Sirkustemput kuuluvat sirkukseen, eivät johtamiseen – puheenjohtajan vetämä kani nolasi Jääkiekkoliiton: "Yllätyyys!"
Johtaja, joka yllättää omansa julkisesti, ei ole taikuri vaan amatööri. Heikki Hietasen viimeviikkoinen kani hatusta teki näkyväksi vain Jääkiekkoliiton johtamisongelmat.
Kun taikuri tempaisee kanin hatusta, kaikki taputtavat. Hurraa! Mieletön yllätys!
Mutta sama juttu ei ole lainkaan hyvä idea viestinnässä saati johtamisessa. Johtajan ei kuulu yllättää kollegoita eikä asiakkaita eikä kiskoa kaneja silinteristä miten sattuu. Yhtäkkiä porukka ei hurraakaan, ja aplodit jäävät saamatta.
Jääkiekkoliiton Heikki Hietanen veti viime viikolla kaneja hatustaan niin että itse David Copperfieldkin säikähtäisi.
Ensin Hietanen yllätti muut liittohallituksen jäsenet kertomalla mediatilaisuudessa, että Leijonien päävalmentajan Antti Pennasen sopimusoptio käytetään. Hietanen julisti, että Pennanen jatkaa pestissä kevääseen 2027 asti.
Samalla yllättyi myös Pennanen itse, koska hänelle ei ollut kerrottu sopimuksen jatkosta. Pennanen oli siinä uskossa, että sopimus loppuu kevääseen 2026. Hän sai yhtäkkiä kuulla lisävuodesta tiedotustilaisuudessa, kun kaikki kamerat ja mikrofonit olivat paikalla.
Amatööritaikuri Hietanen ei tietenkään tajunnut omaa möhläystään. Yllätyyys! Tässä on kani! Taputtakaa mulle!
”Minäkin haluan tuollaiseen hallitukseen. Joku muu tekee päätökset, ja minä saan kahvipullaa ja kokouspalkkiot.”
Joku voi ehkä luulla, että kunhan yllätys on positiivinen, niin eikö se ole ihan hyvä juttu? Jos kerran sopimus jatkuu, niin haittaako se, että päätös julkistettiin yhtäkkiä mediatilaisuudessa?
Väärin luultu. Yllätyskani on yllätyskani, eikä se koskaan ole hyvä juttu. Syitä on kolme: Ensinnäkin ihmiset arvostavat ennakoitavuutta. Kollegat, sopimuskumppanit ja asianosaiset haluavat tietää etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Yllätykset – vaikka ne olisivat miten myönteisiä – eivät mitenkään välttämättä ilahduta ihmisiä. Niinpä porukkaa pitää informoida etukäteen myös kivoista päätöksistä.
Toiseksi yllättäminen on usein toisten sivuuttamista. Liittohallituksen jäsenet kertoivat Ilta-Sanomille hieman nihkeän oloisina, ettei heille ollut kerrottu option käyttämisestä mitään. Hietasella ei ollut liittohallituksen virallista mandaattia, ja yksi hallituksen jäsenistä kertoi lukeneensa päätöksestä lehdestä.
Mahtaa olla hienoa istua hallituksessa, jonka päätöksistä joutuu lukemaan mediasta. Tulee varmasti sellainen kuunneltu ja osallistettu olo. Jos tästä ei nouse keskustelua hallituksen sisällä, en ymmärrä mitä roolia sellaisella hallituksella edes on. Liittohallituksen jäsenten yli on kävelty, ja he vain nyökkäilevät mediassa tallaajalleen?
Minäkin haluan tuollaiseen hallitukseen. Joku muu tekee päätökset, ja minä saan kahvipullaa ja kokouspalkkiot. Olen aivan yhtä hyvä toimimaan aivottomana leimasimena kuin nykyinenkin hallitus.
”Älä yritä taikoa kurasta konvehtia.”
Kolmas syy on erityisen kiusallinen Hietasen kannalta. Kun kiskaisee kanin hatusta, saattaa päätyä vetämään väärän elukan väärälle yleisölle.
Mitä jos liittohallitus ei olisikaan halunnut jatkaa Pennasen kanssa? Hänen suorituksensa nimittäin häikäisee vähemmän kuin aurinko Lapissa kaamoksen aikaan.
Suomi sijoittui neljänneksi 4 Nations Face-off -turnauksessa, koska huonompaa sijaa neljän maan turnauksessa ei voi saada. Vastaavasti MM-kisoissa Suomi valui seitsemänneksi. Ehkäpä liittohallitus olisi halunnut täysin eri kanin, mutta Hietanen sooloili omin luvin?
Tämän vuoksi ei ole koskaan fiksu idea tempaista kaneja hatusta yllättäen. Hyvä johtaja tietää kyllä, missä tupsuhäntä luuraa, ja hän myös kertoo sen muille ajoissa. Lisäksi hän neuvottelee asianosaisten kanssa, milloin ja missä tilanteessa yllätys kannattaa kiskaista esille. Ennen kaikkea hän varmistaa ylemmältä taholta, kuka on se oikea kani, joka pitää nostaa esiin.
Heikki, sä et ole taikuri. Älä yritä taikoa kurasta konvehtia
.Ja jätetään ne kanit suosiolla taikureille.
