KOLKKO TIILIRAKENNUS, ruostuneet piikkilangat kiertävät aidan päällä. Vankeja kuljettavat koppikuorma-autot menevät ja tulevat vihreästä rautaportista. Jossakin sisäpihalla ärisee vahtikoira.
Arsenalnaya-kadun naisvankila sijaitsee harmaalla teollisuusalueella. Yhdestä rautaovesta vankien omaiset pääsevät viemään tuomiotaan kärsiville ruokatavaroita. Yhtenä monista, nuori nainen, työntää luukusta suolakurkkupurkkia. Elintarviketäydennys tuntuu olevan tarpeen.
Pihassa haisee muovivessa. Ilma on harmaa, tihusateinen, kolea.
Näissä maisemissa 30-40 Greenpeacen ja median edustajaa värjöttelee parvena. Osa ihmisistä on tullut jo aamulla, koska Greenpeace-aktivisti Sini Saarelan huhuttiin vapautuvan 45 000 euron takuita vastaan milloin tahansa torstaina aikana.
Saarelaa edustavat lakimiehet juoksevat ulos, jokin asiakirja puuttuu edelleen. Pian he kiiruhtavat takaisin vankilaan. Harmaa rautaovia kolahtelee.
Virpi Hanhikoski Suomen Pietarin konsulaatista saapuu paikalle autonkuljettajan ajamalla diplomaatti-Volvolla. Hanhikoski kertoo, että hän on kaksi kertaa saanut tavata Sini Saarelan. Keskusteluaikaa ei ole rajattu, kohtelu vankilassa on ollut asiallista.
KAKSI KUUKAUTTA venäläisessä vankilassa ensin Murmanskissa ja sitten Pietarissa tutkintavankeudessa olleesta Sini Saarelasta on valokuvia vain oikeudenkäynneistä, joissa hän on häkissä vastaamassa syytteisiin huliganismista. Käsiraudatkin ovat käsissä käyneet. Kasvisruokavalion pitäminen vankilaoloissa ei ole ollut helppoa.
Pietarin iltapäivässä värjöttelevät odottelijat arvelevat kohtaavansa ujon, aran tyttösen, joka pääsee ulos kamalasta tyrmästä.
Minuutti ennen virka-ajan päättymistä, paikallista aikaa klo 17.59 harmaa rautaovi aukeaa. Sini Saarela astuu salamavalojen loisteeseen. Hän näyttää voiton merkkiä, hymyilee ja huudahtaa:
- Vapaus, freedom!
Kannattiko yrittää nousta öljynporauslautalle? Oliko se kaiken tämän kärsimyksen arvoista? Saarelalle sataa kysymyksiä.
- Arktiksen suojelu on minkä tahansa arvoista, Saarela vastaa.
Hän sanoo halaavansa kaikkia omaisiaan ja auttajiaan. Sijoituspaikasta tai paluusta Suomeen ei ole tietoa. Greenpeace kertoo, että ensin Saarela kuljetetaan hotelliin, jossa hän saa kriisiapua.
- Haluan tavata läheiseni ja omaiseni niin pian kuin mahdollista, ja he kuulemma ovatkin jo tulossa Pietariin.
Ei ylimääräistä uhoa, muttei myöskään nöyryyttä tai pelkoa. Ensivaikutelma Saarelasta kertoo vahvasta naisesta, joka jo on suuntaamassa kohti seuraavaa operaatiota. Suomessa on veikkailtu Saarelasta Vihreiden eurovaaliehdokasta ensi toukokuun vaaleihin. Äänipotti saattaisi olla mahtava.
ARSELNAYA-KADUN naisvankilan muurin ulkopuolella kolmen tunnin odottelun aikana Greenpeace järjestää paikalle viisi laatikollista slice-pizzoja. Järjestön venäläiset edustajat auliisti tiedottavat kustakin vaiheesta.
Suomi ei julkisuudessa näkyvästi politisoi Saarelan tapausta. Venäjää painavat helmikuiset talviolympialaiset Sotshissa. Niiden aikana ei suvaita häiriöitä, ja tämäkin tapaus olisi parasta olla poissa päiväjärjestyksestä, tai näkyvistä.
Venäjän kannalta ratkaisun pitää sisältää pelote, ettei vastaavaa uutta nousua pohjoisen öljynporauslautoille yritetä.
- Vapaudessa on ihanaa. Halaan kaikkia minua auttaneita, Sini Saarela puhuu ensin suomeksi, sitten sujuvasti englanniksi ja vielä pyydettäessä ruotsiksi.
- En pelkää ketään, en kadu mitään. Pietarissa vankilassa ei ongelmia ollut. Tulevasta en tiedä, hän toistaa.
Onko Sini Saarela vapaaehtoinen pelinappula valtapelissä, jossa osapuolina ovat iso ja mahtava Venäjä sekä satojen miljoonien eurojen rahavaroilla operoiva ympäristöjärjestö Greenpeace?
Vankilasta vapautuessaan hän on vahvan oloinen, väsynyt kyllä. Miten kamalissa oloissa voi säilyä ulkoisesti noin kunnossa?
Miten johdettu Saarela on? Greenpeacelle hän on ainakin elintärkeä toimija.
Saarelalle on etukäteen kerrottu muurien ulkopuolella odottelevasta massasta. Julkisuus on tärkeää. Omaisia paikalla ei näy. Läsnä ovat vain järjestö, kamerat, media. Huuma muistuttaa etäisesti amerikkalaista vaalijuhlaa, jossa jonkun pienehkön kaupungin pormestarikisan voittaja tapaa julkisen sanan ja vaalitoimistonsa edustajat.
Väkisinkin mieleen hiipii hyvin ohjattu teatteriesitys.
SUOMESSA SAARELAA kutsutaan aktivistiksi, Venäjällä häntä syytetään huliganismista. Saarela meni Venäjälle ilman viisumia, ja ilman sitä hän ei maasta myöskään poistu. Greenpeacen lakimiehet ovat ryhtyneet viisumia hankkimaan.
Oikeudenkäyntiä odotetaan vasta kuukausien päästä. Onko Saarelan sinne pakko henkilökohtaisesti mennä, vai kelpaavatko lakimiehet edustajiksi? Siitä ei ole varmuutta.
Rauhalliseen vapautukseen päätyminen 45 000 euron takuita vastaan kertoo, että Saarelan ei ehkä enää tarvitse palata vankilamaahansa.
Jos Saarela ei oikeuteen saapuisi, takuusumma laukeaisi ja jäisi Venäjälle. Tai oikeus määräisi Saarelalle sakkoja tasan tuon takuusumman verran, ja kumpikin osapuoli olisi hetken hiljaa sekä tyytyväisiä.
Teksti Hannu Koskela, Pietari
Kuva Emil Bobyrev
