ja identiteettiä.
Kävi niin, että Jukka Jalonen, Jussi Tapola ja Pekka Virta poistuivat liki samalla ovenavauksella suomalaisen jääkiekkoilun päänäyttämöiltä. Heidän jälkeensä tulivat Grönborg, Antti Pennanen, Raimo Helminen, Petri Karjalainen, Jouko Myrrä, Olli Jokinen, Petri Matikainen ja täysin tolaltaan pois mennyt Tommi Niemelä, muiden muassa.
Ja tässä sitä ollaan.
Peli on rikki. Maailman taktisin jääkiekkosarja SM-liiga on enää muisto vain. Nyt se on antitaktisin sarja, mitä tulee lajin TOP6-liigoihin.
Suurin syyllinen sekaannukseen on mainittu nimeltä tuossa edellä eikä se ole missään tapauksessa Grönborg. Kuten sanoin, ruotsalainen juonikko nauraa partaansa, hänelle antamalla annettiin parhaat suomalaisen jääkiekkoilun leikkikalut, että sotke ja sekoita tamperelaisen ja suomalaisen lätkän hiekkalaatikko mielesi mukaan. Hän teki ja tekee työtä käskettyä. Ja meidän nilkit painavat perässä.
Tosin pääsyyllinen itse näytti palaavan jo ruotuun Karjala-turnauksessa. Hän ei sentään naureskele väärille poluille harhauttamilleen seuraajille, hänellä on täysi työ selvitä omista töistään henkisesti ehjin nahoin.
Edellisen kerran suomalaisten kärkivalmentajien valmennusote lipsui vastaavalla tavalla 2017–2019. Silloin Leijonien päävalmentaja Lauri Marjamäen jäljiltä Suomi-lätkä oli kriisiytyä pahan kerran.
”Kyseessä ei toki ole mikään salaliitto, jossa SM-liigan toimistolta olisi käsky käynyt.”
On makuasia, kutsuako SM-liigan päävalmentajia sopuleiksi vai lampaiksi. Yhtäkaikki he saapastelevat aina kulloisenkin Leijonakuninkaan viitoittamalla tiellä ilman kykyä omaan ajatteluun ja linjaan.
On oikeasti rajua verrata SM-liigan pelitapoja NHL:n, SHL:n ja NL:n pelitapoihin. Tulee epätodellinen olo. Miten ihmeessä musta on vaihtunut valkoiseksi ja valkoinen mustaksi?
Kyseessä ei toki ole mikään salaliitto, jossa SM-liigan toimistolta saati Suomen Jääkiekkoliiotosta olisi käsky käynyt. Siitä todistavat ne seurat, jotka eivät kuulu Pölhökustaan jääkiekon piiriin. Esimerkkeinä toimivat Jarno Pikkaraisen Ässät, Jonne Virtasen Jukurit ja Mikko Mannerin HPK. Ei SM-liigassa ole kielletty valmentamasta pelin evoluution globaalin kärjen tuntumassa.
