Image

Sitran Mari Pantsar: "Voi olla mahdollista, että vähentäisimme päästöjä niin paljon kuin pitäisi ja talous kasvaisi."

2

Sitran hiilineutraalista kierto­taloudesta vastaavan johtajan Mari Pantsarin mielestä poliitikot ovat suurin jarru ilmasto­tavoitteiden saavuttamisessa.
Kuvat Timo Pyykkö

IPCC:n loppuvuodesta 2018 julkistetussa raportissa sanotaan, että yli 1,5 asteen ilmaston lämpenemisellä on katastro­faaliset seuraukset. Jos tähän halutaan päästä, yhteiskunnallisten muutosten on oltava radikaaleja. Sitran sivuilla kerrotte kuitenkin, että muutosten ei tarvitse välttämättä olla niin isoja – miksi?

Se on tavallaan porttiteoria: että saadaan ihmiset edes miettimään näitä asioita. Tämä taas saattaa johtaa esimerkiksi erilaisiin äänestyspäätöksiin. Näen tämän yhteiskunnallisena ja poliittisena kysymyksenä.

Tekeekö Suomi tarpeeksi?

Me ollaan allekirjoitettu Pariisin sopimus, mutta eihän meidän toimenpiteet tai edes tavoitteet ole linjassa sen kanssa. Suomi on sitoutunut siihen, että 2030 me olisimme vähentäneet päästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Sen pitäisi olla vähintään 60 tai 65 prosenttia, jotta olisimme linjassa sopimuksen kanssa.

Suomesta tulee EU-puheenjohtajamaa tänä vuonna. Miten Suomen tulisi toimia ilmastoasioiden suhteen?

Pitäisi olla mahdollisimman pian hiilineutraali ja osoittaa, että se ei välttämättä tarkoita, että talous menee kuralle. Voi olla mahdollista, että vähentäisimme päästöjä niin paljon kuin pitäisi ja talous kasvaisi.

Missään ei ole pystytty irrottamaan talouskasvua resurssien käytöstä. Eikö yhtälö ole silloin mahdoton?

Tällä hetkellä ei ole mitään merkkejä irtikytkennästä. Yksi mahdollisuus on kiertotalous: käyttäisimme niitä resursseja, joita jo on yhteiskunnassa. Se olisi oikeastaan ihan uusi talousmalli. Nythän me elämme lineaaritaloudessa: otetaan luonnonvaroja käyttöön, käytetään ne ja käytön jälkeen heitetään pois. Vain 9 prosenttia käyttöönotetuista luonnonvaroista säilyy kierrossa. 90 prosenttia päätyy jätteenä kaatopaikalle, polttoon tai pahimmassa tapauksessa ympäristöön. Hiljattain julkaistiin YK:n uusi luonnonvararaportti. Sen mukaan luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttavat puolet maailman päästöistä ja 90 prosenttia biodiversiteettikadosta ja veden käytöstä.

Onko Suomen toimilla mitään väliä, kun vaikkapa Saksa on jarrutellut EU:n pyrkimystä hiilineutrauliuteen vuoteen 2050 mennessä?

Pohjoismaiden pitäisi ottaa aktiivinen rooli. Jos voisimme näyttää, että saamme päästöt nopeasti alas ilman että ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus vähenee, se on malli muille maille. Pitäisi ottaa aktiivisempi rooli pohjoismaisissa huippukokouk­sissa. Suomessahan EK on mukana puolentoista asteen tavoitteessa, mutta muiden Pohjoismaiden EK:t eivät, eikä brysseliläinen kattojärjestö ole kauhean kunnianhimoinen.

Mitä muutos edellyttää?

Yrityksiltä ennen kaikkea sitä, että ne käyvät myymään palveluita enemmän kuin tuotteita. Se vaatii ihmisiltä mindsetin muutosta. Yrityksien pitää muuttaa bisnesmallia. Leasing-mallit voivat tuntua yrityksille hankalilta, koska nyt kun ne myyvät koneen, ne saavat sen rahan kerralla.

Onko ongelmana kvartaaliajattelu?

Unileverin entinen toimitusjohtaja Paul Polman on varmasti maailman tunnetuin yritysjohtaja, joka puhuu ilmastonmuutoksesta. Hänhän kieltäytyi tekemästä kvartaalitulosta ja teki sen sijaan suunnitelman kymmenen vuoden aikajänteellä. Tavoite oli, että viimeistään 2030 Unilever tuottaa vain positiivisia vaikutuksia ympäristölle. Tuollasta ajattelua tarvittaisiin.

Mitkä uudistukset näet oleellisimmiksi seuraavalle hallitukselle?

Verotus on yksi. Pitäisi verottaa enemmän toimintaa, josta syntyy päästöjä sekä laskea ansiotulo- ja yhteisöverotusta.

Yritystukia ei ole vieläkään saatu uudistettua. Miksi?

Lobbaus on niin voimakasta. Kaikkien tukien pitäisi kannustaa uusiutumiseen ja vähähiiliseen toimintaan. Korhosen Pertti, Outotecin entinen toimitusjohtaja ja Business Finlandin johtokunnan puheenjohtaja, aina sanoo, että hänen mielestään on moraalisesti väärin käyttää veronmaksajien rahoja maapallon tuhoamiseen.

Näkyvimmin ilmastonmuutosta vastaan ovat viime aikoina taistelleet nuoret. Yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmastolakkoja on pidetty myös hurmoksellisina. Ihmettelemmekö liikehdintää muutaman kymmenen vuoden päästä samalla tavalla kuin taistolaisia nyt?

Mä en usko, koska nuoret Suomessa on itse analysoineet tilanteen. Laura Kolehmainen, joka on perustanut Ilmastoveivin, ja Siiri Mäkelä, joka on puheenjohtaja Nuorten agenda 2030 -liikkeessä, sanoivat toimivansa, koska se lupaus, joka heille on annettu kun he olivat pieniä, on petetty. He kuvittelivat silloin, että he käyvät koulut ja saavat hyvän ammatin, ja voivat kuluttaa ja matkustella. Nyt ei olekaan enää niin.

Oikaisu: Vastauksessa kysymykseen Suomen toimien merkityksestä sanotaan, että EK olisi mukana puolentoista asteen tavoitteessa. EK on mukana CLC:n systeemistä ratkaisua ehdottavassa puolentoista asteen tavoitteessa. Tanskan vastaava järjestö on myös mukana.

Julkaistu: 25.4.2019