Apu

Sisällissota jakoi myös taiteilijat punaisiin ja valkoisiin



Sisällissota jakoi myös taiteilijat punaisiin ja valkoisiin

Enemmistö suomalaisista kulttuurihahmoista asettui valkoisten puolelle. Punaisten puolella oli kirjailijoita ja näyttelijöitä. Apu listasi vuoden 1918 tapahtumiin kantaa ottaneita ja mukaan lähteneitä taiteilijoita.

Valkoiset

Jean Sibelius

Säveltäjä (1865–1957)

”Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks’ suuri on Suomen valta”. Jääkärimarssi on säveltäjän vuonna 1917 säveltämä suomalainen sotilasmarssi jääkäri Heikki Nurmion kirjoittamiin sa­noihin. 

Ilmari Kianto

Kirjailija (1874–1970)

Punaisen viivan kirjailija asettui sodan aikana valkoisten puolelle: ”Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat?”

Uuno Klami

Säveltäjä (1900–1961)

Osallistui suojeluskuntalai­sena sisällissotaan ja sen jälkeen vapaahtoisena Viron vapaussotaan sekä Aunuksen retkeen 1919. 

Toivo Kuula

Säveltäjä (1883–1918)

Valkoisten puolella ollut säveltäjä joutui Viipurin Seurahuoneella humalaisten välienselvitteyyn ja joutui lopulta omiensa ampumaksi ravintolan pihalla.

Akseli Gallen-Kallela

Taidemaalari (1865–1931)

Liittyi sodan aikana Mannerheimin johtamiin valkoisiin, piirsi sodan aikana Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit. Sodan jälkeen oli Suomen valtionhoitajaksi valitun Mannerheimin adjutantti ja suunnitteli Suomen sotajoukkojen univormut ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit. 

Viktor Jansson

Kuvanveistäjä (1886–1958)

Kirjailija Tove Janssonin isä taisteli rintamalla valkoisten puolella. Hänen tunnetuimpia julkisia veistoksiaan ovat Tampereen vapaudenpatsas ja Lahden vapaudenpatsas. 

V.A. Koskenniemi

Runoilija, professori (1885–1962) Kulttuuriauktoriteetin kansallismielisyys heijastui monista hänen runoistaan ja sanoituksistaan, kuten Lippulaulusta ja Finlandiasta.

Aku Korhonen Näyttelijä (1892–1960)

Suomen Kansallisteatterin näyttelijä osallistui taisteluihin valkoisten puolella. 

Wäinö Aaltonen Kuvanveistäjä (1894–1966)

Yksi merkittävistä vapaussodan muistomerkeistä on Aaltoselta kesällä 1918 tilattu Alastaron sankaripatsas. 

Muita valkoisia

Kirjailija L. Onerva (1882–1972)

Kuvanveistäjä Alpo Sailo (1877–1955)

Taidemaalari Eero Nelimarkka (1891–1977)

Taidemaalari Pekka Halonen (1865–1933)

Puolueettomat pohtijat, ymmärtäjät

Eino Leino 

Runoilija (1878–1926)

Tervehti Helsingin valloittanutta saksalaista Itämeren-divisioonaa säkeillään vapauttajana. Ajoi myöhemmin yleistä armahdusta vankiloissa oleville punaisen puolen rivimiehille ja -naisille ja vaati kuolemanrangaistuksista luopumista.

Juhani Aho

Kirjailija (1861–1921)

Vietti sotaviikot talvella 1918 punaisten hallinnoimassa Helsingissä, seurasi tapahtumia tarkkaan ja piti päiväkirjaa, johon kirjoitti vaikutelmiaan. Julkaisi vihkot Hajamietteitä kapinaviikoilta 1–3.

Kirjailija Joel Lehtonen (1881–1934)

Kirjailija F.E. Sillanpää (1888–1964)

Punaiset

Algot Untola

(eli Maiju Lassila eli Irmari Rantamala) Kirjailija, toimittaja (1868–1918)

Toimitti yksin viimeisen Työmies-lehden, kun valkoiset olivat jo valtaamassa Helsinkiä. Vangittiin ja kuoli 21.5.1918 epäselvissä olosuhteissa. Kirjailijaa oltiin kuljettamassa laivalla Suomenlinnaan teloitettavaksi, kun yhden selityksen mukaan hän hyppäsi paetakseen. Toinen selitys on, että hänet olisi ammuttu laivan kannelle ja heitetty veteen. 

Aarne Orjatsalo 

Näyttelijä (1883–1941)

Osallistui sisällissotaan, joutui sodan päätyttyä maanpakoon. Oli 1918–1919 Vienan Karjalassa upseerina brittien kokoamassa Muurmannin legioonassa ja muutti myöhemmin Englannin kautta USA:an. 

Uuno Laakso

Näyttelijä (1896–1956)

Suomen Kansallisteatterin näyttelijä taisteli punaisten puolella ja joutui vangiksi, mutta pääsi lopulta pake­nemaan. 

Jalmari Parikka 

Näyttelijä, teatterinjohtaja (1891–1959)

Punakaartin Vuoksenlaakson komppanioiden päällikkö, myöhemmin rintamapäällikkö. Jäi vangiksi Viipurin taistelussa ja sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. 

Emil Lehén

Kirjailija, toimittaja (1883–1918)

Lappeenrannan punakaartin päällikkö. Ei kyennyt estämään valkovankien joukkomurhaa Saimaalla 22.4.1918  ja pakeni Viipuriin. Jäi vangiksi, sai moninkertaisen kuolemantuomion ja teloitettiin. Toimittaja, poliitikko Tuure Lehénin (1893–1976) veli. 

Konrad Lehtimäki

Kirjailija, kansanedustaja (1883–1937)

Ensimmäisiä työläiskirjailijoita. Pääteos Ylös helvetistä (1917) oli aikansa pasifistinen kohuromaani. Sai kuolemantuomion 1918 valtiopetoksesta, mutta tuomio peruttiin kulttuuriväen painostuksen ansiosta.

Sulo Wuolijoki

Toimittaja, poliitikko (1881–1957)

Oli sodan jälkeen vankina Isosaaren vankileirillä, jossa pidettiin valkoisten poliittisesti vaarallisiksi luokittelemia punaisia.

Teksti Liisa Talvitie, kuvat Musketti / Museovirasto / Finna.fi

Lue myös:

Vuoden 1918 tapahtumia muistellaan Tampereella kahdessa näytelmässä

Vuoden 1918 tapahtumat oululaisen teinitytön silmin

Isohiiden veljesten puolueettomuus ei säästänyt heidän henkeään vuonna 1918

Julkaistu: 13.1.2018