Apu

Sirkka Sarin outo kuolema Aulangolla – "Miulle on sattunut kaikki mitä pikkupojille voi sattua" – Valkokankaan varjot 8/10

Sirkka Sarin outo kuolema Aulangolla – "Miulle on sattunut kaikki mitä pikkupojille voi sattua" – Valkokankaan varjot 8/10
Uransa huipulle noussut elokuvatähti Sirkka Sari sai surmansa vain 19-vuotiaana pudotessaan hotellin savupiippuun. Hänen kuolemaansa edelsivät omituiset ennusmerkit. Sarja esittelee kymmenen suomalaisen elokuvan legendaa.
Julkaistu: 6.11.2021

Juhlatunnelma oli katossa heinäkuun 30. päivän iltana vuonna 1939, kun kuvausryhmä juhli Valentin Vaalan ohjaaman Rikas tyttö -elokuvan valmistumista Hämeenlinnassa Hotelli Aulangon ravintolasalissa.

Kuvaamatta oli enää viimeinen kohtaus. Päivä oli täynnä outoja ennusmerkkejä, jotka eivät tässä vaiheessa iltaa mieltä painaneet. ­

Näyttelijä Topo Leistelä kertoi nähneensä unta, jossa joku pelleili sotilassairaala Tilkan korkean savupiipun päällä.

Kyltti muistutti, että hissit olivat vain hotellin asukkaiden käytössä, mutta Sirkka ei niistä piitannut. – Ollaan hurjia tänä iltana!

Kuvaaja Armas Hirvonen oli tauon aikana rakennellut ­valkoisista kivistä ja kasveista sommitelmaa ja saanut yhden kuvausryhmäläisistä huudahtamaan:

– Siitähän tuli hautakumpu!

Elokuvan pääosaa näytellyt Sirkka Sari eli elämänsä onnellisimpia hetkiä. Hän odotti häitä kihlattunsa, luutnantti Teemu Linnalan kanssa, mutta tänään sulho ei ollut paikalla. Niinpä Sirkka tanssi Aulangolla toisen upseerin, luutnantti Jaakko Saulin käsivarsilla.

Tanssin jälkeen Sirkka halusi haukata happea ja juoksi yhtäkkiä hisseille Jaakko perässään. Kyltti muistutti, että hissit olivat vain hotellin asukkaiden käytössä, mutta Sirkka ei niistä piitannut.

– Ollaan hurjia tänä iltana!

Elokuva Rikas tyttö (1939) jäi Sirkka Sarin viimeiseksi elokuvaksi. Vastaparinaan hänellä oli Olavi Reimas.

Poikamainen tyttö omenavarkaissa

Sirkka Linnea Jahnsson syntyi Karjalankannaksella Kivennavalla vappuna 1920 metsänvartija Ernst Jahnssonin ja hänen vaimonsa, mehiläistenhoitoa harrastaneen Annan perheeseen.

Sirkka oli poikamainen tyttö, joka sai joskus päähänsä kävellä koulumatkansa sukkasillaan tai lähti kavereiden kanssa omenavarkaisiin.

– Miulle on sattunut kaikki onnettomuudet mitä pikkupojille voi sattua. Mie oon pudonnut puusta ja mie oon pudonnut järveen, mie oon ratsastanut ilman satulaa ja mie oon ampunut rastaita kirsikkapuusta, Sirkka muisteli ­myöhemmin.

Illalla kuvausryhmä lähti Aulangolle juhlimaan. Sirkalla oli yllään vihreä puku. Lea Joutseno tarjosi hänelle omia hopea­kenkiään lainaksi, mutta Sirkka kieltäytyi. – Ei, ne voivat vahingoittua.

Hän oli häkellyttävän kaunis, luokkansa suosituin tyttö, jolla riitti ihailijoita joka sormelle.

Myös nuori kadetti Teemu Linnala ihastui ensisilmäyksellä 15-vuotiaaseen Sirkkaan eikä saanut tätä mielestään, vaikka ei tiennyt edes tytön nimeä.

Sirkka ja Teemu kohtasivat uudelleen ja pari vuotta ­myöhemmin alkoivat seurustella.

– Työni takia emme voineet olla kovinkaan paljon yhdessä, mutta sitäkin enemmän tunsimme yhteenkuuluvuutta, Linnala muisteli vanhoilla päivillään Seura-lehdessä.

Näyttelijän, saati filmitähden urasta Sirkka ei suinkaan haaveillut. Sellainen hänestä tuli sattumalta. 17-vuotiaana Sirkka työskenteli myyjättärenä viipurilaisessa kemikaliossa aivan Viipurin kaupunginteatterin vieressä. Teatterilaiset ostivat sieltä usein maskeeraustarpeita ja kehottivat Sirkkaa pyrkimään elokuviin.

– Minä nauroin moisille jutuille ja annoin kehotuksen mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, Sirkka ­kertoi Elokuvalukemisto-lehdessä.

Anni Hall -roolihahmossa Rikas tyttö -elokuvassa.

Valentin Vaala metsästi näyttelijöitä Viipurista

Suomi-Filmin ohjaaja Valentin Vaala etsi aktiivisesti uusia kasvoja filmeihinsä. Niskavuoren naisia varten hän lähti metsästämään näyttelijöitä Viipuriin, mutta sopivia kykyjä ei osunut kohdalle. Silloin näyttelijä Thure Bahne antoi hänelle vinkin kaunottaresta rohdoskaupan tiskin takana.

Sirkka sai Vaalalta kutsun koekuvattavaksi Helsinkiin. Hän salasi viikonloppureissunsa tarkoituksen kotiväeltään ja palasi takaisin mitään sanomatta. Sirkka palkattiin isoon rooliin opettajatar Ilona Ahlgreniksi, johon Aarne Niskavuori (Tauno Palo) rakastuu. Vasta asian varmistuttua hän kertoi läheisilleen päässeensä filmiin.

Ennen Niskavuoren naisten valmistumista Valentin Vaala pyysi häntä ottamaan taiteilijanimen – Jahnsson oli filmitähden sukunimeksi liian arkinen ja ehkä vaikeakin.

Heti Niskavuorten naisten ensi-illan jälkeen talvella 1938 Sirkka kiinnitettiin Suomi-Filmin vakituiseksi näyttelijäksi 1 800 markan kuukausipalkalla. Teemu Linnalaa elokuva­sopimus ei ilahduttanut, sillä hän pelkäsi seurustelun kariutuvan. Sirkka lupasi pysytellä miehen rinnalla, ja ­vappuna pari kihlautui.

Sirkka muutti Helsinkiin näyttelijä Helena Karan asuintoveriksi. Ennen Niskavuoren naisten valmistumista Valentin Vaala pyysi häntä ottamaan taiteilijanimen – Jahnsson oli filmitähden sukunimeksi liian arkinen ja ehkä vaikeakin.

– Sirkan kanssa sointuu hyvin yhteen Sari, Vaala keksi.

Olavi Reimas oli Sirkka Sarin mukana myös Valentin Vaalan elokuvassa Sysmäläinen vuonna 1938. Kuva: A-lehtien kuva-arkisto

Hanna Tainin stunt-näyttelijä

Niskavuorten naiset teki Sirkka Sarista kerralla ­tunnetun, vaikka hänen esiintymistään luonnehdittiin hieman epävarmaksi.

”Hänen harvinaisen ehjä ja miellyttävä kauneutensa kuitenkin panee unohtamaan tottumattomuuden aiheuttamat puhevirheet. Sirkka Sarin kehitystä odotan jännityksellä”, Helsingin Sanomien arvostelija Arvo Ääri hehkutti.

Sirkan seuraavaa elokuvaa, Jalmari Finnen epookki­näytelmään perustuvaa Sysmäläistä, kuvattiin kesällä 1938. Siinä hän näytteli naispääosan aatelisneito Brita Ekestubbena, joka esiintyy myös valeasussa renkipoikana.

"Sirkka tuntui erittäin hyväntuuliselta. Hän kertoi filmin olevan lopuillaan ja että aivan pian saisimme taas tavata toisemme. Olimmehan jo sopineet häämmekin lokakuun 16. päiväksi."
Teemu Linnala

Tässä roolissa Sirkan luonne ja urheilullisuus pääsivät oikeuksiinsa ja jopa lapsuudesta tuttu huimapäisyys nousi jälleen esiin. Vaaratilannekin syntyi: Sirkka ratsasti kovaa laukkaa ja putosi hevosen selästä. Hän jäi makaamaan kahden laukkaavan hevosen väliin, mutta ei sentään tullut tallatuksi.

Stunt-naisenakin Sirkka pääsi toimimaan. Talvella 1939 kuvattuun Vihreä kulta -elokuvaan häntä ei ole virallisesti kreditoitu, mutta todellisuudessa hän laski suksilla vauhdikkaat kohtaukset näyttelijätär Hanna Tainin puolesta.

Tähteyden makuun päässeen Sirkan kolmanneksi päärooliksi tuli Rikas tyttö. Siinä hän näytteli joutilaaseen elämäänsä kyllästynyttä varakasta laivanvarustajan tytärtä.

Ylioppilaana kohtalokkaan Rikas tyttö -elokuvan kohtauksessa.

Omituinen humahdus

Sunnuntaiaamuna 30. heinäkuuta 1939 Sirkka puhui puhelimessa kihlattunsa Teemun kanssa. Rikkaan tytön kuvausryhmä oli tuolloin majoittuneena ­Hauholle.

– Sirkka tuntui erittäin hyväntuuliselta. Hän kertoi filmin olevan lopuillaan ja että aivan pian saisimme taas tavata toisemme. Olimmehan jo sopineet häämmekin lokakuun 16. päiväksi, everstiluutnantti Teemu Linnala kertasi viimeistä puheluaan 1977.

Illalla kuvausryhmä lähti Aulangolle juhlimaan. Sirkalla oli yllään vihreä puku. Lea Joutseno tarjosi hänelle omia hopeakenkiään lainaksi, mutta Sirkka kieltäytyi.

– Ei, ne voivat vahingoittua.

Luutnantti Jaakko Sauli oli Valentin Vaalan tuttava ja ­Sirkalle pelkkä tanssipartneri. Hänestä tuli viimeinen ­ihminen, joka näki Sirkan elävänä.

Jaakko ei nähnyt Sirkkaa missään. Kun luutnantin silmät hahmottivat, mikä näkötorni todellisuudessa olikaan, hän järkyttyi.

Sirkka ja Jaakko saapuivat hotellin katolle. Lämmin kesäilta oli kauneimmillaan ja öisellä taivaalla loisti kuu. Yhtäkkiä Sirkka huomasi kattotasanteen kulmassa näkötornia muistuttavan, noin kolme metriä korkean korokkeen, jonka huippu oli ympäröity kaiteilla ja jonne johti metalliset tikkaat. Sieltä olisi vielä komeammat näkymät!

Sirkka lähti kiipeämään tikkaita pitkin ylös, ja Jaakko seurasi hänen perässään. Pian kuului omituinen ­humahdus.

Huipulle päästyään Jaakko ei nähnyt Sirkkaa missään. Kun luutnantin silmät hahmottivat, mikä näkötorni todellisuudessa olikaan, hän järkyttyi. Kaiteiden keskeltä aukesi valtava, musta aukko. Sinne Sirkka oli kadonnut.

Hädissään Jaakko huusi muutaman kerran savupiipun ammottavaan syvyyteen ja muisteli kuullensa jonkinlaisia äännähdyksiä. Hänelle tuli kiire päästä alas katolta.

Niskavuoren ­naiset -elokuvassa (1938) Sirkka Sari näytteli Tauno Palon kanssa.

30 metrin pudotus

Sirkka Sari ei ollut humalassa, sillä hän osasi pitää hauskaa selvin päin. Sen sijaan monet muut ­näyttelijät olivat aikoneet päihtyä tehdyn työn ­vastapainoksi.

Hannes Häyrinen kertoi, kuinka elokuvaseurue istui katetun pöydän ääressä illallista odottaen.

– Lasit oli tuotu eteen, mutta kun meidän piti ruveta ryyppäämään, hovimestari tuli kärryjen kanssa keräämään lasit pois eikä selittänyt mitään. Katsoimme että mitä ­helvettiä: eihän kukaan meistä ollut edes mölynnyt!

Jaakko oli ilmoittanut onnettomuudesta hotellin ­henkilökunnalle. Lämmittäjän johdolla riennettiin kellarikerroksen pannuhuoneeseen, jossa Sirkka Sari vedettiin tuhkaluukusta ulos. Näyttelijättäressä ei näyttänyt olevan suuria vammoja, ja Jaakko alkoi antaa hänelle teko­hengitystä. Turhaan.

Kymmenen minuutin päästä saapunut lääkäri totesi ­Sirkan kuolleeksi. Lähes 30 metrin pudotus oli aiheuttanut hänelle sisäisiä vammoja ja sydämenpysähdyksen.

Lupaava näyttelijätär haudattiin kotikylänsä Perkjärven hautausmaalle. Talvisota syttyi muutamaa kuukautta ­myöhemmin, alue menetettiin Neuvostoliitolle, ja kirkko hautausmaineen tuhottiin.

Sirkka Sarista jäivät muistuttamaan kolme valmista ­elokuvaa.

Sirkka Linnea Jahnsson

  • Syntyi 1.5.1920 Kiven­navalla, kuoli 30.7.1939 Hämeenlinnan Aulan­golla. Taiteilijanimi Sirkka Sari.

  • Ehti näytellä kolmessa Valentin Vaalan ohjaamassa elokuvassa: Niskavuoren naiset, Sysmä­läinen ja Rikas tyttö.

  • Kihloissa luutnantti ­Teemu Linnalan (1912–2003) kanssa.

  • Haudattu Karjalan­kannakselle Muolaan Perkjärven tuhotulle ­hautausmaalle. Hautapaikka on kadonnut.

Lähteet: Jutussa on käytetty useita eri lähteitä, mm. Sisko Rytkösen Ihanat naiset kankaalla -teosta (Majakka 2008), Suomen kansallisfilmografiaa, Seuraa ja aikalaisten haastatteluja.

Valkokankaan varjot

Kommentoi »