Sisilisko on maailman pohjoisin matelija – Se myös elää yllättävän vanhaksi
Kaikille tuttu sisilisko elää hämmästyttävän vanhaksi. Lisäksi se on kahden ennätyksen haltija.
Kevätauringon haihduttaessa yön viileyden aitan alta ilmestyy näkyviin suomuinen pää ja kaksi valpasta nappisilmää. Yön jäljiltä kankea sisilisko kiipeää aitan tummalle seinälle ja antaa auringon lämmittää. Se saa pian vierelleen toisen, ja ne lämmittelevät auringon lämmössä kylki kyljessä.
Sisiliskot ovat heränneet talvihorroksesta huhtikuun loppupuolella ja ilmestyneet nauttimaan kevätauringosta.
Suomupintaisia matelijoita saattaa aurinkoisena päivänä olla vieri vieressä lämpöä keräämässä.
Liskot tarvitsevat lämpöä päästäkseen liikkumaan, mutta myös lisääntyäkseen. Lämmön avulla koiraiden sukusolut valmistuvat lisääntymiskautta varten.
Mitä enemmän aurinko lämmittää, sitä vikkelämpi vaihtolämpöinen sisilisko on. Se tarvitsee sekä nopeutta että kärsivällisyyttä jokapäiväisen ruokansa hankintaan. Sisilisko on hyönteissyöjä ja sille maistuvat muun muassa kärpäset, hämähäkit ja perhoset.
Se on myös pitkäikäinen: hyvissä olosuhteissa sisilisko elää jopa kymmenen vuotta.
Sisiliskot ovat paikkauskollisia. Samat yksilöt voi tavata vuodesta toiseen kiviraunioilla. Koiraat elelevät elämänsä muutaman aarin alueella, naaraiden elinpiiri on vielä pienempi.
Poikaset ovat aikuisia uteliaampia ja liikkuvat jopa satoja metrejä etsiessään kolmantena elinvuotenaan oman alueensa.
Sisilisko on maamme ainoa jalallinen liskolaji. Sen voi sekoittaa maalle nousseeseen vesiliskoon, joka on hyvin samannäköinen. Vesilisko ei nimestään huolimatta kuulu liskoihin, vaan sammakkoeläimiin.
Monet sisiliskot päätyvät toisten eläinten ravinnoksi. Supikoira, kettu, linnut ja pikkupedot pyydystävät niitä, kun osuvat kohdalle.
Saman elinpiirin sisiliskon kanssa jakava kyy on sen vaarallisimpia vihollisia.
Sisilisko on nopea pakenemaan. Aina sekään ei riitä, ja silloin sisilisko käyttää omituista puolustuskeinoa. Vaaran uhatessa se pudottaa häntänsä, joka jää kiemurtelemaan ja saalistaja keskittyy siihen. Lisko pääsee pakoon häntää köyhempänä.
Hiljalleen hännän tilalle kasvaa uusi, edellistä lyhyempi häntä. Joskus käy niin että häntä ei irtoa kokonaan ja haavaan kasvaa uusi, jolloin sisiliskosta tulee kaksihäntäinen. Loppukesällä hännän irtoaminen voi olla sisiliskolle kohtalokasta, sillä hännässä on vararavintoa, jonka menettäminen haittaa sen talvehtimista.
Sisiliskolla on kaksi maailmanennätystä. Se on maailman pohjoisin matelija ja maailman kaikista matelijoista laajimmalle levinnyt laji.
